TIEDOTE: Kolme keinoa tuoda Suomelle talouskasvua ravinteiden kierrätyksestä


Uutiset / 10.05.2015

Ravinteiden kierrätys voi vauhdittaa talouden virkistymistä ja Suomen nousemista biotalouden edelläkävijäksi. Samalla pystytään parantamaan Itämeren tilaa. Sitra, Baltic Sea Action Group ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ehdottavat konkreettisia tavoitteita sekä kolmea selkeää toimenpidettä tulevan hallituksen toimenpideohjelmaan. 

Suomalaisten kokema hyöty pelkästään Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Ravinnehukan vähentämisellä, ravinteiden kierrätyksellä ja ravinnepäästöjen haittojen pienentämisellä on merkittävä taloudellinen arvo. Kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting selvittää Sitralle ravinnekierrätyksen talouspotentiaalia ja mahdollisuuksia.

Ravinteiden kierrätyksen mahdollistaa talouden uusi malli, kiertotalous. Uudenlaiseen vihreään talouteen on siirryttävä, sillä maapallon resurssien ylikulutus ei voi jatkua. Kiertotaloudessa neitseellisten raaka-aineiden käytön sijaan jo käytössä olevat materiaalit kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Nyt elämälle välttämättömiä ravinteita, typpeä ja fosforia hukataan niin Suomen kuin koko maapallonkin tasolla täysin kestämättömästi.

”Ravinteita kierrättämällä mahdollistetaan ihmisten, Itämeren ja ilmaston kannalta kestävä ruoantuotanto” kiteyttää Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.

Ravinteiden kierrätyksen tavoitteet Suomen talouskasvun ja Itämeren tilan parantamiseksi tulevat olla:
• Vuonna 2020 Suomessa syntyvästä lannasta 10 % jalostetaan räätälöidyiksi kierrätyslannoitteiksi. Suomessa panostetaan ravinteiden talteenottoteknologioihin.

• Vuonna 2023 biojätteistä 100 % otetaan talteen ja kierrätetään.

• Vuonna 2035 kunnallisia jätevesien puhdistusprosesseja on uudistettu siten, että kierrätystä varten talteen saadaan fosforin lisäksi typpi ja hiili.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tulevan hallituksen toimenpideohjelmaan ehdotamme kolmea toimenpidettä:
• Edelläkävijämarkkinoiden luominen: Valtion on luotava kannusteita ja muokattava sääntelyä, jotka ohjaavat ravinteiden kierrätykseen tuontiravinteiden käytön sijaan.

• Tutkimus ja kehitys -panostuksia pitää suunnata uusiin ravinnekierrätysteknologioihin ja -kokeiluihin. Panostuksia on kehitystyössä kohdistettava erityisesti esimerkiksi kunnallisten jätevesien ja muiden ravinnepitoisten sivuvirtojen käsittelyprosesseihin.

• Kansainvälinen yhteistyö: Suomen tulee vaikuttaa yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa, että EU:hun saadaan ravinnepolitiikka ja ravinteiden kierrätys on otettava keskeiseksi osaksi Jyrki Kataisen vastuulla olevaa EU-komission kiertotalouspakettia.

Lisätietoja

Sitra

Kari Herlevi, johtava asiantuntija, kari.herlevi(at)sitra.fi, 050 463 9397
Samuli Laita, viestinnän asiantuntija, samuli.laita(at)sitra.fi, 040 536 8650

Baltic Sea Action Group

Mathias Bergman, asiamies, mathias.bergman(at)bsag.fi, 050 380 7155
Pieta Jarva, tiedottaja, pieta.jarva(at)bsag.fi, 050 338 1096

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Mirja Mikkilä, tutkijaopettaja, mirja.mikkila(at)lut.fi, 040 5779766

Gaia Consulting Oy

Mari Saario, johtava asiantuntija, mari.saario(at)gaia.fi, 050 421 9999

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA