Carbon Action -hiiliviljelijä Antti Lähde miettii viljellessään ”miksi”, ei vaan ”miten”

Maanviljelijä Antti Lähde viljelee Anttilan tilalla Lappeenrannan Joutsenossa monipuolisesti eri kasvilajeja. Hän työskentelee viljelyn ohella myös hitsaajana, ja on palannut juuri vanhempainvapaalta hitsaajan hommiin rautatiemaailmaan. Perheeseen syntynyt esikoispoika Nooa on vallannut arjen viimeiset kuukaudet, mutta nyt rautatietyöt taas kutsuvat.

Hitsaajan työn hän sovittaa yhteen maanviljelyn kanssa kätevästi. Talviaikaan tilalla paikallaoloa vaativa työtarve on maltillisempi, ja muun työn ohessa pystyy tekemään toimistotöitä kuten viljelysuunnittelua ja osaamisen kehittämistä. Sitten taas toukokuusta syyskuuhun Antti keskittyy täysin viljelyyn.

Hän ei itse perheineen asuta sukutilaa, vaikkakin asuu lähellä Joutsenossa. Tilalla asuvat hänen vanhempansa, joista isä on vielä jonkin verran apuna tilan töissä. Päävastuu tilasta siirtyi Antille sukupolven vaihdoksessa 2020. Tila on ollut suvussa 1700-luvulta lähtien, ja Antti pitää sitä jo 10. polvessa.

Uudistavassa viljelyssä kiehtoo ratkaisujen hyvä perustelu

Vaikka maatalous on tilan kasvattina aina kiinnostanut, päätti Antti aikoinaan lähteä opiskelemaan metallialaa. Maatila pyöri kuitenkin aina taustalla mielessä, ja mielenkiinto viljelyyn kasvoi iän myötä. Myöhemmin hän päätyi suorittamaan maatalousalan opinnot ja valmistui vuonna 2020 agrologiksi.

Opintojen aikana hän innostui uudenlaisesta ajatustavasta viljelyyn, jonka hän oivalsi tehdessään työharjoittelun vuonna 2017 viljelijä Juuso Joonan tilalla, missä harjoitetaan uudistavaa viljelyä. Se antoi lisäintoa ja motivaatiota alaa kohtaan.

”Siinä näki sellaista kokeilevaa otetta kaikkeen toimintaan, ja se näytti toimivan. Kiinnostuksen herätti se, miten ne ratkaisut olivat hyvin perusteltuja, ja niiden taustalla oli paljon tietoa. Mietittiin, miksi tehdään, eikä vaan että mitä tehdään”, Antti kertoo.

Tunne oli, kun olisi mennyt uuteen maailmaan. Harjoittelujakso määrittelikin polun, jota Antti ryhtyi kulkemaan viljelijänä. Viljelystä tuli sitä myötä hänelle entistä selkeämmin oma juttu.

Vihreä peltomaisema miellyttää silmää

Yksi konkreettinen muutos, minkä Antti alkuvaiheessa teki, oli nurmien lisääminen peltojen viljelykiertoon. Nurmet lisäävät maaperän hiilensidontaa yhteyttämällä, ja auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Ne parantavat myös maan kasvukuntoa muun muassa sitomalla ilmasta typpeä luontaisesti. Näin väkilannoitteiden tarve vähenee.

”Ympäristöhän miellyttää vihreänä ihan jo silmää enemmän. Peltomaa on silloin elävämmän näköistä, kun siinä on vihreä kasvipeite päällä”, Antti hymyilee.

Vihreydestä on Antin mukaan hyötyä myös satovarmuuden kannalta, mikä tulee maaperän kasvukunnon paranemisen kautta ”Erityisesti meidän tilalla tuntuu, että kovan kuivuuden takia multavuuden lisääminen maahan on tärkeää” hän kertoo. Elinvoimainen maaperä pitää paremmin kosteutta ja turvaa näin satoja äärisäiden yleistyessä.

Satovarmuutta monipuolisesta viljelykierrosta

Antti kertoo, että satovarmuuden parantamisessa oleellista on myös monipuolinen viljelykierto. Siinä on tärkeää, että mukana on eri kasvilajeja, joihin vaihtelevat sääolot vaikuttavat eri tavoin. Kasveja myös kylvetään sekä keväällä, että syksyllä. Tilalla tuotetaan nykyään muun muassa syysrypsiä, ruista, kauraa, hernettä, härkäpapua ja öljyhamppua. Tänä vuonna kokeilussa on myös tattaria.

Tilan noin 100 hehtaarin pinta-alalla viljelykierron pohjustan muodostavat monilajiset nurmet, joissa on mukana syväjuurisia kasveja kuohkeuttamassa maan rakennetta. Käytännössä peltolohko on nurmella ensin 2-3 vuotta, ja tämä antaa hyvän kasvupohjan eri satokasveille seuraavat 3–4 vuotta.

”Hyvän viljelykierron ajatuksena on se, että saisi maksimoitua vihreät viikot ja samalla taloudellisen hyödyn. Ei vaan tukipuolella vaan myös niin, että saisi viljeltyä kasveja, joille on kysyntää. Toisaalta kierrolla pystytään hajauttamaan viljelyriskejä ja samalla parantamaan maan kasvukuntoa. Tämmöinen kokonaisuus miulla on siinä ajatuksena”, Antti kertoo viljelykierron perusteista. 

Haluttuja hyötyjä onkin Antin mukaan tilalla onnistuttu tästä saamaan. Hän kuitenkin korostaa, että kyseessä on monimutkainen yhtälö, jossa on omat haasteensa. Suunnitelmia voi tehdä vaikka kymmenelle vuodelle, mutta aina tulee muutoksia ja uusia ajatuksia.  

Tieto kehityksen tukena

Inspiroiduttuaan uudesta ajattelutavasta maanviljelyyn, Antti lähti mukaan Baltic Sea Action Groupin vuonna 2018 käynnistämään Carbon Actioniin. Siinä 100 viljelijää ovat kehittäneet ympäristöä uudistavaa viljelyä yhdessä tutkijoiden kanssa pelloillaan viiden vuoden ajan. Mukanaolo on ollut Antin mukaan yksi matkan varrella tehdyistä hyvistä päätöksistä.

Se on antanut hänelle viljelyyn liittyvää tuoretta tutkimustietoa helposti lähestyttävällä tavalla. Viljelijöille on järjestetty koulutuksia ja erilaisia webinaareja, joista he ovat päässeet kehittämään osaamistaan. ”Tietoa on saanut kattavasti, ja sitä ei ole tarvinnut itse kaivaa, vaan asian sisäistäminen on tehty helpoksi,” hän kertoo.

Tieto on myös motivoinut kokeilemaan rohkeammin erilaisia ympäristöystävällisiä toimia tilalla. Antti toteaa, että opituista käytännöistä on ollut paljon etuja tilalle, ja hän tuleekin siksi pitämään niistä myös kiinni.

Juttusarjassa tuodaan esiin henkilöitä Carbon Action -työn taustalla ja kerrotaan viljelijöiden kokemuksia siitä, millaista on käytännössä olla mukana muutoksessa kohti kestävämpää ruuantuotantoa.