Siirry pääsisältöön

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat maatalouden ilmastotoimien tukena?

Tapahtuma Uudistava maatalous

BSAG toi yhteen noin 250 asiantuntijaa ja vaikuttajaa keskustelemaan hiiltä sitovasta maataloudesta ja vapaaehtoismarkkinoiden mahdollisuuksista tukea viljelijöitä maatalousmaiden hiilivaraston kasvattamisessa. Webinaarin keskustelussa 3.6.2022 korostui ilmastotavoitteiden ja maatalouden tuottavuustavoitteiden yhteensovittaminen.

Vilja kasvaa pellossa

Asiantuntijat olivat samaa mieltä siitä, että parhaimmillaan hiiliviljelymenetelmät, kuten kerääjäkasvien tai maanparannusaineiden käyttö, parantavat peltomaan tuottavuutta, ovat tehokkaita ilmastotoimia ja vaikuttavat positiivisesti myös luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin.

SEB-pankin tiloissa osana pankin ja BSAG:n välistä Itämeriyhteistyötä järjestetty hybriditilaisuus kokosi paikan päälle reilut parikymmentä kuulijaa ja loput 230 verkkoyhteyden päähän.

Katso koko tilaisuus täältä.

Tiivistykset puheenvuoroista ja linkit esitystallenteisiin

Kaj Granholm, Baltic Sea Action Groupista esitteli Carbon Action alustan työtä ja erityisesti hiilimarkkinoiden toimintaedellytyksiä selvittäneen LIFE CarbonFarmingScheme hankkeen tuloksia. Hiilimarkkinoilla sekä hiilikredittien ostajat että myyjät painottavat monihyötyisyyttä, mikä on rohkaisevaa vapaaehtoismarkkinoiden kehittämisen näkökulmasta. Kaj Granholmin esitys.

Paul Luu, maaperän hiilensidontaan kannustavasta 4per1000-aloitteesta nosti esiin globaalia näkökulmaa ja  maaperän hiilensidonnan monihyötyisyyttä. Luu tosin muistutti, että päästöjen vähentäminen tulee aina olla ensisijaista. Suomi on yksi aloitteen allekirjoittajista ja Suomessa järjestetäänkin kesäkuussa 2023 ensimmäinen 4per1000 Pohjois-Euroopan konferenssi. Paul Luun esitys.

“Learning from carbon credit pilots” kolme case-esimerkkiä hiilimarkkinoista:

– Tanya Santalahti, Soilfoodin hiilinieluliiketoiminnan vetäjä kertoi, että kiinnostus hiilikredittejä kohtaan on kasvavaa sekä viljelijöiden että kredittien ostajien näkökulmasta. Soilfoodin tapauksessa hiilen pysyvyys taataan vain 20 vuodeksi, mutta menetelmän luotettavuus, ymmärrettävyys ja monihyötyisyys sekä toistettavuus tekevät siitä myös ostajan näkökulmasta mielekkään. Tanya Santalahden esitys.

– Jonah Ehmann, Nataïs-yhtiön agronomisten toimintojen johtaja kertoi yhtiön kerääjäkasvien käyttöön perustuvasta tuottajapreemiosta. Tämä hiiliviljelyohjelma on vasta pilotointivaiheessa ja vaikka yhtiössä on tieteellisesti määritelty kerääjäkasvien tuottamat hiilinieluyksiköt, ei yhtiö ole vielä päättänyt hiilikredittien kaupallisesta hyödyntämisestä. Nyt tärkeintä heille on , että popcorn-maissin tuotanto on kestävää ja maaperästä pidetään huolta. Jonas Ehmanin esitys.

– Markku Ollikainen, Helsingin yliopiston professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja esitteli Hiilikredittisopimuksia kuvaavaa esimerkiä, jossa oli huomioitu viljelijöiden preferenssi lyhyisiin sopimuksiin, jolloin hiilitoimenpiteen aikaansaama hiililisä laskettaisiin sopimuksen kestoon suhteutetulla kertoimella (offset-ratio). Tällöin samalla toimenpiteellä voisi tuottaa eri hintaisia kredittejä riippuen siitä kuinka pitkään sopimukseen viljelijä olisi valmis sitoutumaan. Myös Ollikainen tunnisti toimenpiteiden monihyötyisyyden, mutta totesi, että työtä riittää vielä, jotta se voidaan osoittaa ja ottaa taloustieteellisissä laskelmissa huomioon. Markku Ollikaisen esitys.

Loppukeskustelu ja yhteenveto

Alustuksen jälkeen oli vuorossa avoin keskustelu, johon osallistettiin vuoroin niin studioyleisöä kuin kansainvälistä verkkoyleisöä, jolla oli mahdollisuus chatin kautta lähettää kysymyksiä. Katso keskustelu täältä.

Laura Höijer, tilaisuuden moderaattorina toiminut Baltic Sea Action Groupin toimitusjohtaja tiivisti päivän keskustelut kolmeen pääviestiin:

1. Maaperän potentiaali sitoa hiiltä pitää ottaa käyttöön päästövähennysten jatkoksi. Parhaimmillaan pystymme samanaikaisesti sitomaan hiiltä, parantamaan maaperän kuntoa ja tuottavuutta sekä vaikuttamaan positiivisesti myös luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilaan.
2. Viljelijät tarvitsevat tukea ja neuvontaa, jotta he osaisivat tehdä pitkäjänteisesti juuri heidän pelloilleen sopivat toimet.
3. Hiilikredittien vapaaehtoismarkkinoita ja erilaisia kredittisopimuksia tarvitaan yhteänä keinona tukea viljelijöitä siirtymässä.

OTA YHTEYTTÄ

Kaj Granholm

Projektipäällikkö, uudistava maatalous, EU-asiat

+358 46 850 9208

kaj.granholm@bsag.fi

Laura Höijer

Toimitusjohtaja 31.8.2023 asti.

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml