MAANPARANNUSAINEET-HANKKEET
Carbon Action
Maanparannusaineiden vaikutus peltomaassa
Maanparannusaineet-hankkeissa selvitettiin, miten teollisuuden sivutuotteena syntyvät puupohjaiset maanparannusaineet vaikuttavat peltomaan mikrobiologiaan, mikrobien aktiivisuuteen, mikrobiperäisiin hiiliyhdisteisiin, ja mikrobiyhteisöiden koostumukseen.
Virallinen nimi
Hiilen sitominen peltomaahan: maanparannusaineiden vaikutus mikrobiologiaan; Maanparannusaineiden vaikutus peltomaan toiminnalliseen mikrobiyhteisöön ja mikrobiyhteisön toiminnalliseen potentiaaliin
Kesto
Hanke I 2018–2020
Hanke II 2020–2021
Vastuuhenkilöt
Karoliina Huusko
Vastuutahot
Helsingin yliopisto 2018–2019, Oulun yliopisto 2020–2021
Rahoittaja
Päärahoittajat: Maj ja Tor Nesslingin Säätiö (2018–2020), Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahasto (2021)
Hankkeissa tarkasteltiin puupohjaisten maanparannusaineiden vaikutusta peltomaan mikrobiologiaan. Vaikutuksia tarkasteltiin peltomaan ja viljakasvien juurten mikrobiyhteisöiden monimuotoisuuden ja maaperän hiilen sidonnan näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitettiin viljakasvien kanssa symbioosissa eläviin keräsieniin.
Työn tavoitteena oli kehittää ja testata tutkimusmenetelmiä, joiden avulla saadaan tietoa maan mikrobiyhteisöistä ja niiden roolista peltomaan hiilivarastojen näkökulmasta. Mikrobiyhteisöjä tutkittiin niin DNA:n kuin RNA:n perusteella. Tuloksien perusteella laadittiin yhteenveto tutkittujen maanparannusaineiden vaikutuksista mikrobeihin lyhyellä aikavälillä.
Hankkeessa olivat mukana myös Climate smart northern agriculture (HY, HiLIFE Helsinki Institute of Life Science), STN Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään (MULTA), sekä SA-hanke DARKFUNCTIONS (#308128).
Hankkeessa mukana
