Systeeminen muutos – mitä se tarkoittaa? Esimerkkinä Carbon Action

Carbon Action -alustan tavoitteena on systeeminen muutos kohti regeneratiivista eli uudistavaa viljelyä ja laajemmin uudistavaa maataloutta. Tämä muutos on myös keskeinen osa tavoitteissa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää ruokajärjestelmää. Tässä olemme edenneetkin oikein hyvin – tutkimukseen vahvasti nojaten ja yhteistyössä (Höijer 2023).

Mutta mitä systeeminen muutos oikeastaan tarkoittaa? Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan yleensä kokonaisvaltaista toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutosta. Mielestäni Geelsin ja Schotin luoma malli avaa käsitettä hyvin (Kuva 1). Malli korostaa sitä, kuinka meidän pitää kulkea askel kerrallaan – kunhan askeleet johtavat oikeaan suuntaan. Armollinen ajatus – näinhän se käytännössä menee. Systeeminen muutos on sen verran iso haaste, että siinä on edettävä askel (tai hanke) kerrallaan. Kunhan muistamme ison kuvan taustalla, ja pysymme oikealla polulla.

Miten malli soveltuu Carbon Action -työhön?

Valovirta ym. 2011 ovat soveltaneet systeemisen muutoksen mallia omahoitomalliin. Heidän työtään hyödyntäen, sovelsin blogissani mallia Carbon Actioniin. Mallissa on kolme ulottuvuutta:

1. Ulottuvuus: toimintamalli, ”regiimi”: itsestäänselvyyksiksi muodostuneiden toimintatapojen, tulkintakehysten ja ongelmanratkaisumallien muodostama kokonaisuus. Carbon Actionissa toimintamalli on maatalousjärjestelmä laajasti ymmärrettynä – tavoitteena päästä nykymaatalouden mallista kohti uudistavaa mallia.
   
2. Ulottuvuus: toimintaympäristö, jolla ymmärretään laajoja yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Regiimin toimintamallit eivät välttämättä ole yhteensopivia muuttuvan toimintaympäristön kanssa, jolloin ympäristöstä kohdistuu regiimiin muutospainetta, mikä puolestaan avaa ”mahdollisuuksien ikkunan” regiimin uudistamispyrkimyksille tai jopa kokonaan uuden regiimin muodostumiselle. Carbon Action mallissa toimintaympäristön isoja muutostekijäitä ovat mm. ilmastonmuutos, ympäristön ja luonnon tila sekä luonnonvarojen käytön kestävyys (VNK 2022).
   
3. Ulottuvuus: uusien toimintatapojen kehittyminen vallitsevan regiimin ulkopuolella. Vahvistuessaan ja yhdistyessään muihin samansuuntaisiin uudistuspyrkimyksiin näistä saattaa muodostua ”dominoiva malli”, joka voi ”mahdollisuuksien ikkunan” avautuessa muuttaa vallitsevaa regiimiä. Carbon Action -mallissa tämä pitää sisällään Carbon Action -alustan hankkeet ja toiminnan, sekä muun samansuuntaisen uudistavaa maataloutta tavoittelevan toiminnan. BSAG koordinoi Carbon Action -alustaa, tavoitteena varmistaa ja tukea, että alustan eri hankkeet ja toiminta kulkevat samaan suuntaan – pysymme oikealla polulla.

On myös hyvä huomata, että regiimi on jatkuvassa ”dynaamisessa tasapainotilassa” (Nieminen ym. 2011). Regiimin puitteissakin, tässä tapauksessa nykymaataloudessa, tapahtuu jatkuvaa uudistumista. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä muuta kokonaisuudessaan regiimin muodostavia toimintamalleja, arvoja ja uskomuksia, vaan sopeuttavat sitä jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Regiimi voi tällöin myös sulattaa itseensä ulkopuolelta uusia oivalluksia ja toimintatapoja, mutta muutokset tapahtuvat vallitsevan regiimin määrittelemissä puitteissa. Oma tulkintani on, että olemme nyt tuossa vaiheessa.

Jossakin vaiheessa regiimin toiminta ja toimintaympäristön muutos saattavat kuitenkin ajautua laajempaan yhteensopimattomuuden tilaan, jolloin regiimi joutuu kriisiin. Tällöin aukeaa ”mahdollisuuksien ikkuna” uuden regiimin kehittymiselle. Tällaista tärinää on jo havaittavissa. Kolme vuotta sitten tekemässäni uudistavan maatalouden systeemisen muutoksen mallissa, asetin tavoitteeksi, että vuonna 2035 muutos on Suomen mittakaavassa saavutettu – samana vuonna, kun Suomen on tavoite olla hiilineutraali (Kuva 2).

Vuorovaikutusta regiimin sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden kesken

Systeemisen muutoksen suuntaamisen keskeisenä ajatuksena on, että pienet muutokset järjestelmässä johtavat laajoihin järjestelmätason muutoksiin pidemmällä jänteellä. Olennaista on mahdollistaa regiimin sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden vuorovaikutus, kommunikaatio ja keskinäinen oppiminen. Mitä laajemmin toimijoita toimintaan osallistuu ja sitoutuu, sitä vahvemmiksi muutospolku kehittyy.

Tämä on erityisesti Carbon Action -alustan työn vahvuus. Alustan muodostavat kaikki työhön osallistuvat tahot edelläkävijäviljelijöistä aktiivisiin yritystoimijoihin asti. Carbon Actionissa opitaan ja toimintatapoja kehitetään yhdessä – viljelijät, neuvojat, tutkijat, yritykset ja päätöksentekijät.

Muutospolun pohjana tulee olla tutkittu tieto. Esimerkkinä tästä on Carbon Actionissa kehitettävä tieteellisesti kunnianhimoinen mittaus- ja todentamisjärjestelmä. Järjestelmän avulla voidaan määrittää maaperään sitoutuvan hiilen määrä. Viljelijöille hiilivaraston muutoksen todentaminen antaa mahdollisuuden seurata viljelymenetelmien vaikutuksia pellon maaperään. Ruokaketjun yrityksiä kiinnostavat vaikutukset tuotannon hiilijalanjälkeen. Yhteiskunnan tasolla tieteellinen todentaminen luo pohjaa maatalous- ja ilmastopoliittisille ohjauskeinoille ja hiilimarkkinoille.

Toiminnan skaalaus käytännössä

Tärkeätä on varmistaa, että otetut askeleet ovat tarpeeksi vaikuttavia – toiminta skaalautuu. Myös pullonkaulat tulee tunnistaa ja ratkaista. Carbon Action alustalla tunnistimme pullonkaulaksi neuvonnan kehittämisen, ja yhdessä Maa- ja vesitekniikan tuen ja keskeisten toimijoiden kanssa olemme kouluttaneet maatalousneuvojia.

Tuotettu tieto pitää saada käyttöön pelloilla ja uusia viljelijöitä mukaan toimintaan. Jotta Carbon Action -toiminnassa kertynyttä tietoa saadaan jaettua kaikille kiinnostuneille viljelijöille ja muille maatalouden asiantuntijoille, perustettiin vuonna 2020 Carbon Action -klubi uudistavan viljelyn ja hiiliviljelyn tiedonvaihtokanavaksi ja verkostoksi. Klubissa on n. 1 100 jäsentä ja määrä on kasvussa. Tietoa ja oppia välitetään jatkuvasti myös vuonna 2021 avatun Uudistavan viljelyn e-opiston (UVO) kautta. UVO:ssa on n. 2200 rekisteröitynyttä kurssilaista. UVO:sta on lisäksi tulossa lyhyempi versio päättäjien, yritysten ja kuluttajien käyttöön.

Nuorten osallistaminen on oleellista, kun haluamme muutosta. Yhteistyötä tehdään maatalousoppilaitosten kanssa, jotta saavutamme myös tulevia viljelijöitä. Nuorison edustajia on osallistettu työhön mm. kutsumalla nuoria tilaisuuksiin. Nuorisoa edustavia nuorisodelegaatteja on kutsuttu puhujiksi, tuomaan laajemmin nuorten viestejä mukaan työhön. Nuorten suosimien sosiaalisen median kanavien kautta myös tavoitamme ihan uutta yleisöä. Nuoret oppivat työstämme – ja yhtä lailla opettavat meitä.

Systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi Carbon Action yritysalusta on keskeinen. Yritysten toiminta ohjaa sekä viljelijöiden työtä että kuluttajien valintoja. Carbon Action -yhteistyöyritykset esimerkiksi kouluttavat sopimustilojaan sekä henkilökuntaansa uudistavaan viljelyyn, luovat uusia tuotteita tai sisällyttävät uudistavan viljelyn periaatteita hankintakriteereihinsä. Yritykset ovat lisäksi yhdessä laatineet kannanoton, jossa he peräänkuuluttavat päättäjiltä konkreettisia toimia uudistavan viljelyn yleistymiseksi koko ruokajärjestelmässä. Globaalilla tasolla tapahtuu myös paljon, monet suuret globaalit ruokayritykset ovat ottaneet regeneratiivisen maatalouden edistämisen vahvasti agendalleen.

Systeeminen muutos perustuu myös vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen globaalien edelläkävijäverkostojen kanssa. Carbon Action onkin hienosti noteerattu osana verkostoja. Esimerkiksi kesällä 2023 järjestimme Helsingissä ison kansainvälisen tapahtuman globaalin maaperän hiilensidontaa edistävän 4 per 1000 -verkoston kanssa. Tapahtuma kokosi laajasti alan toimijoita verkostoitumaan ja syventämään yhteistyötä.

Ohjauskeinot ovat keskiössä, ja siksi vaikuttamistyöhön panostetaan Carbon Actionissa. Olemme osaltamme vaikuttaneet siihen, että Suomen maatalouspolitiikan suunnitelma (CAP-suunnitelma) vuosille 2023–2027 sisältää uusia uudistavaa viljelyä edistäviä toimia. EU-tasolla olemme puolestaan vaikuttaneet hiilensidonnan vapaaehtoismarkkinoihin liittyvään lakivalmisteluun. Carbon Action -alustalla on myös EU:n toimeksiannosta pilotoitu hiilikredittien vapaaehtoiskauppaa, mikä palvelee EU:n hiilen poistojen sertifioinnin ja hiilimarkkinoiden kehittämistä.

Suurimmat haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa

Polkumme suurimmat haasteet ovat politiikan muuttamisessa, etenkin maatalouspolitiikan uudistamisessa. Suomen uusi hallitusohjelma ei vaikuta lupaavalta sen osalta (lue lisää Höijer & Jarva 2023). Europarlamenttivaalit ovat kesällä 2024, joten EU-vaikuttamisen kannalta hyvä aika on juuri nyt.

Käytännön tasolla tulisi lisäksi testata maataloustukien tulosperusteisuutta seuraavaan eli vuonna 2028 alkavaan CAP-kauteen valmistautuen. Tulosperustaisuus mahdollistaisi sen, että tukisimme paremmin ruuantuotannon edellytysten turvaamista, kuten maan hyvää kasvukuntoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta.

Viitteet

Geels, F. W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36, 399–417.

Höijer, L. (toim.) 2023. Carbon Action: monia hyötyjä uudistavan viljelyn avulla. Carbon Action tilannekatsaus.

Höijer, L & Jarva, P. Itämeri nousee hallitusohjelmassa, vaikuttavuus riippuu toteutuksesta. Blogi 21.6.2023.

Nieminen, M., Valovirta, V. & Pelkonen, A. 2011. Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos. Kirjallisuuskatsaus.  VTT Tiedotteita – Research Notes 2593:

Valovirta, V., Nieminen, M., Pelkonen, A., Turkama, P., Heikura, T., Lindman, J., Inkinen, S. & Kaivo-oja, J. 2011. Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. Tekesin katsaus 286/2011.

VNK 2022. Toimintaympäristön kuvaus ja ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset