Siirry pääsisältöön

Mitä on agrometsätalous?

Uutinen, Uudistava maatalous

Agrometsätalous on viljelytekniikka, jossa viljely- ja laidunnusjärjestelmään tuodaan tuottavia puuvartisia kasveja eli puita tai pensaita. Agrometsätalous ja erityisesti pelloilla tapahtuva peltometsäviljely sisältää paljon lupaavia keinoja hiilen varastoimiseksi, viljelykasvilajien runsastumiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi. BSAG on ollut mukana Suomen agrometsätalousverkoston toiminnassa, kutsunut Suomeen peltometsäviljelyn gurun Isosta-Britanniasta sekä ohjannut puutarha-alan opiskelijoiden agrometsätalous-aiheisia harjoitustöitä.

Pajua ja tervaleppää tuulensuojakujanteessa Kilpiän tilalla. Kuva: Soja Sädeharju.

Agrometsätalouden perusteita – mitä on peltometsäviljely? 

BSAG:n koordinoima Suomen agrometsätalousverkosto (ent. peltometsäviljelyverkosto) järjesti 17.6.2019 Paraisilla Qvidjan kartanossa peltometsäviljelyyn keskittyneen päivän. Toinen verkoston järjestämä seminaari pidettiin 12.9.2019 Livian ammattiopiston Tuorlassa.  

Agrometsätalousseminaarien esitykset voit katsoa videotallenteina Agrometsätalous-listalta. Listalta löydät perustietoa agrometsätaloudesta sekä mielenkiintoisia esityksiä muun muassa pähkinöiden viljelystä, pensasriveistä Itävallassa ja sienten viljelystä metsässä. 

Alta löytyvät esitykset liittyen perustietoon agrometsätaloudesta. 

Pähkinöiden viljely Suomen muuttuvassa ilmastossa – Joel Rosenberg, Qvidja 17.6.2019 

Pensasrivit Itävallan perinnemaisemassa – Kalle Nikkanen, Qvidja 17.6.2019 

Agrometsätalous Euroopassa ja agrometsätalouden mahdollisuudet Suomessa – Michael den Herder, vanhempi tutkija, AFINET-projekti/Euroopan metsäinstituutti, Qvidja 17.6.2019 

Esimerkkejä innovatiivisista agrometsätalouskäytännöistä – AFINET-hankkeen tuloksia – Michael den Herder, vanhempi tutkija, AFINET-projekti/Euroopan metsäinstituutti, Tuorla 12.9.2019 

Agrometsätalouden tutkimuksen painopisteet Euroopassa – Sari Iivonen, johtaja Luomuinstituutti, Qvidja 17.6.2019  

Puita Kilpiän tilan pelloilla – ratkaistuja ongelmia ja ongelmanratkaisua –Iiris Mattila, maanviljelijä Kilpiän tila, mikrobiologi 

Mitä hyvää peltometsätalous voi tuoda yksipuoliseen kasvintuotantoonMarjo Keskitalo, erikoistutkija Luonnonvarakeskus, Qvidja 17.6.2019 

Ilmastoviisaan agrometsätalouden mahdollisuudet – Karoliina Rimhanen, tutkija, Luonnonvarakeskus, Tuorla 12.9.2019 

Kasvien vuorovaikutusten hyödyntäminen peltometsäviljelyssä– Post doc-tutkija Pirjo Yli-Hemminki, Luke, Tuorla 12.9.2019 

Hiiliviljelyn ja peltometsäviljelyn guru Stephen Briggs Tuorlassa 12.9.2019

Stephen Briggsin esitelmässä kerrottiin, että puut ovat tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja agrometsätaloutta ehdotettiin vaihtoehtoiseksi lähestymistavaksi maataloudessa. Kuva: Soja Sädeharju, BSAG.

Livian ammattiopistolla Tuorlassa 12.9.2019 järjestetyssä agrometsätalousseminaarissa saatiin tutustua agrometsätalouden – lähinnä peltometsäviljelyn ratkaisuihin maanviljelijä Stephen Briggsin tilalla. Lue lisää Briggsin ajatuksia tästä Luomuliiton jutusta

Seuraavista linkeistä pääset näkemään esitelmät: 

Agrometsätalouden hyödyt pohjoisessa ilmastossa Stephen Briggs, englantilainen luomuviljelijä, neuvoja ja konsultti, Tuorla 12.9.2019 

Agrometsätalous käytännössä Stephen Briggs, englantilainen luomuviljelijä, neuvoja ja konsultti, Tuorla 12.9.2019 

Agrometsätaloutta oppilaitosyhteistyönä

BSAG:n toiminnassa yhtenä tärkeänä osana on oppilaitosyhteistyö, joka sisältää muun muassa osallistumista kurssitoimintaan luentojen ja tilaustöiden muodossa sekä opinnäytetöiden tilaajana toimiminen. Yhteistyö on hedelmällistä monin tavoin, ja tähän sivulle keräämme oppilaitosyhteistyössä agrometsätalouden tiimoilta syntyneitä tuotoksia. 

HAMK, Lepaa kevät 2020 

Lepaan puutarhatalouden opiskelijat Hämeen ammattikorkeakoulusta tekivät keväällä 2020 harjoitustöinään Mustialan luomuopetustilan maisemaan peltometsätalouden harjoitustöitä. 

Tarkoituksena oli selvittää, millaisia puutarha-alan malleja ja näkökulmia nousee peltometsäviljelyyn. Samalla selvitettiin peltometsäviljelyn hyötyjä agroekologian näkökulmasta liittäen näkökulmiin ekosysteemipalvelut, hiilensidonta ja monimuotoisuus. Harjoitustyökohteet sijaitsivat Mustialan peltoviljelylohkojen reunoilla, ei itse peltolohkoilla. Työ tehtiin kokonaan etänä. Opiskelijat olivat ilmakuvien, monipuolisten lohkotietojen ja valokuvien varassa, koska retkeä ei voitu kyseisenä keväänä järjestää. 

Suuret kiitokset opiskelijoille mielenkiintoisista suunnitelmista ja kiitos hyvästä johdannosta ja ohjauksesta yhteistyökumppaneille, projektikoordinaattori Sanna Söderlundille (BSAG) ja lehtori Annika Michelsonille Mustialan kampukselta. 

Lehtori Kirsi Mäkinen, Hämeen ammattikorkeakoulu 

Mustialan suunnittelukohteita oli neljässä eri ympäristössä tuottaen seuraavia malleja: 

Runkomäen pähkinälehto hapankirsikka- ja pähkinämetsiköksi  

Pellon pieni metsäsaareke ”Lintusaareksi”  

Avoin metsänreunavyöhyke monilajiseksi perinnemaisemaksi  

Mustialan vanha omenatarha syötäväksi metsäpuutarhaksi

OTA YHTEYTTÄ

Soja Sädeharju

Koulutuspäällikkö, uudistava maatalous, viljelijäyhteistyö, oppilaitosyhteistyö

+358 40 777 5515

soja.sadeharju@bsag.fi

Lue myös

image/svg+xml