Siirry pääsisältöön

BSAG peräänkuuluttaa kokonaiskestävyyttä – lausunnot kahdesta ilmastopolitiikan ohjelmasta

Uutinen, Uudistava maatalous

Kahta merkittävää ilmastopolitiikan ohjelmaa koskeva lausuntokierros päättyi toukokuussa. Hiilineutraali Suomi 2035 -strategia ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) asettavat askelmerkit kansalliselle ilmastopolitiikalle. Baltic Sea Action Group korostaa lausunnoissaan kokonaiskestävyyden vahvistamista.

viljaa kasvaa pellolla

Hiilineutraali Suomi 2035 eli kansallinen ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen lähivuosikymmenen päästövähennykset ja hiilinielujen kasvattamisen. Strategia muodostaa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman kestävälle ilmastopolitiikalle ja vihreän energian siirtymälle.

Maankäytön ilmastosuunnitelma (MISU) sisältää toimia maatalouden, metsätalouden ja maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. MISUn tavoitteena on saavuttaa ilmastopolitiikan maankäyttösektorilla puuttuva päästövähennys (3 Mt CO2ekv.) 2035 mennessä. Suunnitelma vaikuttaa myös hallituksen tavoitteeseen vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä 29 % vuoteen 2035 mennessä.

BSAG:n mukaan ilmastopoliittisia ohjelmia tulee arvioida ilmastovaikutusten lisäksi myös muilla kestävyysmittareilla. Ohjelmien tulee tukea vihreää siirtymää mm. ruoantuotannossa ja metsätaloudessa ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.  BSAG arvioi ohjelmia Itämeren ja vesistöjen suojelutavoitteiden, ravinteiden kierrätyksen, uudistavan maatalouden ja kestävää ruokajärjestelmän näkökulmista. Myös maaperän ja meriekosysteemien hiilinielupotentiaaliin kiinnitettiin huomiota.

Ohjelmissa puutteita maankäyttösektorin toimissa ja peltojen hiilinielupotentiaalissa

”Maankäytön ja ilmastostrategian toimien on oltava kokonaiskestäviä, tuettava ruokajärjestelmän vihreää siirtymää ja ravinteiden kiertoa sekä huomioitava maaperän ja merellisten ekosysteemien hiilinielupotentiaali”, toteaa projektipäällikkö Kaj Granholm BSAG:sta.

Hiilineutraali Suomi 2035 -strategian osalta BSAG kiittää strategian kokonaiskestävyysnäkökulmaa sekä erityisesti ravinteiden kierrätyksen edistämistoimia, jotka kytkeytyvät uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön maataloudessa. Suomella on edellytyksiä toimia suunnannäyttäjänä kansainvälisesti monella saralla, kuten tutkimuksessa ja kestävän ruokajärjestelmän rakentamisessa. Siksi on positiivista, että strategiassakin korostetaan Suomen esimerkkiä Euroopassa ja maailmalla.

BSAG:n nostamat puutteet ilmasto-ohjelmissa liittyvät pääasiassa maankäyttösektorin toimiin. Maatalousmaan päästöjen ja hiilinielujen osalta toimet nojaavat vahvasti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uuteen ohjelmakauteen 2023–2027.  Sekä Euroopan komissio että BSAG on jo aiemmin todennut   alustavat suunnitelmat heikoiksi ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta.

Maataloudessa ilmastotoimien tulee olla monivaikutteisia ja tarkoituksenmukaisia. Toimissa tulee huomioida ruuantuotannon ja kunkin peltolohkon tarpeet. Kivennäismailla on mahdollistettava peltojen muuttaminen päästölähteestä hiilinieluksi uudistavan viljelyn ja viherpeitteisyyden kautta. Tätä ei EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) eikä ilmasto-ohjelmat tue tarpeeksi. Myös soiden ja kosteikkojen suojeluun sekä turvepeltojen raivaamisen lopettamiseen tarvitaan vaikuttavampia ja systemaattisempia toimia.

Itämerellä ja vesiensuojelulla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sen vaikutuksiin sopeutumisessa. Ravinne-, kiintoaine- ja hiilipäästöt maalta vaikuttavat virkistyskäytön lisäksi Itämeren merellisiin ekosysteemeihin: lajeihin, elinympäristöihin ja meren kykyyn sitoa hiiltä.

 ”Tutkimusta täytyy jatkaa, mutta jo nykytiedon valossa ilmastotoimista tulee tehdä kokonaisvaltaisempia ja sitä kautta myös hyväksyttävämpiä ja kestävämpiä”, Granholm muistuttaa.

Hiilineutraali Suomi 2035 -lausunto

MISU-lausunto

OTA YHTEYTTÄ

Kaj Granholm

Projektipäällikkö, uudistava maatalous, uudet avaukset

+358 46 850 9208

kaj.granholm@bsag.fi

Lue myös

image/svg+xml