”Saaristomeren tulevaisuus päätetään nyt” – tiekartassa toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseen

Ravinnekuormituksen takia Saaristomeri on edelleen Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalla, ainoana kohteena Suomesta. Hallituksen tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta niin, että alue saadaan pois pahimpien kuormittajien listalta 2027 mennessä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatima Saaristomeren hot spot -tiekartta julkaistaan 17.6.2022. Qvidjan tilaisuuden ajoitus oli hyvä, sillä tilaisuuden avulla oli mahdollisuus vaikuttaa tiekartan toimenpiteisiin.

”Kuntatasolla voidaan tehdä paljon, mutta valtiolta tarvitaan resurssit sekä päättäväisyyttä haluttujen muutosten läpiviemiseksi. Vaikuttamisen aikaikkuna on tästä hetkestä ensi vuoden hallitusohjelmaan ja syksyn 2023 budjettiriiheen”, kertoo BSAG:n projektipäällikkö Kaj Granholm.

Tiekartan toimenpiteiksi on ehdotettu mm. valuma-aluesuunnitelmien tekoa maatalouden maankäytön ja vesienhallinnan kokonaisvaltaisuuden parantamiseksi, orgaanisten lannoitteiden käytön suunnitelmaa ja ravinneylijäämien purkamista keskitetyillä lannanjalostuslaitoksilla.

Tilaisuuteen osallistuneet poliittiset päättäjät ja Saaristomeren edunvalvojat korostivat, että mukaan talkoisiin Saaristomeren pelastamiseksi tarvitaan kaikki – jäsenkirjaan ja ammattiin katsomatta. Ainutlaatuinen Saaristomeri -operaation sisältöjohtaja Jaakko Ruola kiteytti tilannekuvan sanoin “Saaristomeren tulevaisuus päätetään nyt”.

Toimia tarvitaan maalla, merellä ja metsissä

Qvidja on yksi BSAG:n koordinoiman Carbon Action -alustan intensiivitiloista. Tilalla kehitetään monihyötyisiä uudistavan viljelyn ratkaisuja, joilla muutetaan yhteiskuntaa kestävämmäksi ja parannetaan Saaristomeren tilaa. Maaperän kunnosta huolehtiminen ja pellon hiilensidonnan kasvattaminen kasvipeitteisyyttä ja juurisyötettä lisäämällä ovat osa kokonaisuutta, jota vähentävät myös ravinne- ja kiintoainevalumia vesistöihin. Tilaisuuden peltorasteilla vieraat saivat nähdä hyvää ja huonoa peltomaata vesimaljoissa, tutustua hiilisidontamittauksiin ja hypistellä metsäteollisuuden jätteistä kierrätettyjä maanparannuskuituja.

BSAG:n viesti tilaisuudessa päättäjille oli, että toimia tarvitaan paitsi maataloudessa myös metsätalousalueilla ja merellä. Maataloudessa tarvitaan uudistavan viljelyn toimenpideohjelma edistämään laajasti neuvontaa, koulutusta ja siirtymää uudistavaan viljelyyn. Lisäksi tarvitaan ravinteiden kierrätysratkaisuja. Metsätalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi metsäojitusten tukeminen on lopettava. Meriliikenteessä tulee puolestaan varmistaa, että satamilla on riittävä kapasiteetti ja valmius ottaa vastaan alusten jätevedet jatkokäsittelyä varten. Saaristomerelläkin on monia arvokkaita elinympäristöjä ja Itämeren avainlajien esiintymiä, jotka osaltaan pitävät ekosysteemimme tasapainossa. Näitä tulee suojella.

Saaristomeren tilaan voi vaikuttaa monella tasolla. Kunnat voivat laatia Naantalin esimerkin tavoin omat Saaristomeriohjelmansa, yritykset ja maatalousyrittäjät voivat etsiä yhteistyöratkaisuja kiertotalouden ja huoltovarmuuden nimissä, viljelijät voivat parantaa tilan taloudellista tuottavuutta peltojen satovarmuutta parantamalla ja vähentämällä riippuvuutta tuontipanoksista. Maa- ja merialueiden omistajat puolestaan voivat yhteistyössä suojella arvokasta meriluontoa BSAG:n laatiman suojelupolun mukaan. ”Tiekartta tarvitaan, mutta meidän jokaisen konkreettiset teot ja valinnat ratkaisevat” toteaa BSAG:n Granholm.