fbpx

Yksityiset suojelualueet turvaavat Itämeren monimuotoisuutta


Blogi / 2.12.2020

Itämeren saariston asukkailla, mökkeilijöillä ja muilla vesialueiden omistajilla saattaa olla hallussaan upea aarre, sillä he jakavat rantansa mahdollisesti hyvinkin monimuotoisen vedenalaisen lajiston kanssa. Esimerkiksi pieniä eläimiä vilisevät rakkohaurumetsät, huojuvat meriajokasniityt sekä tiheät sinisimpukkayhteisöt löytyvät usein juuri matalista vesistä, saarten ympäriltä.  

Itämeren pinnan alla elävät lajit kannattelevat meren ekosysteemiä toiminnallaan. Sinisimpukat suodattavat vedestä rehevöittäviä ravinteita ja meriajokas sitoo hiiltä. Itämeren eliöiden väliset ravintoverkot puolestaan perustuvat rakkohaurun kaltaisiin avainlajeihin, jotka tarjoavat sekä ravintoa että asuinpaikan monille muille lajeille. Vedenalaisen monimuotoisuuden suojelu on välttämätöntä Itämeren hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Vesialueen omistaja voi auttaa Itämerta konkreettisella tavalla perustamalla yksityisen suojelualueen. Vuonna 2019 yksityisiä suojelualueita oli perustettu Suomen merialueille yli 600 kappaletta. Lisää tarvitaan, sillä rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien lisäksi monimuotoisuutta vaarantavat monenlaiset Itämereen kohdistuvat käyttöpaineet. Esimerkiksi liikennöinti, energiantuotanto ja merellä tapahtuva kaivostoiminta vaikuttavat meren eliöihin voimakkaasti. Yksityisen suojelualueen perustaminen kannattaa, vaikka mikään tällainen intensiivinen toimenpide ei juuri sillä hetkellä uhkaisikaan vesialuetta. Suojelualue nimensä mukaisesti suojaa vesialuetta mahdolliselta tulevalta lajistoa uhkaavalta toiminnalta. 

Suojelualueiden tarkoitus ei ole sulkea ja museoida merta, vaan varmistaa, että meren ekosysteemi pysyy elinvoimaisena. Elinvoimainen ekosysteemi puolestaan on ehdoton edellytys kauniille ja hyvinvoivalle Itämerelle. Suojelualueen sisällä voidaan rajoittaa esimerkiksi ruoppausta, kalastusta, liikkumista ja rakentamista. Rajoitukset tehdään yhteistyössä maanomistajan kanssa, ja niihin voidaan sisällyttää poikkeuksia esimerkiksi välttämättömien laiturien, veneväylien ym. ylläpitämistä varten. Turhia rajoituksia ei tehdä, vaan rajoitukset perustuvat alueen luontoarvoihin ja niiden suojelemisen asettamiin tarpeisiin. 

Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka mukaan 30 % merialueista on suojeltava vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomen merialueista on suojeltu n. 11 prosenttia. Maailman merillä suojelualueiden perustamista hankaloittaa usein tiedon puute, sillä elämä pinnan alla tunnetaan edelleen verrattain huonosti. Suomessa Itämeren vedenalaista monimuotoisuutta on kuitenkin kartoitettu Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa VELMU:ssa jo vuodesta 2004 lähtien. VELMU-ohjelma on herättänyt myös maailmanlaajuista huomiota, ja se saikin merkittävän tunnustuksen lokakuussa voittaessaan European Natura 2000 –palkinnon. VELMU:n mallinnusten ansiosta Suomen merialueilla suojelualueet on mahdollista kohdistaa sinne, missä pinnan alla on eniten elämää. 

BSAG:n käynnistämässä ja Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoittamassa Elävä Itämeri -hankkeessa yksityisen suojelualueen perustamista helpotetaan mm. vuoden 2021 alussa julkaistavalla verkkosivulla. Yksityisestä suojelusta kiinnostunut maanomistaja löytää sivuilta kootusti tiedot suojelualueen perustamiseen liittyvistä vaihtoehdoista ja suojeluprosessin eri vaiheista. Tämän lisäksi sivuille kootaan runsaasti materiaalia myös muille monimuotoisuudesta kiinnostuneille Itämeren ystäville. 

Anna Klemelä 

Projektipäällikkö, Elävä Itämeri -hanke  

Annan suosikkeja Itämeren eläimistä ovat merihevosen sukulaiset särmä- ja siloneula, ja suosikkilevä on tummanpunainen haarukkalevä. 

 

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA