Muutosehdotuksia vesilain metsäojituspykäliin
Tarve päivittää Suomen vesilain ojituspykäliä on kiistaton. 1960-luvun säädökset ovat ajastaan jäljessä. On aika siirtyä kuivatuslaista terveen vesitalouden ohjaukseen.
Suomen vesilaki ei pysty vastaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin. Se aiheuttaa tarpeettomia vesistöhaittoja ja kustannuksia yksityisille kansalaisille sekä yhteiskunnalle.
BSAG:n Vesilakiehdotus avaa keskustelun lakimuutoksesta. Vesilakiehdotus on laaja katsaus nykyisen lain ongelmiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin ympäristölle ja yhteiskunnalle. Ehdotuksessa esitetään viisi konkreettista muutosta, joiden myötä vesilaki vastaisi paremmin nykypäivän haasteita ja yhteiskunnallisia tavoitteita.
Lyhyempi Vesilaki Policy Brief tiivistää Vesilakiehdotuksesta olennaisimman.
Lain päivittäminen on välttämätöntä niin vesien tilan kuin metsien terveyden ja kasvun turvaamiseksi muuttuvassa ilmastossa.
Päivitys tarjoaisi selkeät pelisäännöt kaikille osapuolille ja edistäisi vastuullista luonnonvarojen käyttöä.
Metsätalous vaikuttaa sisävesiin ja Itämereen
Alkuvuodesta 2024 käynnistetyn BSAG:n metsätoiminnan tavoitteena on vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia koko Itämeren valuma-alueella ja vaikuttaa maalta merelle tulevaan kuormitukseen.
Metsästä lähtee liikkeelle kiintoainesta, humusta ja ravinteita, jotka vesistöihin päätyessään aiheuttavat muun muassa tummumista ja vaikuttavat kalakantoihin. Sisävesistöjen, kuten purojen, jokien ja järvien kautta ravinteet päätyvät lopulta myös Itämereen.
Metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen on välttämätöntä Itämeren tilan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kustannustehokkaita toimia siihen on jo olemassa.
OTA YHTEYTTÄ
