”Ei kai yhtiömme kuljetuksista pääse jätevesiä Itämereen?”

Ympäristövaikutusten hallinta yritysten arvoketjussa kattaa kuljetukset niin merellä, maalla kuin ilmassakin. Kuljetuksissa pääpaino on ymmärrettävästi ollut ilmastoa lämmittävissä päästöissä. Itämeressä ilmaston lämpiäminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä meren rehevöityminen pahentavat kuitenkin toinen toisiaan.

Jätevesien ravinteet rehevöittävät merta. Lämpiävä ilmasto lisää sateita ja ravinteiden huuhtoutumista maalta mereen. Lämmin ja rehevä meri päästää kasvihuonekaasuja ilmakehään sen sijaan että sitoisi niitä.

Meren rehevöityminen ja lämpiäminen kaventavat meriluonnon monimuotoisuutta, mikä näkyy ekosysteemien katoamisena ja yksipuolistumisena, lajien katoamisena ja kantojen heikkenemisenä sekä geneettisen vaihtelun kapenemisena. Tämä heikentää meriluonnon kykyä mukautua veden lämpiämiseen ja ravinteiden liialliseen määrään. Itämeressä pyörii siis kaksi itseään ruokkivaa noidankehää.

Rahdinantaja ja varustamo voivat vaikuttaa molempiin noidankehiin lopettamalla omissa kuljetuksissaan jätevesien purkamisen rahtialuksilta mereen.

Yritykset voivat olla ekokriisin torjunnan vetureita

Yrityksiin kohdistuu suuria odotuksia ekologisen kriisin ratkaisijoina. Valtioiden väliset sopimukset asettavat raamit, mutta elinkeinoelämä on tärkeässä roolissa niin ilmasto- kuin monimuotoisuustyön veturina.

Euroopan Unionissa tiukentuva yritysvastuun sääntely edellyttää koko ajan kattavampaa toimitusketjujen ympäristövaikutusten hallintaa. Tämä tarkoittaa vastuun kantamista myös hankittujen raaka-aineiden ja ostettujen palvelujen, kuten kuljetusten, ilmastopäästöistä. Kiristyvän sääntelyn ennakoiminen on kaikille yrityksille osa riskienhallintaa. Monimuotoisuustyössä edelläkävijät ehtivät vielä erottumaan.

Asiakas on oikeassa

Rahdinantajat ovat ratkaisevassa asemassa toimintatapojen muuttamisessa. Liikkeelle voi lähteä tärkeimmistä satamista sekä varustamoista, joiden kanssa kumppanuus on pitkäaikaista. Rahdinantajan ja varustamon kannattaa kutsua käytännön yhteistyöhön sataman lisäksi laivanselvittäjä ja jätevesien kuljettamisesta ja vastaanotosta vastaavat palveluntarjoajat.

Uuteen toimintatapaan siirtymistä kannattaa miettiä muidenkin kanssa, jos esimerkiksi merikuljetuksen tilaamisesta vastaa yrityksen tavarantoimittaja. Joskus taas samalla rahtialuksella kuljetetaan usean rahdinantajan tuotteita tai raaka-aineita. Varustamolla voi myös olla satamakäyntejä Suomen lisäksi muissakin Itämeren maissa ja yhtenäinen käytäntö on tarpeen satamasta riippumatta. Kannustamme rakentamaan käytännön yhteistyötä erilaisissa tilanteissa ja autamme siinä mielellämme.

Ship Waste Action -aloitteessa saamamme palautteen mukaan yhteispeli satamassa sujuu varsin pian yhteisen harjoittelun jälkeen. Käytännön haasteet ovat olleet helposti ratkaistavissa: miehistö on saanut kiinniruostuneen jätevesilinjan venttiilin auki, kuljetusliike on hankkinut käyttöönsä oikeanmallisen jätevesiletkun liittimen ja satamakäynnin aikatauluun on sovitettu jätevesin purku hyvällä yhteistyöllä laivan miehistön ja laivanselvittäjän kanssa. Satamat ovat tarkistaneet kuorman ja jätevesien yhtäaikaista purkua koskevia toimintaohjeitaan, hankkineet liikuteltavan lietevaunun tai päättäneet investoida kiinteään jätevesien purkulinjaan. Olemme saaneet palautetta jopa siitä, että jätevesien purku toimii jo varsin moitteettomasti Suomen satamissa. Ship Waste Action -aloitteen aikana jätevesien jättäminen Suomen satamiin on lisääntynyt merkittävästi: esimerkiksi HaminaKotkan satamassa aiemmasta kolmesta laivasta vuodessa jo 49 laivaan vuonna 2022. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että toimintatavasta tulee normi.

Merikuljetusten jätevesipäästöjen lopettaminen Itämereen on yksi tärkeä säie yhteenkietoutuneiden ongelmien ratkaisemisessa.