Biodiversiteetti ja kannattavuus maataloudessa

Järjestimme Carbon Action -yrityksillemme kesäkuun puolivälissä Biodiversiteettiseminaarin, jonka päämääränä oli tuoda sidosyrityksillemme lisää työkaluja luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen omalla toimialallaan. Aamupäivän mittaisen tilaisuuden kiitetyintä antia olivat puheenvuorot.

Biodiversiteetti ja ruuantuotanto tukevat toisiaan

Helsingin yliopiston kasviekologian professori Anna-Liisa Laine käynnisti tilaisuuden kertomalla innostavalla ja yleistajuisella otteella biodiversiteetin mekanismeista kasveissa. Luonnossa esiintyy hyvin paljon tauteja ja loisintaa, joita vastaan biodiversiteetti toimii puskurina. Yksinkertaistaen: mitä kapeammaksi monimuotoisuus käy, sitä enemmän tauteja ja tuholaisia alkaa esiintyä. Laine toikin esiin myös win-win-tilanteen, jossa ruoantuotanto ja biodiversiteetti tukevat toisiaan.

Meillä länsimaissa on tällä hetkellä Laineen mukaan erittäin tehokas tapa tuottaa ruokaa. Se nojaa kuitenkin ravinteiden yksisuuntaiseen liikkeeseen, eikä ravinnekiertoon. Tässä systeemissä myös luonnon monimuotoisuus on jäänyt sivuun.

Mikäli haluamme huomioida luonnon monimuotoisuuden aiempaa paremmin ruokajärjestelmässämme, on meidän hyväksyttävä heikennys ruoantuotannon tehokkuudessa, ainakin muutosvaiheessa. Maankäyttösektorin biodiversiteettitoimet vaativat myös tilaa. Lajien esiintymät ovat paikkasidonnaisia, eikä menetettyä biodiversiteettiä voi hyvittää toisaalla samalla tavalla kuin esimerkiksi päästökaupan parissa toimitaan.

Hyväkuntoinen peltomaa erittäin arvokasta

Viljelijä Marja Alastalo Hausjärveltä piti esillä kasvinviljelijöiden näkökulman puheenvuorossaan. Hän korosti viljelijän pääasiallisen tehtävän olevan ruoan tuottaminen. Vastuullisuutta viljelijä ei kuitenkaan voi Alastalon mielestä sivuuttaa. Maan kasvukuntotoimien laiminlyöminen osuu hänen mukaansa lopulta viljelijän omaan nilkkaan, mikä on tilan talouden kannalta kestämätöntä.

Taloudellisesti kannattava kasvinviljelytila rakentaa menestyksensä hyvinvoivalle peltomaalle: uusia koneita ja rakennuksia saa kaupasta, mutta hyväkuntoinen peltomaa on kallista eikä useinkaan kaupan sopivien etäisyyksien päässä, Alastalo kiteyttää. Maaperää hoitavat toimet ovat tarpeellisia, mutta asia ei ole suinkaan yksinkertainen. Esimerkiksi kerääjäkasvien hyödyt kyllä tunnustetaan, mutta käytännössä niiden viljely voi olla hyvinkin haastavaa, hän huomauttaa.

Tukea biodiversiteettitoimiin

Vastuullisuuskoordinaattori Erika Haakanan esitelmöi vuorostaan Valion työstä luonnon monimuotoisuuden parissa. Valio pyrkii mahdollisimman vaikuttavaan luonnon monimuotoisuuden edistämistyöhön maitotiloilla. Maidontuottajia kannustetaan käytännön toimiin tilatasolla, kuten lehmien laiduntamiseen, jolla suoria biodiversiteettihyötyjä.  

Haakana korosti, että yrityksen näkökulmasta on erityisen tärkeää tuntea viljelijöiden toimintaympäristö, mutta myös rahallinen kannustaminen on tärkeää. Valio maksaa maidontuottajilleen monimuotoisuustoimenpiteisiin sitoutumisesta. Ilman rahallista kannustusta Valio ei olisi saanut sopimustilojaan mukaan yhtä hyvin, Haakana toteaa.

Ympäristöhyödyt johtavat taloudellisiin hyötyihin

Maatalous on Suomessakin merkittävä maankäyttäjä, joten se on kyettävä valjastamaan osaksi luontokadon pysäyttämistä. Yritysten näkökulmasta pohdittavaksi tulee, miten luonnon monimuotoisuuden hyödyt saadaan näkymään talouden lukuina.

Sekä Erika Haakanan puheenvuorossa, että muiden puhujien kommenteissa nousi selvästi esiin, että työ luonnon monimuotoisuuden eteen on taloudenkin kannalta järkevää ja tärkeää. Ympäristötyön ja taloudellisen edun tavoittelu eivät enää tunnu olevan erillään, vaan kulkevat päin vastoin käsi kädessä.

Tulevaan katsova yritys tunnistaa sen todellisuuden, että työ luonnon monimuotoisuuden eteen on, ei ainoastaan selviytymisemme kannalta kriittistä, vaan myös yrityksen tulevan menestyksen varmistamista.

Lisää keskustelua tahojen välillä tarvitaan

Biodiversiteettiseminaarimme osoitti, että lisää aktiivista keskustelua todella tarvitaan paitsi yritysten, myös tutkijoiden ja viljelijöiden kesken. Tutkimuksen edistymistä on seurattava ja viljelijöitä tuettava alkutuotannon ruohonjuuritasolla, niin että tilojen toimintaympäristö ymmärretään ja huomioidaan.

Yritykset voivat myös kirittää toisiaan yhä kunnianhimoisempaan luontotyöhön. Tähän tehtävään Carbon Action -yhteistyö tarjoaa monipuolisen ja käytännönläheisen alustan.