Innovaatioleiri tuotti ratkaisuja vuokrapeltojen Itämeri-kuormituksen vähentämiseksi

Suomessa on 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalouskäytössä olevaa peltoa, joista 37 % on vuokrapeltoja. Vuokrapeltojen maan kasvukunnon heikkeneminen on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten, ja peltojen peruskunnostuksen korjausvelka kasvaa entisestään. Vuokrapeltojen suuri osuus peltomaastamme sekä niiden huono kasvukunto huolettaa meitä myös Itämeren näkökulmasta. Sekä maanomistajalta että vuokralaiselta puuttuu kannustimet pitää huolta maan kasvukunnosta.

Niinpä päätimme yhdessä Maaseutuverkoston kanssa, että asialle pitää tehdä jotain. Päätimme sulkea maan kovimmat ammattilaiset vuorokaudeksi tilaan, jossa he voisivat kisailla toisiaan vastaan ratkaisujen löytämiseksi. Näin keksimme pitää innovaatioleirin teemasta ”Vuokrapeltojen maan kasvukunto”. Tilaisuuden käytännön toteuttajaksi ryhtyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalous -yksikön alla toimivan Bio Booster -yrityskiihdyttämö, jolla on vankka kokemus hackathonien ja innovaatioleirien järjestämisestä.

Monimuotoiset asiantuntijatiimit pureutuivat kompleksiseen ongelmaan

Innovaatioleirille haki yhteensä noin 40 asiantuntijaa ja valitsimme 25 heistä mukaan kisaan. Hakijoiden joukossa oli viljelijöitä, viranomaisia, yritysten edustajia, maatalousneuvojia ja kunnallispoliitikkoja. Mukaan valituilla osallistujilla oli vahva kokemus maatalousalan eri osista – tilusjärjestelyistä pellon oston rahoitukseen ja maatalouspolitiikkaan.

Jaoimme tiimit viiden teeman alle, sillä vuokrapeltojen maan kasvukunnon ongelmat ovat kompleksinen kokonaisuus, joka linkittyy hyvin moneen muuhunkin maatalouden haasteeseen. Ryhmät jaettiin seuraavien teemojen alle: maanvuokrasopimukset, pellon oston rahoitus ja verotus, tilusrakenne ja vuokrapellot, vuokrapeltojen peruskunnostus ja vuokrapellot maatalouspolitiikassa. Tavoitteena oli saada ratkaisuja vuokrapeltojen haasteisiin eri näkökulmista ja hakijat saivat valita itselleen lähimpänä olevat teemat.

Innovaatioleiriin alkajaisiksi saimme jakaa osallistujille Sari Essayahin videotervehdyksen, jossa maa- ja metsätalousministeri toivoi kuulevansa leirillä syntyneet ratkaisut ja kannusti osallistujia miettimään ratkaisuja myös seuraavaa CAP-ohjelmaa silmällä pitäen.

Vuokrapellot hyvään kuntoon, vai ei ollenkaan vuokrapeltoja?

Innovaatioleirin tuloksena syntyi viisi konkreettista ratkaisuehdotusta eteenpäin vietäväksi. Voittajan valinta ei ollut helppoa, mutta tuomaristo painotti valinnassaan ratkaisun toteutettavuutta. Tilusrakenne -teemaa pyöritellyt tiimi vei ensimmäisen sijan ratkaisuehdotuksellaan, jossa vuokrapeltojen vähentäminen tilusjärjestelyiden avulla parantaisi kokonaiskuvassa peltomaiden kasvukuntoa. Haasteena tällä hetkellä on tilusjärjestelytarpeiden kartoittaminen, joten ryhmä ehdotti alueellisten tilusrakenteen ja kasvukunnon ”konklaavien” perustamista. Konklaavit, jotka muodostuisivat muun muassa Maanmittauslaitoksen edustajista, maanomistajista, viljelijöistä ja neuvojista, kartoittaisivat seutukuntansa tilusjärjestelytarpeet ja loisivat luottamusta toimijoiden välillä, edistäen näin tilusjärjestelyjen syntyä.

Maatalouspolitiikka -teemaa pohtinut tiimi sai kunniamaininnan ratkaisuehdotuksestaan, sillä idea arvioitiin tuomareiden kesken innovatiivisimmaksi. ”Peltoleasing”-ratkaisussaan maanomistaja ja vuokraviljelijä sopisivat keskenään leasing-sopimuksesta, johon voitaisiin kirjata maan kasvukunnon kehittämisen vaikutuksesta pellon arvoon. Sopimuksen päätyttyä osapuolet voisivat sopia joko sen jatkolunastuksesta tai takaisinostosta. Joka tapauksessa liisattu pelto motivoisi viljelijää kunnostustöihin jo heti sopimuksen synnyttyä, toisin kuin lyhyissä vuokrasopimuksissa.

Vuokrasopimuksiin liittyen nousi toisen tiimin tuotoksena pellonvuokraus.fi -alusta ratkaisuksi. Alusta tarjoaisi maanomistajien ja viljelijöiden käyttöön mallisopimuksia, laskureita pellon kunnostuksen arvottamiseen sekä pellon ”huoltokirjan”, josta ilmenisi pellolla tehdyt toimenpiteet.

Pellon peruskunnostuksen parissa työskennellyt tiimi näki CAP-vaikuttamisen avaintekijänä vuokrapeltojen kasvukunnon parantamiselle. Tukea tulisi saada peruskunnostuksen toimenpiteisiin muun muassa kalkitukseen, salaojitukseen ja pellon pintamuotoiluun – ja tuen saajana voisi olla myös maanomistaja. Tässä ideassa fokus siirrettäisiin pois pellon tukemisesta käytännön toteuttajan tukemiseen. Ratkaisussa korostetaan maanomistajan roolia pellon arvon kasvattajana yhdessä viljelijän kanssa.

Pellon myynnin helpotusta ehdotettiin myös rahoitus ja verotus -tiimissä. Jos varainsiirtoveroa muutettaisiin pienemmäksi porrastetusti, voisi se motivoida yhä nuorempia maanomistajia luopumaan pelloistaan aktiiviviljelijöiden hyväksi. Lisäksi ryhmä keksi ratkaisuksi pellon sekarahoitusmallin (eng. blended finance), jossa pellon rahoittajina toimisi sekä valtio että yksityinen sektori. Jaetussa rahoitusmallissa valtion lainaosuus olisi matalammalla marginaalilla ja yksityinen laina olisi helpommin saatavissa, kun pellot riittäisivät sen vakuudeksi.

Leiri on ohi, mitä seuraavaksi?

Tiedotuksen tarve, niin maanomistajien, viljelijöiden, päättäjien kuin viranomaisten suuntaan tunnistettiin vuokrapeltojen maan kasvukunnon haasteeksi jokaisessa ryhmässä. BSAG viekin ratkaisuehdotuksia eteenpäin ja ensimmäisenä on luvassa audienssi maa- ja metsätalousministerin kanssa. Jokaisessa innovaatioleirillä syntyneessä ratkaisussa on potentiaalia, siksi kaikkia mahdollisuuksia on syytä pohtia syvällisemmin.