TIEDOTE: Arvokkaat ravinteet vuotavat ruokaketjusta
Tasan viisi vuotta sitten Suomi sitoutui ravinnekierrätyksen mallimaaksi
Ruoantuotannossa käytetyistä välttämättömistä ravinteista, typestä ja fosforista, vain vajaa 20 prosenttia päätyy lautaselle. Kallisarvoisia ravinteita hukataan koko ruokaketjun matkalta; alkutuotannosta, jalostuksesta, kulutuksesta ja lopulta yhdyskuntajätevesistä. Pelkästään lannan sisältämien ravinteiden vuosittaiseksi arvoksi lasketaan 100 – 150 miljoonaa euroa. Ruokaketjun ravinnevuodot ovat suurelta osalta vastuussa Itämeren rehevöitymisestä ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Tehottomassa kierrossa piilee myös mahdollisuus; Suomesta voi tulla ravinteiden kierrätyksen mallimaa, joka vie tarvittavaa osaamista ja teknologiaa maailman markkinoille.
Tulevaisuuden ruokaketju – tilaisuus tänään Helsingin Musiikkitalolla keräsi yhteen lähes 200 yhteiskunnallista vaikuttajaa pohtimaan ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksia kansantaloudelle. Baltic Sea Action Groupin ja Tekesin Green Growth -ohjelman rahoittaman NUTS -hankkeen yhteistilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo totesi, että vaikka ruoantuotannossa eletään heikkoa aikaa, niin se on siltitulevaisuuden kasvuala.
Teknologisille ratkaisuille on kysyntää maailmalla. Lannankäsittelyteknologialle olisi tarvetta silläkin kiinalaisella mallitilalla, missä ministeri Orpo kertoi vierailleensa. 7 000 hehtaarin tilalla oli 60 000 nautaa ja lanta seisoi käsittelemättömänä pihalla.
”Mynälahdelle aiotaan tehdä kokeilu tarvittavista teknologioista ja teoista, joita voidaan monistaa muualle”, Orpo sanoi.
”Suomella on mahdollisuus kehittää tekniikkaa esimerkiksi lannan jalostamiseksi täsmälannoitteiksi ja tuottaa ratkaisuja, joille on maailmanlaajuiset markkinat. Samalla vaikutetaan positiivisesti Itämeren tilaan”, korosti Ilkka Herlin, BSAG:n hallituksen puheenjohtaja.
Suomen edellinen hallitus teki tasan viisi vuotta sitten Baltic Sea Action Summitissa sitoumuksen rakentaa Suomesta ravinnekierrätyksen mallimaan, tilaisuudessa puhunut Matti Vanhanen muistutti.
”On kunnia-asia, että tästä Suomen Itämeri – sitoumuksesta pidetään kiinni”, Orpo sanoi.
”Ravinteiden kierrätyksellä on valtava potentiaali ympäristölle ja taloudelle” painotti professori Sixten Korkman taloudellisia näkökulmia esittelevässä puheenvuorossaan.
Ruokaketju vuotaa. Ravinteiden valuminen vesiä rehevöittämään ei ole vain Suomen, Itämeren tai EU:n ongelma, vaan koskee koko maapalloa.
”Jotta ruoka saadaan riittämään maapallon kasvavalle väestölle vielä vuonna 2050, tarvitaan enemmän kasvisruokaa, ruokahävikki kuriin ja ravinteet kiertoon,” painotti NUTS – hankkeen vetäjä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnanen.
”Jotta siihen päästään, järjestelmään tarvitaan muutos. Niin Suomessa kuin EU:ssa tarvitaan selkeää ruokapolitiikkaa, ei vain maatalous-, ympäristö – tai muita erillispolitiikkoja,” sanoi Linnanen.
”Nämä asiat koskevat jokaista maapallon ihmistä, joka syö ruokaa”, Ilkka Herlin kiteytti.
Jo käytössä olevia ratkaisuja ravinteiden kestävämmästä käytöstä esittelivät tilaisuudessa mm. Honkajoki Oy sekä Itämeri-sitoumuksen tehneet Fazer, Hankkija ja Yara.
Lisätietoja ja kuvia tilaisuudesta:
Pieta Jarva, tiedottaja, Baltic Sea Action Group, 050 338 1096, pieta.jarva@bsag.fi
Mirja Mikkilä, tutkijaopettaja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, NUTS -hanke, 0405779766, mirja.mikkilä@lut.fi
Kari Herlevi, ohjelmapäällikkö, Tekes, Green Growth -ohjelma, 050 557 7656, kari.herlevi@tekes.fi
Baltic Sea Action Group, BSAG tekee työtä Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi tuomalla yhteen kulloinkin tarvittavia, vaikutusvaltaisia tahoja – yrityksiä, tutkijoita ja poliittisia päättäjiä. Kunnianhimoisella agendalla on muun muassa Itämeren alueen ruoantuotannon ja jätevesien päästöjen minimointi sekä ravinteiden kierrättäminen ja vaarallisten aineiden riskien vähentäminen. www.bsag.fi
NUTS – Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi on kolmivuotinen hanke, jonka puitteissa rakennetaan kestävää ravinnetaloutta yhteistyössä eri toimialojen kesken. Hanke on tärkeä osa Tekesin Green Growth – ohjelmaa. Hankkeen toteuttavat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Hankkeessa tehdään myös pioneerityötä tarkastelemalla miten isojen muutosten läpivieminen koko yhteiskunnassa on mahdollista. www.nutrient.fi
TekesInnovaatiorahoituskeskus Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. www.tekes.fi
Ravinteiden kierrätys tarkoittaa jo kierrossa olevien, ruoantuotannossa tarvittavien ravinteiden – erityisesti typen ja fosforin – talteenottoa esimerkiksi lannasta, yhdyskuntajätevesistä ym. ravinnerikkaista orgaanisista jakeista ja palauttamista takaisin hyötykäyttöön, erityisesti ruoantuotantoon. Ravinteita kierrättämällä minimoidaan ravinnepäästöjä vesistöihin ja säästetään ympäristöä neitseellisen fosforin louhinnalta ja energiaintensiiviseltä typen valmistamiselta.
Tulevaisuuden ruokaketju -materiaalit
Ilkka Herlin BSAG 10.2.2015.pdf
Jaana Korhola Fazer Group 10.2.2015.pdf
Kari Valkosalo_Honkajoki Oy 10.2.2015.pdf
Katri Haavikko Hankkija 10.2.2015.pdf
Lassi Linnanen LUT _ NUTS-hanke 10.2.2015.pdf
Raimo Kauppila- Yara 10.2.2015.pdf
Commitment report 2015.pdf
Pictures by Aleksi Poutanen:
|
|
|
|
|
|
© Aleksi Poutanen
