Mitä Gullkronaan kuuluu? SAARI-hankkeen ensimmäiset tulokset valmistuneet
Vuonna 2023 käynnistyneessä kaksivuotisessa SaaristoRider (SAARI) -hankkeessa mitataan vedenlaatua Gullkronan merellisellä suojelualueella. Mittauksia tehdään n. 3 000 mittauspisteeltä keväällä, kesällä ja syksyllä. Tulokset vuoden 2023 mittauksista osoittavat alueen sisällä huomattavaa vaihtelua sekä vedenalaisissa elinympäristöissä että niiden kuormittuneisuudessa.
Gullkronan merialue lukeutuu pohjoisen Itämeren väli- ja ulkosaaristoon. Ominaisuuksiltaan yhdenmukaiselta vaikuttava merialue kätkee sisäänsä huomattavaa ympäristövaihtelua. Nyt tehtyjen mittausten tuloksena Gullkronan merialue voidaan jakaa pinnan alla neljään hydrografialtaan toisistaan selkeästi erottuvaan ympäristötyyppiin. Ne poikkeavat merkittävästi toisistaan mm. lämpötilansa, suolapitoisuutensa sekä vesien vaihtuvuuden ja sekoittumisen osalta. Ympäristön hydrografia vaikuttaa keskeisesti siihen, millainen lajisto alueilla viihtyy – sekä suoraan eliöstön fysiologian kautta että epäsuoraan sanelemalla, kuinka altis ja herkkä ympäristö on siihen kohdistuvalle kuormitukselle.
”Vedenlaatu ja veden fysikaaliset ominaisuudet kulkevat käsi kädessä vedenalaisen monimuotoisuuden kanssa. Esimerkiksi Gullkronankin suojelualueella viihtyvät Itämeren avainlajit rakkohauru, meriajokas ja sinisimpukka edellyttävät suhteellisen korkeaa suolapitoisuutta. Tämän vuoksi hankkeen tulokset ovat kiinnostavia myös suojelualueen seurannan näkökulmasta”, toteaa BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä.
Kuormitus vaihtelee paikallisesti ja kausittain
Myös pintavesien kuormittuneisuudessa on Gullkronan merialueella suurta paikallista vaihtelua. Hankkeen ensimmäiset mittaukset 2023 toukokuussa paljastivat rehevöitymisen aiheuttamia kohonneita metaanipitoisuuksia etenkin matalissa lahdissa ja salmissa. Mataliin lahtiin kertyy runsaasti eloperäistä ainesta, jonka hajoamisen yhteydessä syntyy metaania. Salmissa metaania pääsee virtausten mukana pintaveteen. Metaani on ilmastonmuutosta kiihdyttävä kasvihuonekaasu.
Veden ravinnepitoisuuksien vaihtelua tarkasteltiin kaikkien 3 000 havaintopisteen ja eri vuodenaikojen välillä. Huomattavan alueellisen vaihtelun lisäksi ravinnepitoisuuksissa ilmeni selkeää kausivaihtelua, jossa korostui erityisesti maalta tulevien kevätvalumien merkitys. Gullkronan merialueella on tutkittu myös ympäristön kuormittuneisuutta verrattuna siihen, mikä kullekin ympäristötyypille ja mittausajankohdalle on normaalia. Tämä normaalitaso on määritetty laajan tausta-aineiston perusteella, joka on koottu Suomen rannikkoalueilta aikaisemmin tehdyissä Coastrider-mittauksissa.
”Mittaukset osoittavat, että saman ympäristötyypin sisälläkin voi olla suurta vaihtelua veden kuormittuneisuudessa. Esimerkiksi jotkin matalat lahdelmat voivat olla hyvinkin rehevöityneitä ja toiset verrattain vähäravinteisia. Kokonaisuutena Gullkronan vedet vaikuttavat kuitenkin voivan keskimääräistä paremmin”, kertoo mittauksia suorittavan Turun ammattikorkeakoulun Matias Scheinin.
Tutkimus laajentuu syvempiin vesikerroksiin
SAARI-hankkeen mittauksissa keskitytään kokonaisvaltaisesti hiili-, ravinne- ja kiintoaineskuormituksen vaikutuksiin, jolloin veden laatua tutkitaan myös ilmaston näkökulmasta. Rehevöitymisestä kertovien muuttujien kuten a-klorofyllin ja ravinnepitoisuuksien ohella vedestä mitataan mm. hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksia. Turun ammattikorkeakoulu soveltaa tutkimuksissaan Coastrider-toimintamallia. Siinä vedenlaatua mitataan moderniin sensoriteknologiaan perustuvalla liikkuvalla automaattimittausjärjestelmällä, joten alueen luontoon ei tarvitse kajota esimerkiksi näytteitä keräämällä.
Mittaukset toistetaan kolmesti jälleen vuoden 2024 aikana. Lisäksi tarkastelua laajennetaan pintavesistä syvempiin vesikerroksiin. Niin kutsutulla vertikaaliprofilointijärjestelmällä päästään mittaamaan vedenlaadun vaihtelua myös syvyyssuunnassa. Mittaukset on mahdollista ulottaa suojelualueen pohjaan saakka. Luotauspaikoiksi on valittu mm. pisteitä, joissa VELMU-ohjelma on aikaisemmin kartoittanut vedenalaista lajistoa. Tavoitteena on kattaa mahdollisimman paljon sekä ympäristötyyppien että kuormituksen vaihtelua Gullkronan suojelualueella.
SAARI-hanke on osa BSAG:n meriluonnon suojelun kokonaisuutta yhdessä Elävä Itämeri -hankkeen sekä EU:n LIFE-ohjelman rahoittaman Biodiversea-hankkeen kanssa. Pro Litore ry:n käynnistämä toiminta siirtyi vuoden 2024 alussa Turun ammattikorkeakoulun alle. SAARI-hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto, minkä lisäksi hankkeen kustannuksiin osallistuvat Turun ammattikorkeakoulu ja Itämeriprojekti.
OTA YHTEYTTÄ
Anna Klemelä
Projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus; Viestintäasiantuntija
