Siirry pääsisältöön

Murrosajan EU-vaaleissa kannattaa valita sopeutumiskykyä rakentava yhteistyö

Blogi

Kesäkuun eurovaaleissa valittavien europarlamentaarikoilla on edessään tärkeä tehtävä kehityksen pitämiseksi kurssilla, joka vahvistaa yhteiskuntaamme ja takaa turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Se vaatii kokonaisvaltaista näkökulmaa niin aikamme päällekkäisiin kriiseihin kuin niiden ratkaisuihin.  

Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset jännitteet tuntuvat jo nyt ja tulevat haastamaan yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa. Nyt on tehtävä hartiavoimin rakentavaa yhteistyötä.

EU:ssa ratkotaan aikamme suuria haasteita. Meitä yhteisesti koettelevia suuria uhkia ovat mm. ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset jännitteet. Nämä tuntuvat jo nyt sekä yksilön että yhteiskuntien tasolla ja tulevat haastamaan yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa.

Kesäkuun eurovaaleissa valittavat Euroopan parlamentaarikot tulevat, yhdessä EU-instituutioiden kanssa, olemaan ratkaisevassa asemassa lähitulevaisuuden kehityksen pitämisessä kurssilla, joka vahvistaa yhteiskuntaamme ja takaa turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Edellä mainittujen uhkien torjumiseksi fossiiliriippuvuuden vähentäminen, huoltovarmuus, ruokaturva sekä yhteiskuntien sopeutumiskyvyn, eli resilienssin, vahvistaminen Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ovat kriittisiä asioita, joissa EU:n täytyy ottaa jäsenmaita yhdistävä vahva johtajuus.

Itämeren tila kertoo yhteiskunnastamme

Se, miten kestävä yhteiskuntamme on ja miten hyvin se on varautunut mm. ilmastonmuutokseen, näkyy Itämeren tilassa. Itämeri herkkänä, osittain suljettuna murtovesialtaana toimii yhteiskuntamme kestävyyden indikaattorina. Tämä indikaattori on edelleen punaisella. Kuten Itämeren suojelukomission HELCOM vuoden 2023 lopulla julkaisema kolmas kokonaisvaltainen Itämeren tilan arvio näyttää, on meren tila muutamaa alueellista ja laji-/elinympäristökohtaista poikkeusta lukuun ottamatta pysynyt edelleen huonona.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttavat paineet ovat kasvussa ja ihmisen toiminta kiihdyttää näitä mm. rehevöitymisen, saastumisen, maankäytön muutosten ja luonnonvarojen hyödyntämisen myötä. Toisaalta Euroopan ympäristöviranomaisen ilmastoriskiä koskeva alkuvuonna julkaistu ilmastoriskejä käsittelevä raportti osoitti, että varautumisemme ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin on riittämätöntä. Ilmastonmuutos, luontokato – ja Itämeren tila – kytkeytyvät yhteen. Toivoa antaa se, että usein myös parhaat ratkaisut auttavat samalla ratkomaan näitä kaikkia haasteita.

Maaperä, ruoka ja aito vihreä siirtymä

Kannustamme eurooppalaisia ja kuukauden päästä valittavia europarlamentaarikkoja työskentelemään tinkimättömästi, jotta

  1. Maatalouspolitiikka korjataan niin, että se painottaa ja ohjaa kestävään maanviljelyyn, jossa maan kasvukunto ja muut tuottavan maatalouden toimintaedellytykset turvataan pitkällä aikavälillä, taaten myös maatalouselinkeinon jatkuvuuden ympäri Eurooppaa.
  2. Green Deal -ohjelmaa jatketaan ja sen toimeenpanoa vauhditetaan mm. edistämällä kestävän ruokajärjestelmän politiikkakokonaisuutta.
  3. Kokonaiskestävyys, luontopääoman turvaaminen ja luontokadon torjunta otetaan huomioon vihreän siirtymän edistämisessä ja kehitetään viipymättä tarvittavaa sääntelyä teollisuuslaitosten ja rakennusinvestointien ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi ja aidon kiertotalouden edistämiseksi.
  4. Edelläkävijäyritysten rooli kestävyyssiirtymän vauhdittajana tunnistetaan ja kehitetään sekä taloudellisia kannustimia että tietojärjestelmiä vastuullisuustoimien tueksi.
  5. Itämeri, josta on tullut geo- ja voimapoliittisen jännitteiden polttopiste, nostetaan EU:ssa erityishuomion kohteeksi strategisella tasolla niin, että myös sen ekologinen haavoittuvuus ja huono tila huomioidaan toimien ja voimavarojen kohdentamisessa. 

Tuleva parlamenttikausi on monella tapaa Euroopalle ja Suomelle kriittinen. Nyt ei ole aika päästää kriisejä kärjistymään, vaan on yhdessä tehtävä hartiavoimin töitä uhkien pienentämiseksi ja uuteen sopeutumiseksi.

OTA YHTEYTTÄ

Ville Wahlberg

Toimitusjohtaja

+358 45 125 1322

ville.wahlberg@bsag.fi

Kaj Granholm

Projektipäällikkö, uudistava maatalous, EU-asiat

+358 46 850 9208

kaj.granholm@bsag.fi

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml