Purjehtijat juhlivat meriluontoa Gullkronassa

Pinnan alta löytyy leviä, katkoja – ja sukeltaja

Gullkronan sataman omistajat ja BSAG:n perustajajäsenet Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta avasivat tilaisuuden toivottamalla satapäisen yleisön tervetulleeksi. Kaksikon viesti oli selkeä: Itämeri on juhlansa ansainnut, ja etenkin lasten runsas paikallaolo luo toivoa Itämeren suojelulle vihkiytyneistä tulevistakin sukupolvista.

BSAG:n merensuojelijat päivystivät rannassa satamaravintola Stiltjen vierellä. Suurta suosiota nauttivat paitsi pisteellä jaettu mustikkapiirakka, myös vesikiikarit, joiden avulla kuka tahansa voi tutkia lähemmin matalien rantavesien lajistoa. Vesikiikarit on helppo tehdä myös itse!

Vesikiikareilla pääsi tiiraamaan BSAG:n pisteelle etukäteen kerättyjä rakkohauruja, joiden seassa vilisti kymmeniä pieniä leväkatkoja. Tarkkasilmäisimmät saattoivat löytää rakkohaurujen seasta myös aavemaisia, lähes läpinäkyviä leväkatkarapuja, pikkuruisia sinisimpukoita, sekä Itämeren vieraslajin, liejutaskuravun.

BSAG:n suojelukoordinaattori, VELMU-kartoituksissakin mukana ollut Linn Engström piti laiturilla kaksi sukellusnäytöstä. Pienimpienkään lasten huomio ei herpaantunut, kun Engström esitteli sukeltajan varustusta ja turvallisuusohjeita, ja katosi esityksen lopuksi Itämeren pinnan alle.

”Sukeltajien työ on avainasemassa, kun kootaan aineistoa Itämeren vedenalaisen lajiston ja elinympäristöjen sijoittumisesta. Tämä tieto on tärkeää, jotta vedenalaisen monimuotoisuuden suojelu pystytään kohdistamaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan,” Engström kertoo.

Rannassa oli esillä myös Pro Litore ry:n Matias Scheininin tutkimusalus, jolla hän kartoittaa vedenlaatua Gullkronan merialueella. Ensimmäiset kartoitukset veneiltiin läpi tapahtumapäivän aamuna, ja niitä on tarkoitus toistaa myös jatkossa. Tällä tavoin pystytään muodostamaan kokonaiskuva alueen vedenlaadusta, ja esimerkiksi erilaisista kuormituslähteistä ja niiden vaikutuksesta.

Purjehtijat tuntevat Itämeren tilan

Päivän tunnelma oli iloinen, mutta taustalla on vakavakin viesti. Itämeri on rehevöitynyt, ja etenkin heinä-elokuussa sinilevät ja rihmalevät valloittavat rantavesiä. Veden samentuminen ja lisääntyneet levämassat puhuttivat myös kesäpäivän kävijöitä, joista moni kertoi kokemuksistaan kesän purjehduksilta.

Rehevöitymistä hillitsevät toimet tehdään pääosin maalla. Myös merellä liikkujat voivat kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa tilanteeseen, esimerkiksi purkamalla jätevedet vastuullisesti satamaan ja välttämällä pesuaineiden ja muun vesistöihin kuulumattoman aineksen päätymistä mereen. Pieniltäkin tuntuvilla teoilla voi olla iso paikallinen vaikutus.

”Itämeren ystävän osa on usein ristiriitainen. Toisaalta meri tuo iloa ja inspiroi, mutta samalla tietoisuus meren huonosta tilasta aiheuttaa surua. Tähän tuovat helpotusta konkreettiset suojeluteot, joita meistä jokainen voi onneksi tehdä. Lisäksi suojelun tueksi tarvitaan poliittista päätöksentekoa,” kertoo BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä.

BSAG:n meriluontotyössä pyritään Itämeri-tietoisuuden kasvattamiseen ja suojelun lisäämiseen. Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoittamassa Elävä Itämeri -hankkeessa keskiössä on etenkin yksityisten vesialueiden omistajien innostaminen suojeluun. EU-komission LIFE-ohjelman rahoittamassa Biodiversea -hankkeessa BSAG toimii osana laajempaa merensuojelun verkostoa, jonka tavoitteena on paitsi suojelun lisääminen, myös esimerkiksi suojelualueiden seurannan kehittäminen ja alueiden ennallistaminen.

Tämä esitys on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella LIFE-IP BIODIVERSEA  -hankkeessa. Esitys ei välttämättä vastaa Euroopan unionin mielipidettä. CINEA ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa käytetään.