BSAG ajaa muutoksia vesilain metsäojituspykäliin

25.05.2026 | Uutinen Metsätalous

BSAG:n vesilakiehdotus avaa keskustelun muutoksista metsäojitusten pykäliin. Tarve lain välttämättömälle päivittämiselle on tunnistettu laajasti. Muutostarve perustuu vesistöjen tilan parantamiseen sekä metsien terveyden ja kasvun turvaamiseen muuttuvassa ilmastossa. 

Jouto- ja kitumailla tehdään edelleen taloudellisesti kannattamattomia uudisojituksia, vaikka niitä on jo vuosia kehotettu välttämään metsänhoidon suosituksissa.

BSAG:n tavoitteena on vesilaki, joka ohjaa terveeseen vesitalouteen kaikkialla Suomessa. Ojituspykälien päivittämisestä hyötyvät maanomistajat, mökinomistajat, luonto sekä kaikki metsien ja vesistöjen virkistyskäyttäjät.

Vesilain uudistaminen on tärkeää myös suomalaisen metsätalouden maineen säilyttämiseksi.

BSAG:n mielestä vesilain metsäojituspykälien päivitys tarjoaisi selkeät pelisäännöt kaikille osapuolille. Se myös edistäisi vastuullista luonnonvarojen käyttöä. 

Tavoitteena terve vesitalous

Vesilain ojitussääntely pohjautuu 1960-luvun tavoitteisiin, jolloin soita oli tarpeen kuivattaa laajasti metsätalouden käyttöön. Ojia on kaivettu noin 1,4 miljoonaa kilometriä, ja pinta-alaa puuntuotantoon on saatu kasvatettua.

Uusia ojia kaivetaan kuitenkin edelleen ja toimivia ojia perataan silloinkin, kun metsän kasvu ei siitä hyödy. Jopa yhteiskunnan rahoilla kertaalleen ennallistettuja soita on ojitettu uudelleen. Tämänhetkiset ojituspykälät aiheuttavat turhia yhteiskunnallisia kustannuksia ja ympäristöhaittoja.

Vesilakiin tulee kirjata ilmoitusvelvollisuus kaikista ojituksista.
Viranomaisen ojituslausunnon ohjausvaikutusta tulee vahvistaa.
Ojituksen luvanvaraisuuden vaatimuksia tulee selkeyttää.
Yhteiskunnalliset tavoitteet on otettava huomioon vesilaissa ja sen tulkinnassa.
Viranomaisille tulee antaa huomattavasti tehokkaammat keinot puuttua ojitussuunnitelman vastaisiin toteutuksiin.

Lue vesilain päivittämisehdotuksista ja hyödyistä

Ojituspykälät ensimmäisinä

Vesilaissa olisi muutakin päivittämistä. Tässä vaiheessa BSAG valitsi kuitenkin metsäojituksen pykälät ja avaa keskustelun niistä.

”Vesilaki kaipaisi kipeästi modernisointia myös esimerkiksi kalatievelvoitteiden ja peltojen peruskuivatusta koskevien pykälien osalta. Metsätalouden ojituksia ja siihen liittyvän lainsäädännön ongelmista oli helpointa aloittaa, koska osallistuin valvontaan edellisessä työtehtävässäni vesistöviranomaisena”, sanoo projektijohtaja Taina Ihaksi BSAG:sta.

”Eräs tutkija sanoikin osuvasti, että vesilain muutoksessa on paljon niin sanottuja matalalla roikkuvia hedelmiä valmiina poimittavaksi”, sanoo Ihaksi.

BSAG:ssa on työskennelty reilu vuosi metsien hyväksi. Työn tavoitteena on vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia koko Itämeren valuma-alueella ja vaikuttaa maalta merelle tulevaan kuormitukseen.

”