BSAG:n maataloustiimissä puhaltaa uusia tuulia

Ympäristötoimien sisällyttäminen osaksi perusmaataloutta on BSAG:n maataloustiimin keskeinen tavoite. Tältä pohjalta tiimi pyrkii kehittämään regeneratiivista eli uudistavaa viljelyä siten, että menetelmien käyttöön ottaminen olisi maatiloilla luontevaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa Carbon Action -työn edistämistä, jossa uudistavaa viljelyä ja hiiliviljelyä viedään käytäntöön yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tiimi käy muun muassa keskustelua tutkijoiden kanssa, kouluttaa maanviljelijöitä ja järjestää erilaisia tilaisuuksia, joissa viljelijät, tutkijat ja neuvojat kohtaavat.

”Pyrimme aikaansaamaan keskustelua eri osapuolien välille, löytämään ratkaisuja sekä levittämään tietoa. Kuten BSAG säätiönä ylipäätään, olemme sellaisia toimijoiden yhteensaattajia,” kertoo uudistavan maatalouden projektijohtaja ja maataloustiimin esihenkilö Eija Hagelberg.

Hagelberg on toiminut BSAG:lla erilaisten maatalousprojektien vetäjänä lähes säätiön perustamisesta alkaen, ja hän tuli taloon vuonna 2009. Nykyään viljelijäyhteistyötä tekevässä BSAG:n maataloustiimissä työskentelee Hagelbergin lisäksi Jenni Jääskeläinen, Anne Antman, Tanya Santalahti, Julia Pelin, Juliane Boy, Terhi Mäkilä, Julia Kajas ja Anne Nordling.

Muutos kehittää ja vie eteenpäin

Tänä vuonna koko maataloustiimi on uudistunut, kun tiimiin on saatu neljä uutta työntekijää. Uusille tekijöille tuli tarve, sillä loppuvuonna 2022 kolme henkilöä aloittivat samaan aikaan väitöskirjojensa tekemisen. Eliisa Malin ja Veera Naukkarinen aloittivat väitöskirjansa Helsingin yliopistossa, ja Soja Sädeharju puolestaan Itä-Suomen yliopistossa. Soja jatkaa töitä BSAG:lla nykyään osa-aikaisesti, mutta Eliisa ja Veera siirtyivät säätiöstä kokonaan pois.

”Olen kaikkien kolmen puolesta valtavan iloinen, että he saivat elämänsä tilaisuudet. Kaikki heistä jatkavat kuitenkin samassa aihepiirissä ja vievät näitä teemoja nyt tutkimukseen. Odotan heiltä innolla myöhemmin tutkimustietoa. Ehkä he tulevat joskus johonkin Carbon Action -tapahtumaan vielä puhujiksi”, Hagelberg hymyilee.

Vaikka on haikeaa luopua pitkäaikaisista työntekijöistä, Hagelberg kokee kaikkien voittavan siinä, että ihmiset vaihtavat välillä työpaikkaa. Samalla se antaa uusille henkilöille mahdollisuuden perehtyä Carbon Action -työhön.  

Tarve kohtasi tekijän

Uudet työntekijät valikoituivat tiimiin selkeästi tunnistettujen tarpeiden mukaan. Erityisasiantuntijana yritysyhteistyössä aloitti Tanya Santalahti. Tanya on sekä kauppatieteiden että maatalous- ja metsätieteiden maisteri, jolla on pitkä kokemus myynnistä eri aloilta. Ennen BSAG:lle tuloa hän on toiminut maatalouden hiilinielujen ja vapaaehtoisen päästökaupan parissa. 

Yleisestä viljelijäyhteistyöstä vastaamaan valikoitui puolestaan alalla verkostoitunut Julia Pelin. Hän on työskennellyt erilaisissa tehtävissä maataloussektorilla, niin hallinnon kuin edunvalvonnan organisaatioissa. Julia on suuntautunut kanditutkinnossaan maaperä- ja ympäristötieteeseen ja maatalousekonomiaan. Maisterintutkielmassaan hän tutkii maatilojen hiiliviljelyn menetelmiin siirtymisen hyötyjä. Tutkimus on osa Carbon Action HITTI-hanketta.

Viljelijäyhteistyössä hiiliviljelijöiden kanssa aloitti Terhi Mäkilä, joka on toiminut yli 20 vuoden työuransa maatalouden parissa. Hänen toimenkuvansa ovat vaihdelleet maatilojen neuvontatehtävistä hanketoiminnan koordinointiin ja tapahtumajärjestelyihin. Terhillä on agrologi YAMK-tutkinto, ja hän on yksi sadasta Carbon Action -hiiliviljelijästä. Hän jatkaa myös osa-aikaisesti töitään ProAgria Etelä-Suomessa, josta hän onkin monelle alan toimijalle tuttu jo vuosien takaa.

Alkuvuonna käynnistyneessä UUDIS-hankkeessa ja sen työpajojen suunnittelussa aloitti työharjoittelijana Juliane Boy. Juliane on kerryttänyt kokemustaan prosessien suunnittelussa ja fasilitoinnissa esimerkiksi freelancerina toimien ja suorittaa parhaillaan maatalousalan perusopintoja.

”Olemme saaneet tiimiin tosi osaavia tyyppejä. Odotan, että heidän kanssaan pääsemme aktivoimaan keskustelua viljelijöiden, neuvojien ja yritysten edustajien kanssa. Heillä kaikilla on jo omat verkostot, joiden kautta saamme varmasti paljon uusia henkilöitä mukaan keskusteluihin”, Hagelberg pohtii.

Uudistavaa maataloutta maatiloilta käsin

Uusien työntekijöiden aloittaminen nimenomaan samaan aikaan on tehnyt Hagelbergin mukaan maataloustiimille hyvää. Näin koko toimintaa on päästy kehittämään yhdessä ja työnkuvia on päivitetty tilanteeseen sopivalla tavalla.

Alkanut vuosi näyttää tiimille vauhdikkaalta, ja tiedossa on uusia projekteja, joissa BSAG on joko vetäjänä tai kumppanina mukana. Tarkoitus on jalkautua erityisen paljon kentälle tekemään yhteistyötä suoraan erilaisten viljelijäryhmien kanssa ja järjestää esimerkiksi erilaisia koulutuksia.

Uutena nostona keskusteluihin tuodaan muun muassa vuokrapellot sekä niiden maaperän kasvukunnon parantaminen. Toinen tärkeä teema on 100 Carbon Action -hiiliviljelijän kanssa viisi vuotta jatkuneen tutkimus- ja yhteistyövaiheen päättyminen. Viljelijöille ollaan järjestämässä syksyllä karonkka, jossa juhlistetaan yhteistä matkaa hiiliviljelyn edistämiseksi. Jatkoakin jo suunnitellaan, ja halukkaita jatkajia löytyy mukana olleista viljelijöistä.

”Uudistava viljely yleistyy varmasti”

Hagelberg näkee, että uudistava viljely tulee tulevaisuudessa yleistymään laajasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Yhä useammat yritykset ovat siitä kiinnostuneita, sillä uudistava viljely nähdään yrityksissä järkevänä tapana saavuttaa vastuullisuustavoitteita.

Hagelbergin mukaan yritysten kiinnostus voi myös kannustaa viljelijöitä uudistaviin viljelykäytäntöihin, sillä se kertoo yhteiskunnan laajemmasta kiinnostuksesta maatalouden ympäristötoimiin CAP:in ympäristökorvausohjelman lisäksi.

Suomessa maan kasvukunto on viljelijöille tärkeä motiivi ottaa käyttöön uudistavia viljelykäytäntöjä. Hagelberg korostaa, että uudistavan viljelyn edistämisessä on oleellista mennä asia edellä keskittymättä liikaa termeihin, sillä kestävän maatalouden toimille on maailmalla käytössä paljon erilaista terminologiaa.

”Välttämätöntä on hillitä ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Siksi on tärkeintä, että saisimme mahdollisimman moneen paikkaan käyttöön ympäristön hyvinvointia tukevia maatalouden käytäntöjä. Meidän on lisättävä ajattelua siitä, että mennään maan kasvukunto ja ympäristön huomioiminen edellä niin, että saisimme koko ajan parannettua maatalousekosysteemien toimivuutta. On järkevää tehdä asioita luontoa kunnioittaen, ja sen eteen teemme BSAG:lla töitä päivittäin” sanoo Hagelberg.