Katso Waterdrive -hankkeen video.
Waterdrive
Uudistava maatalous
Paremmalla ja kustannustehokkaammalla vesienhallinnalla pienempiä ravinnepäästöjä
Baltic Sea Action Group osallistui vuosina 2019–2021 Interregin rahoittamaan Waterdrive -hankkeeseen. Itämeren maat kattavassa hankkeessa toteutettiin kestäviä menetelmiä maatalouden valumavesien hallinnassa.
Virallinen nimi
Water driven rural development in the Baltic Sea Region WATERDRIVE
Kesto
2019–2021
Vastuuhenkilöt
Staffan Lund, Kaj Granholm
Vastuutahot
Ruotsin maatalousyliopisto SLU, Baltic Sea Action Group
Rahoittaja
Euroopan unionin rahoittama Interreg -ohjelma
Yhteistyöllä ja paremmilla käytännöillä hyvinvointia paikallisyhteisöille ja Itämerelle
Kansallisista ja kansainvälisistä ravinnepäästörajoituksista huolimatta monelta alueelta valuu edelleen suuria määriä ravinteita Itämereen heikentäen sen kuntoa ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointia.
Ravinnerajoitusten soveltaminen paikallisiin olosuhteisiin tuottaa haasteita, eikä paikallisviranomaisilla ole aina kykyä sekä toimeenpanna rajoituksia että edistää paikallista kilpailukykyistä maaseutuyrittäjyyttä.
Waterdrive (Water driven rural development in the Baltic Sea Region) -hanke edisti paikallisten vesienhoitokäytäntöjen kehittymistä tarjoamalla työkaluja ja koulutusta noin 20 maaseutuyhteisölle. Kehittämällä käytäntöjä, vesiensuojelua voidaan toteuttaa tehokkaammin samalla madaltaen sen kustannuksia.
Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehitti toimintamalleja ja keinoja paikallistason työn vauhdittamiseksi. Tavoitteena oli parantaa maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua ja resilienssiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita vastaan Itämeren valuma-alueella.
Pilottihankkeiden avulla kehitettiin eri sidosryhmien välistä yhteistyötä, vaikuttavuutta ja rahoitusta maatalouden vesitaloushankkeissa. Lisäksi nostettiin esille parhaiksi todennetut ympäristötoimenpiteet ja vietiin ne käytäntöön sekä luotiin multimediaalinen koulutuskokonaisuus. Toimenpiteiden optimaaliseen sijoitteluun sekä kuivuus- ja tulvariskien hallintaan kehitettiin digitaalisia työkaluja ja palveluita. Hankkeen lopussa laadittiin menettelytapasuosituksia kuivatukseen ja vesienhoitoon Itämerimaiden maatalousalueilla.
BSAG kokosi tietoa ja edisti eri sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä
Waterdrive -konsortio, joka koostui 18 kumppanijärjestöstä EU-maista, toi yhteen kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, tutkimuslaitoksia, maatalouden neuvontajärjestöjä, edunvalvontajärjestöjä, ympäristöjärjestöjä ja yrityksiä.
Suomesta hankkeeseen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Salaojayhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ry, Etelä-Suomen Salaojakeskus, Baltic Sea Action Group ja Luonnonvarakeskus. Suomalaiset olivat laajasti mukana koko hankkeessa keskittyen erityisesti valuma-aluekohtaisten kokonaisuuksien toteuttamiseen case-alueilla yhteistyössä kansallisten hankkeiden kanssa. Lisäksi suomalaiset tahot olivat mukana vahvasti politiikkasuositusten laadinnassa sekä yhteydenpidossa hankkeeseen myöhemmin liittyvien venäläisiin ja valkovenäläisiin kumppaneihin.
BSAG kokosi tietoa paikallisten ympäristöinvestointihankkeiden rahoitusmekanismeista ja eri rahoituslähteiden yhdistämisestä vesi- ja ympäristöhankkeissa eri maissa. Lisäksi BSAG toimi alustana edistäen eri sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Tätä kautta vesitalouskysymykset pyrittiin kytkemään paremmin myös maatalousmaassa tapahtuvaa hiilen varastointia koskevaan tutkimukseen.
BSAG:n yhteistyö monien Etelä- ja Lounais-Suomalaisten toimijoiden kanssa tarjosi laajan asiantuntija- ja sidosryhmäverkoston yhteisoppimiselle kokeilujen kautta. Suomessa Waterdrive konkretisoitui Porvoon joen valuma-alueella, jossa toteutettiin ojituksen kunnostustöitä, jotta ojitus olisi kestävää ja tulvariskit pienempiä, samalla säilyttäen kalaston elinvoimaisuuden ja kutupaikat. Kunnostustyötä koordinoi Etelä-Suomen ProAgria.
Waterdrive -hanketta koordinoi Ruotsin maatalousyliopisto SLU.
Uudistava maatalous
Katso video.