Osaamista maan kasvukunnosta vahvistetaan
BSAG:n aloitteesta alulle pantu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä ammattiopisto Livian toimesta toteutettava Maaneuvos-täydennyskoulutuksen pilotointi on alkanut tammikuussa. Pilotointi on merkittävä askel maan kasvukunto -aihepiirin vakiinnuttamisessa maatalousalan koulutustarjonnassa.
Maan kasvukuntoon perehtyminen kiinnostaa. Maaneuvos-pilottikoulutukseen haki peräti 55 maanviljelyn ammattilaista, joista mukaan valittiin 25. Heidän joukostaan löytyy viljelijöitä, neuvojia, opettajia ja opiskelijoita.
Uusi koulutuskokonaisuus viedään Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Livian opinto-ohjelmiin. Uudet osaajat lisäävät viljelijöiden ymmärrystä maaperän prosesseista ja levittävät tietoa uusista, maan kasvukuntoa parantavista viljelykäytännöistä.
Maaneuvos-hanke on jatkoa kasvintuotannon neuvojien Maaneuvo-valmennukselle. Maan kasvukunnon huippuosaajista on edelleen pulaa ja pilottikoulutus vastaa tähän tarpeeseen.
Puolet Suomen pelloista kehnossa kunnossa
Suuri osa suomalaisesta peltomaasta kärsii heikosta kasvukunnosta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huonosti toimivaa vesitaloutta tai tiivistyneitä maakerroksia. Huonorakenteinen pelto ei tuota varmoja satoja. Se ei pysty pidättämään itsessään ravinteita tai kiintoainesta yhä pidempien sadejaksojen aikana, eikä se myöskään kykene varastoimaan tätä vettä kuivuusjaksojen varalle.
”Vähintään puolet Suomen pelloista ovat huonossa kunnossa”, huomauttaa Jukka Rajala, pitkään Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa maan kasvukuntohankkeita vetänyt erikoissuunnittelija ja yksi Maaneuvos-koulutuskokonaisuuden opettajista.
Puutteet maan kasvukunnossa aiheuttavat viljelijälle selkeitä taloudellisia haittoja. Heikkojen satojen lisäksi huonosti voiva peltomaa vaatii kalliita ostopanoksia lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden muodossa.
Pilottikoulutuksen sisältö
Koulutuskokonaisuus alkaa läsnä- ja etäopinnoillaa, joissa syvennytään teoriaosuuteen. Osallistujat tutustuvat mm. kartta-aineistojen käyttöön kasvukunto-ongelmien paikannuksessa, viljelykierron suunnitteluun ja maan rakenteen arviointiin.
Koulutukseen osallistuva viljelijä ja siemenmyyjä Niilo Salo toivoo, että kurssilla saa hyviä käytännön ohjeita maan kasvukunnon parantamiseen:
”Odotukseni eivät kohdistu vain heikoimpien lohkojen kasvukyvyn parantamiseen, vaan odotan myös oppivani, kuinka keskimääräiset pellot tai peltojen osat saataisiin tuottamaan samanvertaisesti parhaimpien peltojen kanssa. Kurssilla oppimistani asioista tulee varmasti olemaan hyötyä niin viljelijän, kuin siemenmyyjän roolissa toimiessani. Viljelijänä pitää pyrkiä saamaan paras arvonlisä pellosta ja siemenmyyjänä tarjoamaan paras arvonlisä asiakkaalle.”
Opintoihin kuuluu myös käytännönläheinen osuus, jossa opiskelijat tutustuvat maan kasvukuntoa edistäviin menetelmiin Varsinais-Suomen savimailla ja multavammilla mailla Etelä-Pohjanmaalla järjestettävillä peltopäivillä. Osallistujien tulee myös laatia maan kasvukunnon hoitosuunnitelma, jota työstetään koko kurssin ajan.
Taloudellisista hyödyistä lisää tietoa
Maan kasvukuntoa parantavien toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia ei ole vielä eritelty tarpeeksi kattavasti, vaikka kohentuneen kasvukunnon tiedetään parantavan pellon tuottavuutta.
Hankkeessa talousselvitystä tekee Luonnonvarakeskus, jonka keskeisenä toimenpiteenä on integroida talousvaikutusten arviointi maan toiminnalliseen ja rakenteelliseen parantamiseen.
Hyvinvoivalla peltomaalla laajat myönteiset vaikutukset
Maan kasvukunto pitää ymmärtää viljelytoiminnan kivijalkana, jonka varaan pystytetty vertauskuvallinen talo käsittää tilan toiminnan kokonaisuudessaan, sekä koko ruokaketjun.
Hyvä peltomaa on rakenteeltaan kuohkeaa ja se pidättää itsessään vettä. Tällaisessa peltomaassa satokasvit menestyvät, koska ne pääsevät juurillaan käsiksi veteen ja ravinteisiin kuivinakin aikoina.
Kun viljelijä panostaa kasvukuntoon, hän tulee myös edistäneeksi maan pinnan ylä- ja alapuolista luonnon monimuotoisuutta parantamalla eri eliöiden elinolosuhteita. Hillitsemällä luontokatoa viljelijä voi vaikuttaa ruuan saatavuuteen ja tuotantokustannuksiin tulevaisuudessa.
Tukeva kivijalka kannattelee pellon ekosysteemin elinvoimaa silloinkin, kun ilmastonmuutoksen tuulet koettelevat talon liitoksia. Panostus maan kasvukuntoon on siis kaukonäköinen teko viljelijän talouden, ympäristön hyvinvoinnin ja kansallisen ruokaturvan näkökulmasta.
Miten kasvukunto pellolla liittyy ilmastonmuutokseen tai Itämereen?
Sään ääri-ilmiöiden, kuten sateisuuden ja kuivuuden ennakoidaan lisääntyvän ja silloin pesusienen lailla toimiva elinvoimainen peltomaa tasoittaa vaihteluiden vaikutuksia.
Hyvinvoiva peltomaa on myös Itämeriystävällinen, tässäkin kohtaa pesusieniominaisuutensa ansiosta. Hyvä vedenpidätyskyky takaa sen, että pellon kallisarvoiset ravinteet ja paras maa-aines eivät huuhtoudu sateiden mukana ainutta mertamme rehevöittämään.
Neuvojilta ja viljelijöiltä vaaditaan muuttuvissa olosuhteissa entistä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa osaamista, jotta peltomaat saadaan kaikesta huolimatta tuottamaan hyvin tulevaisuudessakin. Viljelijä ja hänen peltomaansa ovat siis avainasemassa niin Itämeren suojelussa kuin ilmastonmuutoksen kääntämisessäkin.
Lisätietoja
Janne Heikkinen, Seamk janne.heikkinen@seamk.fi
Yhteistyössä
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Peimarin koulutuskuntayhtymä
Luonnonvarakeskus
Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus
OTA YHTEYTTÄ
Eija Hagelberg
Toimivapaalla, työskentelee ympäristöministeriössä 30.4.2024- 26.4.2026.
Katri Salovaara
Projektipäällikkö, uudistava maatalous, luonnon monimuotoisuus