Uudistava viljely -käsitteen määrittely yhteistyönä

Mikä ihmeen uudistava viljely?

Vaikka käsite ei sinänsä ole uusi, sen määritelmät vaihtelevat. Uudistava viljely on suomennos englannin kielen Regenerative agriculture -käsitteestä, jonka käänsimmekin aluksi suoraan regeneratiiviseksi maataloudeksi. Yleispätevää englanninkielistä määritelmää käsitteelle ei ole muotoiltu, joten sellaisen kääntäminen suomeksi ei ollut vaihtoehto.

Nykyään suosimme uudistava viljely -käsitettä, ja se on oman määritelmämme mukaisesti viljelytapa, jolla pyritään ruoantuotannon yhteydessä parantamaan maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti.

Määritelmämme luettelee kolme konkreettista tavoitetta, joita kohti viljelytavalla pyritään. Lisäksi määritelmän lopussa mainitaan ”jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti”, sillä keskeistä uudistavassa viljelyssä on jatkuva oppiminen ja maatilan toiminnan kokonaisuuden huomioiminen. Kyse ei siis ole kertaluontoisesta viljelytoimenpiteestä vaan pikemminkin ajattelutavan asteittaisesta muutoksesta.

Loimme käsitteille uudistava viljely, uudistava maatalous ja hiiliviljely omat määritelmämme. Tähän ratkaisuun päädyimme, sillä ensinnäkin meille ja yhteistyökumppaneillemme on välttämätöntä olla samaa mieltä laajojen käsitteiden sisällöstä, ja toiseksi meidän on kyettävä viestimään tehokkaasti ja uskottavasti siitä muutoksesta, jonka haluamme saada aikaan.

Termit selkeiksi käsitetyöllä

Määritelmään kirjoitetaan vain ne asiat, jotka erottavat kyseisen käsitteen sen lähikäsitteistä. Lähikäsitteitä ovat meidän tapauksessamme yllä mainitut uudistava maatalous ja hiiliviljely.

Terminologi Mari Suhonen Sanastokeskukselta kuvailee käsitetyön vaiheita ja uusien määritelmien käyttöönottoa näin: ”Jotta voidaan ohjeistaa käyttämään termiä johdonmukaisesti, käsite määritellään niin, että huomioidaan sen suhteet lähikäsitteisiin. Tällöin voidaan täsmällisesti vertailla käsitteiden yhtenevyyksiä ja eroja.”

Englanniksi maatalousjärjestelmän ja käytännön viljelytoiminnan eroja ei korosteta uudistavasta viljelystä puhuttaessa yhtä paljon kuin meidän työstämissä käsitteissä, vaan sana agriculture kuvaa useimmiten molempia puolia. Sana farming on toki myös käytössä, mutta harvemmin kuin agriculture. Ruotsiksi sana jordbruk taas kattaa maatalousjärjestelmän, viljelytoimet ja jopa maatila-sanan. Viljelystä voi hyvin käyttää sanaa odling, mutta silloin ajatukset voivat kulkeutua harrasteviljelyn ja puutarhanhoidon piiriin, etenkin Ruotsissa.

Me BSAG:lla päätimme kuitenkin tuoda eron esiin termitasolla, sillä viestimme suuntautuu paitsi maataloudesta päättäville ja yrityksille, myös viljelijöille. Erottelu tekemissämme käsitetyön käännösversioissa ei ole kenties yhtä luonteva, mutta ei johda vastaanottajaa myöskään harhaan, koska asiayhteys on kuvailtu määritelmässämme ja sen huomautuksissa.

Suhonen kuvailee yhteistuumin tehtyä päätöstä: ”Kun on todettu, että viljelyllä tarkoitetaan yleensä viljelytapaa ja maataloudella maatalousjärjestelmää, täytyy selvittää se, onko uudistavan viljelyn yhteydessä oikeasti tarpeen puhua sekä viljelytavasta että maatalousjärjestelmästä. Koska molemmista puhutaan, määritellään kaksi käsitettä ja annetaan suositukset siitä, kummasta puhutaan uudistavana viljelynä ja kummasta uudistavana maataloutena.”

Hiiliviljely-käsite on tässä kokonaisuudessa mukana, sillä se oli käytössä ennen uudistava viljely -käsitettä ja on yhä aktiivisessa käytössä eri tahoilla. Terminä se korostaa kasvinviljelyn hiiltä maaperään varastoivaa puolta, mutta ajamamme muutos on kokonaisvaltaisempi.

Käytännössä puhumme siis enimmäkseen uudistavasta viljelystä, mutta käytämme myös uudistava maatalous ja hiiliviljely -käsitteitä tarvittaessa.

Käsitteistö elää ja rönsyilee

Uuden ilmiön rantautuminen kielialueellemme aiheuttaa usein pientä termisekaannusta, ja tämä on aivan luonnollista ja odotettavaa. Käytännössä eri tahot käyttävät samasta ilmiöstä puhuessaan eri termejä, esimerkiksi regeneratiivinen viljely ja uusintava viljely.

Myös agroekologiasta puhutaan usein, kun kyseessä on hyvin samansuuntaiset viljelyn periaatteet kuinuudistavassa viljelyssä. Agroekologia on kuitenkin myös tieteenala ja opintosuuntaus, jossa yhdistyy ekologia ja maataloustiede. Esimerkiksi tuore hallitusohjelma mainitsee nimenomaan agroekologian: ”Hallitus luo kannusteet hyvään agroekologiaan ja hyvinvoivaan maaperään esimerkiksi oikeanlaisella viljely- ja laidunkierrolla ja kasvipeitteisyyttä lisäämällä.”

Alan käsitteistö siis elää ja kehittyy varmasti vielä pitkään. Yhteistä kaikille yllä mainituille on se tosiasia, että ruuantuotannon yhteydessä voi maaperän kasvukuntoa parantamalla saada varmempia satoja ja saavuttaa liudan ympäristöhyötyjä.

Selkeä viestintä on tehokasta

Sanastokeskuksesta löytyy kattavaa kokemusta monien eri alojen käsitteiden viidakoissa suunnistamiseen, ja tätä tietoa kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Yksinkertaistaen voisi sanoa, että viestintä on aina tehokkaampaa, kun osapuolet tietävät mistä on kyse. Suhonen ilmaisee asian ammattimaisemmin näin: ”Määritelmän avulla voidaan tarvittaessa tarkistaa ja vähitellen vakiinnuttaa termin merkitys ja luoda edellytykset sille, että eri osapuolet käyttävät samasta käsitteestä samaa termiä. Tällöin vuorovaikutuksessa ja viestinnässä ei kulu aikaa sen pohtimiseen, puhutaanko samasta asiasta tai toisaalta ei päädytä kuviteltuun yhteisymmärrykseen silloin, kun ei oikeasti puhutakaan samasta asiasta.”

Laatimamme määritelmät ovat perusteellisen yhteistyön tulosta ja ne vastaavat kotimaisen peltoviljelyn olosuhteita. Tiedämme nyt tarkemmin itse mistä on kyse, kun puhumme uudistavasta viljelystä, uudistavasta maataloudesta ja hiiliviljelystä. Näin ollen myös vastaanottaja voi muodostaa viesteistämme selkeän käsityksen.