Siirry pääsisältöön

BSAG liikkui kesän pelloilla ja pientareilla – mikä puhuttaa viljelijöitä nyt?

Blogi, Uudistava maatalous

Kesäisen Suomi-rundinsa aikana uudistavan maatalouden projektijohtaja Eija Hagelberg tapasi satoja ja satoja viljelijöitä. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ja heidän asiantuntemuksensa näkyvät BSAG:n syksyn ohjelmassa.

Kesäni teemana oli Suomi Road Show: osallistuin eri puolilla maata yhteensä neljääntoista peltotapahtumaan, joissa BSAG oli yhtenä järjestäjänä. Aikamoinen määrä tilaisuuksia kahden hiljaisen koronakesän jälkeen. Voisi ajatella, että mahtoi olla uuvuttavaa, mutta päinvastoin – voimaannuttavaa se oli.

Kaikissa tilaisuuksissa jonkinlaisena kattoteemana oli maan kasvukunto. Sen eteen on BSAG:ssa tehty töitä jo vuosia, ja ilolla jatketaan aina vaan. Maan kasvukunnon parantamisessa yhdistyvät ruuantuotannon ja ympäristön saamat hyödyt.

Kuinka syvälle tuotantokasvien ja maanparannuskasvien juuret pääsevät kasvamaan? Mm. tiivistymäkerrokset, maalaji ja muokkausmenetelmät vaikuttavat siihen. Raision ja Dava-Foodsin tuottajat perehtyvät syvempiin maakerroksiin maaperäasiantuntija Tommi Peltovuoren opastuksella. Jääkaudesta lähdettiin liikkeelle.

Typpinystyrät kutittivat aivonystyröitämme – biologinen typensidonta kiinnostaa

Ravinteiden tehokkaampi kierrättäminen kuuluu uudistavan viljelyn keinovalikoimaan. Tämän kesän peltopäivillä on keskusteluissa noussut esille erityisesti biologinen typensidonta. Osaammeko me sitä kunnolla, ymmärrämmekö mistä on kysymys? Asia on nyt ajankohtaisempi kuin moneen vuosikymmeneen.

Pellonpientareilla keskusteluissa on ollut mukana viljelijöitä, neuvojia ja tutkijoita, ja yhdessä on pohdittu, miten keinolannoitteet vaikuttavat typensitojakasvien biologiseen typensidontaan. On pohdittu, että löytyykö kaikista pelloista rhizobium-bakteeria, joka mahdollistaa ilmasta napattavan typen saamisen kasvin ja seuraavienkin kasvien käyttöön.

Lukuisista maapaakuista on tutkailtu, että löytyykö typensitojakasvien juuristosta vaaleanpunaisia juurinystyröitä, jotka juuri sitovat typen ilmakehästä. Aina ei ole löytynyt, ja se on herättänyt pohdintaa; onko mahdollista, että luulemme nappaavamme typpeä ilmasta, vaikka sitä ei oikeasti tapahtuisikaan, ainakaan toivotussa määrin?

Biologisesta typensidonnasta on tehty tutkimuksia Suomessa pitkään, ja varmasti tutkijoilla tieto on näpeissä. Pellon laidalla pohdittiin, siirtyykö tämä tieto riittävän hyvin viljelijälle. Päätimme ottaa koppia tästä, ja Varkauden peltopäivässä tulikin luvattua, että järjestämme aiheesta webinaarin tulevana talvena. Kutsumme sinne mukaan parhaat asiantuntijat avaamaan tätä mysteeriä. Kannattaa liittyä Carbon Action -klubiin, mikäli haluat ensimmäisten joukossa tiedon tämän webinaarin ajankohdasta.

Löytyykö juurinystyröitä? Neuvoja Ulrika Wikman Österbottens Svenska Lantbrukssällskapetista pitää Söderfjärdenin peltoaukealla käsissään apilaa, jonka juuristosta etsittiin typensidontaa todistavia pieniä vaaleanpunaisia juurinystyröitä. Oikealla Carbon Action Svenskfinland -hankkeen vetäjä Anne Antman BSAG:lta.

Kerääjäkasvit ja muut toimenpiteet maatilan tilanteen mukaan

Kerääjä- ja aluskasvit puhuttivat monissa tilaisuuksissamme. Niiden hyödyistä ja viljelykäytännöistä toivotaan paljon lisää tietoa ja kokemuksia. Keskusteluissa nousi esille myös se, että ehkä ihan joka paikkaan kerääjäkasvitkaan eivät sovi, tai ainakin niiden hyödyt voivat jäädä pieniksi.

Napakoiden nyrkkisääntöjen yleismaailmallinen julistaminen ei toisin sanoen ole järkevää ajankäyttöä, vaan aina pitäisi lähteä ajattelemaan asiaa tilan, pellon, alueen ja viljeliljän oman tilanteen perusteella. Siksi tarvitaan tietoa, osaavia neuvojia ja kokemusten jakamista.

Lapualla ryhmä Carbon Action -hiiliviljelijöitä kävi ihailemassa Kari Alasaaren kasvustoja. Tässä ihmetellään hamppupeltoa. Kari vasemmalla käsi kohollaan.
Isonkyrön peltopäivässä nosteltiin sateenvarjoja tai kastuttiin, mutta asia oli kiinnostavaa kelistä huolimatta. Puhetta uudistavasta viljelystä pitämässä hallin ovella Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä.

Alueelliset erot voivat parantaa ruokaturvaa

Alueissa on eroja. Pohjanmaa, joka ilmastokeskusteluissa on nostettu tikun nokkaan turvemaiden suuren määrän takia, näytti keskikesällä tuottavan huoltovarmasti suuria satoja kautta linjan. Runsasmultaiset hietamaat sitovat vettä kuin pesusieni ja luovuttavat sitä kasveille tasaiseen tahtiin. Etelän minuuttisavien viljelijät huokailivat kuivuuden ja heikkojen sato-odotusten lannistamina katsellessaan Pohjanmaan viljavia aakeita laakeita.

Tilanne eteläisimmän Suomen ja Pohjanmaan lakeuksien välillä on loppukesän mittaan tasoittunut, kun sateet ovat ikävästi piiskanneet lakeuksien viljoja lakoon. Jos talvella jääpolte tappoikin suuren osan etelän syysviljoista, niin eivät ainakaan rankkasateet ole eteläisiä viljelyalueita rääkänneet samoin kuin länsirannikkoa.

Etelä-Pohjanmaalla käytiin puolivakavissaan tai puolileikillään keskustelua, että pitäisikö kaikki viljelypaukut Suomessa laittaa Pohjanmaalle, koska peltojen maalajit näyttävät olevan tuottavia ja satovarmoja. Loppukesän sateet ovat sittemmin muistuttaneet, että kaikkia munia ei kannata laittaa yhteen koriin. Siksi on tärkeää, että jatkamme viljelyä, maan kasvukuntoa jatkuvasti parantaen, koko maassa.

Peltojen käyttöä kyllä voi pohtia, mikä missäkin on kannattavaa, eikä hakata päätä seinään jatkuvien ongelmien kanssa. Viljelykierron monipuolistaminen ja monipuolinen kasvivalikoima varmistavat sen, että voimme nauttia Suomessa tuotetusta ruuasta tulevaisuudessakin. Tämä jos joku on huoltovarmuutta.

On yllättävän montakin asiaa, joissa silmämme valehtelee. Mittauslaitteista on hyötyä niin sadon kuin ympäristöhyötyjen määrittämisessä. Erityisesti hiilidioksidin mittaamiseen tarvitaan herkkiä mittauslaitteita, joita Datasense Oy:n Jiri Luomukoski (kolmas oikealta) esittelee HITTI-viljelijäryhmälle Hämeenkyrössä Osara maatalousoppilaitoksen hyötypuutarhassa.

Ruuantuottajien kesätunnelmia  

Peltopäivien parasta antia on keskustelu ruuantuotannon ammattilaisten kanssa. Kyllä me ihmiset kaipaamme toisia ihmisiä, ja mielenkiintoisten aiheiden ja kauniiden maatalousmaisemien keskellä tunnelma oli positiivinen ja optimistinen.

Vaikka vaikeuksia on riittänyt, silti päällimmäiseksi jäi tunne, että kyllä tästä selvitään. Tilaisuuksien teema, maan kasvukunnon parantaminen, voi myös antaa toivoa viljelijöille. Sääolosuhteisiin ja lannoitteiden hintoihin ei yksittäinen viljelijä voi vaikuttaa, mutta oman pellon kuntoa voi parantaa ja sitä kautta saada satovarmuutta. Terveen maaperän merkitys on nyt ehkä suurempi kuin koskaan.

Kiitokset kuuluvat myös kaikille tilaisuuksien kestitsijöille, sillä kahvi, kakku, hampurilaiset ja makkara kyllä maistuivat! Tässä Isonkyrön Ylipään Maa- ja kotitalousnaisia ja vasemmalta lukien Leena Kauppi, Kaarina Huovila ja Jenni Petäjä kestitsemässä Isonkyrön peltopäivässä Timo Ikolan maatilalla.

Pian Carbon Action -klubi nauttii kesän antimista

Peltopäivien aika alkaa olla ohi. Kiitos yhteistyöhankkeet, neuvojat ja neuvontaorganisaatiot, edunvalvontajärjestöt, viranomaiset, yhdistykset, tutkijat ja tutkimuslaitokset, yritykset ja tietysti myös viljelijät.

Viljelijät istuvat puimureissa ja kausi laitetaan pakettiin. BSAG:n maataloustiimi pähkäilee päät kuumina kesällä opittua ja havaittua, ja alkaa suunnitella talvikauden tilaisuuksia. Tarkoituksena on niissäkin lisätä viljelijöiden osaamista maan kasvukunnon parantamiseen ja uudistavan viljelyn saloihin. Toivottavasti tavataan talvikaudella ja taas ensi kesänä pelloilla ja niiden pientareilla.

BSAG:n kesän 2022 Suomi-kiertueen paikat ja päivämäärät

  • Nurmijärvi, Uusimaa 7.6.
  • Tiukka, Pohjanmaa 15.6.
  • Söderfjärden, Pohjanmaa 16.6.
  • Kokkola, Pohjanmaa 27.6
  • Vöyri, Pohjanmaa 27.6.
  • Varkaus, Pohjois-Savo 29.6.
  • Loimaa, Varsinais-Suomi 5.7.
  • Västankvarn Inkoo, Uusimaa 6.7.
  • Isokyrö, Etelä-Pohjanmaa 7.7.
  • Lapua, Etelä-Pohjanmaa 8.7.
  • Västankvarn Inkoo, Uusimaa 13.7.
  • Hämeenkyrö, Pirkanmaa 1.8.
  • Loimaa,Eura, Varsinais-Suomi ja Satakunta 8.-9.8.
  • Mustiala, Häme 11.8
  • Ruukki, Pohjois-Pohjanmaa 16.8.

OTA YHTEYTTÄ

Eija Hagelberg

Projektijohtaja, uudistava maatalous

+358 50 060 9526

eija.hagelberg@bsag.fi

Lue myös

image/svg+xml