Uudistavaa viljelyä Carbon Action -tiloilla

Kannattavuus kuntoon

Vuonna 2018 Setälä-Eerolan tilan isäntä Jari Eerola lähti mukaan Carbon Action -yhteistyöhön. Taustalla oli halu löytää uusia näkökulmia viljelyyn, sillä vanhaan malliin jatkaminen ei tuntunut enää järkevältä.

Tuotantokustannukset ja työmäärä nousivat samaa tahtia kuin tuotot laskivat, ja tilan kannattavuus kärsi. Monet hänen kollegansa laittoivat pillejä pussiin, mutta Eerola ei halunnut tehdä niin. Hämeenlinnan laitamilla sijaitsevan 1600-luvulla perustetun sukutilan jatkaminen oli hänelle kunnia-asia. 

Tuuloksessa sijaitsevalla tilalla noin 80 prosenttia pelloista on talvisin kasvipeitteisiä. Kun pellolla on aina tai mahdollisimman pitkään kasvipeite, tärkeitä ravinteita ei valu vesistöihin lumien sulaessa tai runsaiden sateiden takia. Kasvit ja niiden juuret auttavat pitämään arvokkasta pintamaata pellossa, jolloin myös eroosio vähenee.

Uudistava viljelyn menetelmillä Eerola tavoitteli ensisijaisesti säästöjä lannoituskustannuksiinsa. Oppiessaan enemmän maan kasvukunnosta, hänen huomionsa kohdistui maaperän mikrobiologiaan ja pieneliötoimintaan. Kokonaisvaltainen käsitys tilanpidosta on pikkuhiljaa johtanut laajempaan ymmärrykseen pellon kasvukunnon merkityksestä ruoantuotannon kokonaiskuvassa.

Pienillä muutoksilla on merkitystä

Kokeilun ja uuden oppimisen halusta lähtivät mukaan myös Vihdissä Verkatakkilan tilaa pitävät Sirkku Puumala ja Patrick Nyström. Viljelijäpari on tehnyt aktiivisia toimenpiteitä kasvukunnon hyväksi jo useamman vuoden ajan.

Verkatakkilan tilaan kuuluu noin 200 hehtaaria peltoa, joilla viljellään mallasohraa, kuminaa, syysvehnää, syysruista, härkäpapua ja nurmea. Verkatakkilan isäntäparia motivoi erityisesti ajatus siitä, että jo pienillä muutoksilla voi vaikuttaa tilan satotasoihin. 

Ensisijaisiin toimenpiteisiin kuului vesitalouden kuntoon laittaminen. Viljelykiertoa monipuolistettiin ja siihen otettiin maanparannusnurmea, jonka ainoa tarkoitus oli toimia maaperän parantajana. Parantunut maan rakenne pelloilla on tuonout viljelyyn varmuutta esimerkiksi vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Ympäristöystävällisyys kannattaa

Nurmijärvellä sijaitsevan Jokelan tilan viljelijäpariskuntaa, Petri ja Piia Jokelaa, houkutti uudistavassa viljelyssä myös ajatus siitä, että samalla kun hoitaa tilaa kannattavasti, voi suojella luontoa.  

Jokelassa viljellään luomuna noin 147 hehtaarin alalla kauraa, ohraa ja muita viljoja. Tilan lannoitus perustuu hyviin nurmiin ja niiden lannoitusvaikutukseen viljelykierrossa. 

Jokelat panostavat monimuotoisuuteen ja tilakeskus tarjoaakin suojaa ja elämän edellytyksiä monelle eri eliölajeille. Ratkaisujen ei tarvitse olla erityisen suuria tai monimutkaisia, sillä monimuotoisuutta voi lisätä pienillä teoilla. Tilalta löytyy vanhoja rakennuksia ja puita sekä monimuotoistakasvustoa peltojen reunamilla.

Pariskunnan mielestä ympäristönsuojelu ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Tuotannon on tarkoitus olla kannattavaa, ja siihen maan kasvukunnon parantamisella pyritäänkin, moninaisten ympäristöhyötyjen lisäksi. 

Luomukonkari uudistavan viljelyn parissa

Uusien oppien ja keinojen toivossa Carbon Action -hankkeeseen lähti myös Luomu-Mattisen tilan nuori isäntä Tommi Hasu.

Luomu-Mattisen sukutilaa Kymijoen rantamilla Oravalassa on viljelty jo 1500-luvulta saakka ja luomuviljelyä on harjoitettu jo vuodesta 1996. Maata on noin 400 hehtaaria vuokrapeltoineen ja emolehmiä miltei 300. Lisäksi tilalla hoidetaan metsää ja myydään polttopuita lähialueille. 

Uudistavan viljelyyn ja hiiliviljelyyn menetelmiin kannattaa Hasun mielestä tutustua pienin askelin. Omiin peltoihin kannattaa tutustua perinpohjaisesti, sillä jokainen lohko on omanlaisensa. Menetelmiä otetaan aina käyttöön pellon lähtökohdat huomioiden.

Kerääjäkasvit parantavat kasvukuntoa monella tapaa

Verkatakkilan tilalla Vihdissä seurataan kerääjäkasvien hyötyjä pellon kasvukunnon kannalta.

Kerääjäkasvien tarkoituksena on sitoa itseensä viljelykasveilta käyttämättä jääneitä ravinteita. Niiden lisääminen viljelykiertoon on uudistavan viljelyn periaatteiden mukainen monihyötyinen menetelmä, sillä kerääjäkasvit jäävät peltoon ja jatkavat yhteyttämistä sadonkorjuun jälkeen.

Kerääjäkasvien avulla voidaan myös pitää pelto kasvipetteisenä mahdollisimman pitkään. Ne kilpailevat tehokkaasti rikkakasveja vastaan ja parantavat maan rakennetta. 

Tilaa johdetaan kuin yritystä tai joukkuetta 

Moni tila on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Tämä vaatii viljelijöiltä isojen kokonaisuuksien hallintaa, suunnitelmallisuutta ja kykyä oppia uutta. 

On erikokoisia ja eri tavalla profiloituneita tiloja. On erilaisia sijainteja, joissa on erilaiset ilmastot, erilaisia peltoja ja niissä erilaiset maat ja viljelyskasvit. 

Yksittäiset viljelytoimet eivät vielä tuota kokonaisvaltaisia hyötyjä. Hyvien viljelytoimien nivominen yhteen joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla, sekä rohkeus kokeilla uusia menetelmiä, on oleellista uudistavassa viljelyssä. Tätä kutsutaan myös tilannetajuisuudeksi.

Carbon Action -tiloilla on saatu paljon käytännön kokemusta siitä, miten kokonaisvaltainen ja tilannetajuinen viljelyn suunnittelu ja toteuttaminen tukee hyvinvointia. Viljelijät kertovat muun muassa lisääntyneestä autonomian tunteesta, joka johtuu ulkoisten ostopanosten vähentyneestä tarpeesta.

Pienin askelin kohti toimivaa kokonaisuutta

Uudistava viljely ei ole rakettitiedettä, vaan jokaisen ulottuvilla. Millainen tila tahansa voi viljellä uudistavasti. Tärkeintä on ajatella maatilaa kokonaisuutena. Uudistavan viljelyn voi aloittaa pienin askelin ja edetä ajan mittaan. Uudistava viljely saa parhaimmillaan aikaan koko peltoekosysteemiä pitkällä aikavälillä parantavan kierteen.