Historia

Baltic Sea Action Group on itsenäinen voittoa tavoittelematon säätiö, joka on perustettu Suomessa. Baltic Sea Action Groupin virallinen nimi on Elävä Itämeri säätiö ja sen perustivat vuonna 2008 Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen.

Kolmikko oli ehtinyt työskennellä jo aiemmin yhdessä vuonna 2007 Pietarin jätevedenpuhdistamoprojektissa John Nurmisen säätiössä. Hankkeen edetessä sulavasti Herlin, Kankaanrinta ja Kotsalo-Mustonen päättivät jatkaa työtä puhtaamman Itämeren hyväksi uudella ja erilaisella lähestymistavalla.

Ajatus oli laajentaa työtä laajemmalle rintamalle ja tehokkaammaksi. Tässä tarvittiin uudenlaista ajattelutapaa, sillä perinteisten yksittäisten projektien toteutus voi viedä liikaa aikaa ja resursseja. Ponnistukset pitää jakaa samanaikaisesti kaikille ongelma-alueille, niinpä BSAG ei tähtää yksittäisiin hankkeisiin, vaan toimii katalyyttina lukuisille aktiviteeteille, jotka tähtäävät Itämeren hyvinvointiin.

BSAG:n tavoite on tuoda yhteen kaikki Itämeren suojelussa tarvittavat tahot, mukaan lukien korkeimman poliittisen tason päätöksentekijät, julkiset toimijat sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. BSAG käyttää julkisia sitoumuksia työkaluna, joilla saadaan yritysten innovaatiokyky ja elinkeinoelämän resurssit mukaan.

Baltic Sea Action Summit

Jotta Itämeri-asiat saataisiin työlistalle korkealla poliittisella tasolla Itämeren ympärysmaissa, BSAG järjesti yhdessä presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen kanssa ensimmäisen Baltic Sea Action Summitin Helsingissä 10.2.2010.

Huippukokous ei ollut perinteinen kertaluonteinen kokous, vaan osa prosessia, jonka tavoite on yhdistää julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita ja heidän resurssejaan Itämeren hyväksi. Osallistumisen pääsylippuna oli konkreettinen sitoumus toimintaan Itämeren hyväksi.

Huippukokouksessa Itämeren valtionpäämiehet esittelivät yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yli 140 vapaaehtoista ja julkista sitoumusta Itämeren ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena oli alun perin ollut 50 sitoumusta.

Seuraava huippukokous järjestettiin Pietarissa, Venäjällä maaliskuussa 2013. Sitoumuksia seurataan ja uusia kehitetään jatkuvasti.

Ravinteet kiertoon, Itämeri kuntoon

Vuodesta 2012 lähtien ravinteiden kierrätys on ollut BSAG:lle keskeinen näkökulma Itämeren ongelmiin. Fosfori ja typpi, eläville organismeille välttämättömät ravinteet, vuotavat Itämereen ruokkimaan levää sen sijaan, että ne olisivat kasvien käytössä pelloilla. Ravinteet kierrättämällä voimme yhtäaikaisesti säästää tärkeitä resursseja ja parantaa Itämeren tilaa. ​​

Uudesta painotuksesta päättämisen jälkeen BSAG on rakentanut Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -liiketoimintaekosysteemin ja tuonut alan asiantuntijuutta kymmenille yrityksille, organisaatioille ja päättäjille. Tällä hetkellä ravinteiden kierrätys on osa Suomen hallitusohjelmaa sekä tärkeässä roolissa EU:n kiertotalous strategiassa.

Ilmasto, maaperä ja Itämeri

Yhteistyö viljelijöiden ja maatalouskentän kanssa ravinnepäästöjen vähentämiseksi, on ohjannut BSAG:n työskentelemään yhä enemmän maaperän ja ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Maaperää parantavat ja hiiltä varastoivat viljelykäytännöt paitsi hillitsevät ilmastonmuutosta, myös minimoivat ravinnehuuhtoumat pelloilta vesistöihin. Ilmastonmuutos myös osaltaan lisää rehevöitymistä.

Siksi BSAG on aloittanut yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Sitran kanssa Carbon Action -pilottiprojektin. Projektissa etsitään tapoja vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan, todentaa sen varastoituminen tieteellisesti, sekä edistää hiiltä sitovan viljelyn käyttöönottoa suomalaisilla maatiloilla.

LAHJOITA