KETTU
Metsätalous
Vesistö- ja ilmastokestävää turvemaametsien hoitoa
Valtavia määriä ojitettuja suoalueita on pian hakkuukypsässä iässä. Sillä, miten metsätaloustoimet näillä alueilla hoidetaan, on pitkäkestoisia vaikutuksia vesistöille, metsien terveydelle ja ilmastolle. KETTU-hanke vauhdittaa siirtymää kohti turvemaametsätaloutta, jossa ympäristökysymykset yhdistyvät puiden kasvua tukevaan metsien käyttöön.
Virallinen nimi
KETTU – Kestävää ja elinvoimaista puuntuotantoa turvemailla
Kesto
2026/03 – 2027/09
Vastuuhenkilöt
Jenni Lemettinen, Paavo Ojanen, Manne Viljamaa
Vastuutahot
Baltic Sea Action Group BSAG, Helsingin yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)
Rahoittaja
Lapin elinvoimakeskus, Juuret tiedossa -rahoitus
Tutkimustietoa käytäntöön
Suuria määriä 60-luvulla ojitettuja suoalueita on tulossa hakkuukypsään ikään lähivuosikymmeninä. Se, miten metsätaloustoimet näillä alueilla hoidetaan, vaikuttaa vesistöihin, ympäristöön ja ilmastoon. KETTU-hanke vauhdittaa siirtymää kohti turvemaametsätaloutta, jossa ympäristökysymykset yhdistyvät puiden kasvua tukevaan metsien käyttöön.
Tutkimustietoa metsätalouden vesistö- ja ilmastovaikutuksista on paljon, ja keinoja niiden vähentämiseksi on olemassa. Samat toimenpiteet vahvistavat metsien kasvua ja lisäävät metsätalouden resilienssiä muuttuvassa ilmastossa.
Tutkimustiedon osoittama muutostarve ei heijastu alan käytänteisiin riittävällä tasolla. Ojitetut suot ovat metsätalouskäytössä muuttuneet, ja ilmastonmuutos sekä turvemaametsien epätasapainoinen ravinnetalous aiheuttavat uusia riskejä. Niiden välttäminen edellyttää mm. ravinne- vesitalouden hoitoa.
Strateginen suunnittelu mallina tulevaisuuden metsänhoidolle
Metsäsuunnittelu keskittyy usein yksittäisten toimenpiteiden pienen mittakaavan ja lyhyen aikavälin kaavamaiseen suunnitteluun. Strateginen näkökulma puuttuu lähes kokonaan. Vesistö- ja ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan noudata ihmisen piirtämiä rajoja, ja toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat jopa vuosikymmenten päähän.
Strateginen suunnittelu, jossa metsien käytön vaikutuksia tarkastellaan pitkällä aikavälillä ja yksittäisiä kuvioita laajemmin on välttämätöntä, jotta turvemaametsien vesistö- ja ilmastovaikutukset voidaan minimoida. KETTU-hanke vahvistaa turvemaametsien käytön strategisuutta. Hankkeessa pureudutaan strategisen suunnittelun pullonkauloihin ja tehdään kuviotason päätösten laajempia vaikutuksia näkyviksi.
Tukea metsänomistajille ja metsäammattilaisille
Metsien käytöstä päättävät Suomen liki 600 000 metsänomistajaa. Heitä neuvovat ja ohjaavat metsäammattilaiset. Metsänomistajalla ei aina ole riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, ja metsäammattilaisilla ei välttämättä ole aikaa perehtyä uusimpaan tutkimustietoon. Suunnittelua tehdään paljon kuviotasolla, jolloin aikaa strategiselle suunnittelulle ei välttämättä ole.
KETTU-hanke tuo tutkimustietoa käytännön tasolle, jotta sitä on helppo hyödyntää. Hanke on valtakunnallinen ja kohdistuu erityisesti turvemaa-alueille, joilla on kasvava hakkuupaine tulevina vuosina.
Hankkeessa vahvistetaan metsäalan sisäistä vuoropuhelua tutkimuskentän, käytännön toimijoiden ja metsänomistajien välillä.
HANKKEEN TAVOITTEET
Strategisen suunnittelun tukeminen
Kehitetään havainnollinen käytännön esimerkkejä hyödyntävä opasmateriaali turvemaametsien käytön strategisen suunnittelun tueksi.
Kuviokohtaisen suunnittelun tukeminen
Kehitetään metsänomistajan päätöksentekoprosessia tukeva materiaali kuviokohtaiseen metsänhoidon suunnitteluun turvemailla. Listataan esimerkkikohteita, joissa erilaisiin toteutuksiin voi käydä tutustumassa.
Materiaalien jalkauttaminen
Jalkautetaan hankkeessa tuotettua materiaalia metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön.
Suomen teollisuuden puunhankinta siirtyy lähitulevaisuudessa entistä enemmän turvemaille. Riskinä on vesistövaikutusten kasvu entisestään, vaikka suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen. Toimia kestävämmän turvemaiden käytön tueksi tarvitaan siis juuri nyt.
Taina Ihaksi, metsäprojektin johtaja, BSAG
Hankkeessa mukana
Ota yhteyttä