Itämerestä, Saaristomerestä ja kestävyyssiirtymästä
Vaalit on käyty, ja turhauttavasta ja tarpeettomasti kärjistävästä vaalikeskustelusta päästään nyt oikeaan arvo- ja asiapohjaiseen keskusteluun ratkaisuista. Ne toivottavasti lähtevät siitä, että hyvinvoiva monimuotoinen luonto on myös ihmisten hyvinvoinnin ja talouden perusta.
Talouskysymykset ymmärrettävästi hallitsivat vaalikeskusteluja ja tulevat olemaan keskiössä hallitusneuvotteluissa.
Kuitenkin suurempaa velkaa kerrytämme luonnonvarojen ylikulutuksen muodossa. Nyt huhtikuussa olemme Suomessa jo käyttäneet tänä vuonna käytettävissämme olleet luonnonvarat, loppuvuoden elämme velaksi. Velaksi, jota ei voida periä takaisin.
Emme onneksi kuitenkaan voi tätä ylikulutusvelkaa täysin sivuuttaa. Se näkyy jo konkreettisesti silmiemme edessä. Itämeri, maailman tutkituin – ja saastuneimmaksikin sanottu – meri kertoo meille konkreettisesti, miten kestävällä pohjalla meidän (kyllä, myös Suomen) talous on.
Ruoan tuottamiseksi tuomme jatkuvasti lisää ravinteita, valkuaista ja fossiilisia tuotantopanoksia Suomeen, vaikka meillä riittäisi näitä resursseja omasta takaa ja luonnon avustuksella. Jos vain osaisimme niitä oikein hyödyntää ja kierrättää. Sen sijaan Itämeri rehevöityy edelleen ja hiljainen kuolema etenee pinnan alla.
Kaj Granholm
Saaristomeren tila kertoo vaikutuksestamme
Akuuteimmin oma vaikutuksemme näkyy Saaristomerellä. Ainutlaatuisessa ympäristössä, jonka upea meri- ja saaristoluonto on erityisen herkkä aiheuttamallemme kuormitukselle, ja jonka tila on vuosi vuodelta pahentunut. Nyt Saaristomeri on saanut aiempaa enemmän huomiota erityisen kampanjan ja tiekartan myötä. Vähän ennen vaaleja julkaistiin Professori Kalervo Väänäsen lista, kestävän kehityksen suunnitelma Saaristomeren pelastamiseksi.
Suunnitelman keskiössä on ravinnevalumien vähentäminen ja maatalous. Suunnitelma tunnistaa, että maatalouden kasvuvoima on hyvinvoivassa maaperässä, uudistavassa viljelyssä ja ravinteiden kierrättämisessä. Siksi maatalous- ja ympäristöpolitiikka tulee sovittaa entistä paremmin yhteen. Meidän tulee tuottaa ruokaa niin, että samalla parannetaan maaperän kasvukuntoa ja äärisäiden sietokykyä sekä pidetään ravinteet kasvien käytössä ja pois Itämerta rehevöittämästä. Lantaa ja muita ravinnerikkaita jakeita oikein kierrättämällä ja jatkojalostamalla vähennetään tuontiriippuvuutta ja estetään ravinnevalumia.
Kestävyysajattelun kaksi puolta
Viime vuonna EU:n ennallistamisasetuksesta ja sen arvioiduista kustannuksista nousi suuri meteli. Emme osaa nähdä, että saman kolikon toinen puoli on kestävä talous ja maankäyttö ja toinen maa- ja metsätalous, joka tuottaa taloudellisen tuoton lisäksi positiivisia luonto- ja ilmastovaikutuksia. Luonto tarjoaa meille hyvinvoinnin lisäksi myös vakaampaa taloutta.
Toivottavasti hallitusneuvotteluissa otetaan luonto kokonaisvaltaisesti osaksi suunnitelmaa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. BSAG on tinkimättömästi mukana muutoksessa vahvalla kokemuksellaan, toimivilla esimerkeillä, kumppaniemme kanssa. Poliittisilta päättäjiltä tarvitsemme tahtoa ja rohkeutta.
Kaj Granholm
OTA YHTEYTTÄ
