Puukujanne

Peltometsäviljelystä monihyötyinen ilmastoratkaisu?

Pariisin ilmastotavoitteita ei tavoiteta pelkästään leikkaamalla fossiilisten kasvihuonekaasujen päästöjä, vaan lisäksi tarvitaan tehokkaita tapoja poistaa hiilidioksidia ilmasta. Mahdollisiksi keinoiksi on ehdotettu viljelymenetelmiä, joissa hiilidioksidi sitoutuu tavanomaista viljelyä nopeammin ja pysyvämmin ilmakehästä kasvillisuuteen ja maaperään. Eräs tällainen mahdollisuus on peltometsäviljely eli varsinaisten viljelykasvien ja puiden kasvattaminen yhdessä.

Tämän projektin tavoitteina oli 1) arvioida viljapellolle istutettujen, osin ilmakehän typpeä sitovien puurivien mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta sekä 2) määrittää puiden vaikutus viljakasvien satoon sekä niille käyttökelpoisen typen määrään maaperässä.

Hankkeen mittaukset tehtiin Kilpiän tilalla, Pusulassa. Koepellolle oli istutettu riviin pajuja ja tervaleppiä, jotka kesällä 2019 olivat noin 3 m korkeita. Mittaukset tehtiin usealla läpileikkauksella puurivien molemmin puolin 0–12 metrin etäisyydellä kujanteista.

Kasvukauden yli toistettavien kasvihuonekaasumittausten lisäksi mitattiin kasvien kasvu eli biomassan tuotto, maaperän kosteus ja lämpötila, maaperän pH, hiilen ja typen määrä ja sen laatu, mikrobimassa sekä mikrobilajisto eri etäisyyksillä puukujanteista.

Hankkeen päätulokset

Hankkeen tulosten mukaan peltometsäviljely voi onnistuessaan osaltaan hillitä ilmastonmuutosta ja helpottaa monimuotoisuuskriisiä, etenkin jos se yhdistetään muihin uudistavan viljelyn käytäntöihin. Tulosten mukaan, kun puiden kasvu sekä kasvihuonekaasupäästöt huomioitiin, puurivillä oli myönteinen vaikutus hiilitaseeseen. Puurivi myös monipuolisti maaperän mikrobistoa