Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä: Lannan happokäsittelyllä typpi talteen
Lannan happokäsittelytekniikoita tutkinut ja niiden käyttöönottoa edistänyt kolmivuotinen hanke Baltic Slurry Acidification tuli päätökseensä helmikuun lopussa. BSAG on kuudentoista muun hankekumppanin kanssa osallistunut Itämerenmaat kattavaan hankkeeseen, jonka tavoite oli vähentää maatalouden ammoniakki-typpipäästöjä.
Päästöt heikentävät ilmanlaatua ja rehevöittävät Itämerta. Hankkeen loppukokous järjestettiin Jyväskylässä 12.–13.2.2019 Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivien yhteydessä. BSAG:n järjestämä loppukokous toi Keski-Suomeen noin viitisenkymmentä kansainvälistä osallistujaa. Ajankohtaista ympäristötietoa vaihtui ensimmäisenä päivänä suomalaisten osaajien ja asiantuntijoiden välillä ja toisen päivän kansainvälisessä seminaarissa sitä vaihtui yli Itämeren ympärysmaiden rajojen. Baltic Slurry Acidification -hankkeen vetäjä Erik Sindhöj RISE:stä esitteli lannan happokäsittelyn, joka nousi yhdeksi päivän aikana paljon mielenkiintoa herättäneistä aiheista. Hankkeen lisäksi ruotsalaisen Baltic Sea 2020 -säätiön Conrad Stralka esitteli järjestönsä Puolassa kehittämän hapotussovellutuksen.
Baltic Slurry Acidificationin avoimessa loppukokouksessa 12.2. Jyväskylän Kaupunginteatterin lämpiössä esiteltiin yleisölle hankkeen luoma 360 asteen katsaus happokäsittelyn maailmaan. Menetelmän edellytyksiä tarkasteltiin kaikissa Itämeren maissa niin käytännön ja maatilatalouden kuin ympäristövaikutusten ja lainsäädännön näkökulmista. Hankkeessa toteutettiin sekä laboratorio- että kenttäkokeita eri maalajeilla, viljelykasveilla ja lietelannoilla. Hankkeen tekemät SAT -investoinnit mahdollistivat paitsi tieteellisen tutkimuksen myös tekniikan viemisen lähelle viljelijöitä ja tarjoavat hankkeen jälkeenkin mahdollisuuden kartuttaa käytännön kokemuksia ja tutustuttaa viljelijöitä menetelmään. Suomessa happokäsittelyä on tutkittu Luken toimesta jo vuonna 2014 ja nyt päättynyt hanke toi osaltaan tervetullutta lisätietoa ja tutkimustuloksia happokäsittelyn vaikutuksista. Tämän pohjalta menetelmän hyötyjä voidaan myös Suomessa arvioida paremmin.
Käytäntö oli läsnä läpi hankkeen ja suuri osa sen tuottamasta tiedosta onkin suoraan hyödynnettävissä SAT -investointeja tehtäessä. SATien käyttöön liittyvää työturvallisuutta arvioitiin ja mahdollisten käyttäjien työn tueksi koottiin lista, jota vastaan omaa valmiutta SATien turvalliseen käyttöön voi arvioida. Hanke kehitti myös työkaluja talous- ja ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi. Nämä lisäävät ymmärrystä siitä, millaisissa olosuhteissa happokäsittely kannattaa ottaa käyttöön.
Hankkeen johtopäätös on, että paikallisten olosuhteiden vaihtelevuudesta riippumatta happokäsittely on erilaisissa sovelluksissa otettavissa käyttöön kaikissa Itämeren maissa. Happokäsittelymenetelmät auttaisivat maita saavuttamaan ammoniakkia koskevat päästövähennystavoitteet.
“Hankkeen kuuden pilotti-investoinnin konkreettisena tuloksena on vuosittain säästyvät noin 67 000 typpikiloa. Tämä määrä jää siis lannan mukana ravitsemaan uutta kasvua peltoon eikä siirry haihtuneena ja sadannan mukana ruokkimaan leviä Itämereen. Itämeren maissa olisi laskennallinen mahdollisuus lisätä happokäsittelyä 10 000 laitteiston verran”, toteaa hankkeen viestintäjohtaja Paula Biveson BSAG:lta.
Keskiviikkona 13.2. hankkeen loppukokouksen ohjelma jatkui politiikkatyöpajalla, johon tuotiin hankkeen ulkopuolelta kansainvälisiä puhujia. Työpajassa pohdittiin etenkin hallinnon näkökulmasta kestävää lannan käsittelyä ja työpaja oli siten eräänlaista jatkoa hankkeen kaikissa osallistujamaissa järjestetyille politiikkakeskusteluille. BSAG on vastannut hankkeen yhteisestä viestinnästä ja käynyt Suomessa keskustelua happokäsittelystä relevanttien tahojen kanssa. Esimerkiksi lokakuussa 2018 happokäsittely ammoniakkipäästöjen vähentäjänä oli BSAG:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa järjestetyn aamiaistilaisuuden aiheena. BSAG järjesti aiheesta myös syksyllä 2018 EU-sidosryhmille oman informaatiotapahtumansa Brysselissä.
Baltic Slurry Acidification -hanke on kolmen vuoden työn jälkeen todennut happokäsittelyn olevan toteutuskelpoinen menetelmä kaikissa Itämeren ympärysmaissa ja lisännyt sitä koskevaa tietoisuutta. Nyt hanke kannustaakin maita perustamaan työryhmiä selvittämään, miten menetelmän käyttöönottoa voisi konkreettisesti edistää kussakin maassa, ottaen huomioon myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen. BSAG on tehnyt keskustelujen tueksi kompaktin tietopaketin happokäsittelystä ja sen edellytyksistä Suomessa.
