Biodiversiteettikoulutus

Lisääntynyt tarve biodiversiteettiosaamiselle

Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt merkittävästi, ja erityisesti intensiivinen viljely heikentää sitä edelleen. Esimerkiksi yksipuoliset viljelykasvit ja torjunta-aineiden käyttö vähentävät pölyttäjiä, hyötyeliöitä ja kasvilajeja.

Viljelijöiden biodiversiteettiosaamiselle asetetaan yhä suurempia odotuksia sekä kuluttajien että hankintakriteerien kautta. Samalla huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää löytää toimivia vaihtoehtoja kemiallisille tuotantopanoksille. Viljelijöillä ei kuitenkaan aina ole riittävästi käytännönläheistä tietoa siitä, mitä biodiversiteetti tarkoittaa ja miten sen huomioiminen voidaan yhdistää tuottavaan ja taloudellisesti kannattavaan viljelyyn.

Biodiversiteettikoulutushanke jatkaa Maaneuvo– ja Maaneuvos-hankkeiden työtä, joissa koulutettiin viljelijöitä ja neuvojia maan kasvukunnon huippuosaajiksi. Hankkeen päätavoitteena on syventää viljelijöiden biodiversiteettiosaamista erityisesti sen tuottamien hyötyjen näkökulmasta.

Biodiversiteettiosaamisen jatkuvan oppimisen malli

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) pilotoi hankkeessa biodiversiteettiosaamista kehittävää jatkuvan oppimisen koulutusmallia. Koulutus valmentaa viljelijöistä maatalousympäristön monimuotoisuuden osaajia.

Pilottivaiheen jälkeen opintokokonaisuus sisällytetään HAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan luonnonvara-alan toimijoiden osaamista täydentävänä koulutuksena. Tuleva koulutuskokonaisuus on kaikille avoin ja sen laajuus on yhteensä noin 10 amk-opintopistettä.

Biodiversiteettitoimien kustannukset ja lohkokohtainen taloudellinen tarkastelu

Luonnonvarakeskus (Luke) laatii hankkeessa talousselvityksen biodiversiteettiä tukevien viljelytoimenpiteiden lohkokohtaisista kustannuksista ja tuotoista. Tarkastelun kohteena on, miten esimerkiksi monimuotoisuuskaistat ja viherlannoitusnurmet vaikuttavat peltolohkojen katetuottoihin, kun huomioon otetaan muuttuvat kustannukset (kuten siemenet ja lannoitteet), tuotot (kuten sadon myyntitulot) sekä pitkän aikavälin vaikutukset, kuten satotaso ja satovarmuus.

Lisäksi arvioidaan maatalouden tukijärjestelmän ja muiden kannustimien merkitystä toimenpiteiden taloudellisessa toteuttamiskelpoisuudessa. Viljelijöiden päätöksenteon tueksi laaditaan esimerkkilaskelmia, jotka havainnollistavat biodiversiteettitoimenpiteiden taloudellisia syy-seuraussuhteita peltolohkotasolla.

Koulutusmateriaalien kehittäminen ja hankkeen viestintä

Baltic Sea Action Group päivittää ja tuottaa opetusmateriaalia uusimpaan Carbon Action -tutkimustietoon pohjaten. Pilottikoulutuksen aikana tuotetaan selkeitä infograafeja sekä lyhyitä opetus- ja somevideoita opetuksen ja viestinnän tueksi. Materiaalit julkaistaan avoimesti kaikkien saataville pysyvään käyttöön.

Koulutuksen teemoja tarjotaan myös aiheina medialle ja tavoitteena on tuoda peltoympräistön luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen hyötyjä tunnetummaksi myös laajemman yleisön parissa.

Ajankohtainen tieto monen toimijan etu

Hankkeessa tuotettu tieto hyödyttää viljelijöiden lisäksi koko ruokajärjestelmää: neuvojia, viranomaisia, teollisuutta ja kuluttajia. Hanke vahvistaa viljelijöiden kykyä hyödyntää biodiversiteettiä toiminnassaan sekä tukee vastuullisia toimintamalleja koko elintarvikeketjussa.

Biodiversiteettiosaamisen karttuessa yksittäisillä tiloilla on paremmat edellytykset varautua ja sopeutua muuttuviin viljelyolosuhteisiin. Ruoantuotannon kestävyyden vahvistamisen näkökulmasta hankkeen tuottama tieto on oleellista ja helposti sovellettavissa.