Hiiliviljelyn positiiviset ympäristöhyödyt saavutetaan parhaiten kokonaisvaltaisella tilanpidolla
Ruuantuotannon yhteydessä sovellettavilla hiiliviljelytoimilla on mahdollista saada monia ympäristöhyötyjä. Tämä vaatii kuitenkin taitoa ja suunnitelmallisuutta sovittaa toimet paikkakohtaisiin olosuhteisiin ja osaksi kokonaisvaltaista tilanpitoa. Maatalouden ilmastotoimet tulisikin integroida tuottavaan maatalouteen osana vihreää siirtymää.
Hiiliviljelymenetelmät ovat parhaimmillaan monivaikutteisia
Maaperän hiilivarastoa kasvattamaan pyrkivillä hiiliviljelymenetelmillä, kuten kerääjäkasveilla, eloperäisillä lannoitteilla ja maanparannusaiheilla, monivuotisilla nurmilla ja agrometsätaloudella voidaan taitavalla soveltamisella mm. lisätä luonnon monimuotoisuutta, parantaa veden laatua ja vähentää typpioksiduulin eli ilokaasun (N₂O) päästöjä. Kun korostetaan hiiliviljelyn monihyötyisyyttä ja kokonaisvaltaista tilanpitoa, puhutaankin usein uudistavasta viljelystä. BSAG:n laatimasta kirjallisuuskatsauksesta selviää, että erityisesti kerääjäkasvien, viherlannoituksen ja agrometsätalouden monihyötyisyydelle löytyy kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta vahvat perusteet.
Vesitalous perustana, monimuotoisuus avainasemassa
Euroopan eri ilmastoalueilla pellon vesitalouden toimivuus on perusedellytys tuottavalle viljelylle ja ympäristöhyödyille. Alueiden ja viljeltävien kasvien eroista riippumatta toimiva kuivatus on hiiliviljelyn edellytys kivennäismailla. Tällöin hiiliviljelyllä voidaan vielä hallita vesitasetta, eroosiota ja ravinnepäästöjä.
Luonnon monimuotoisuus taas on kiinteä osa hiiliviljelyä. Hiiliviljelytoimenpiteet tukevat luonnon monimuotoisuutta ja monipuolinen pieneliöstö maaperässä puolestaan on avain hiilen pitkäaikaiseen varastoitumiseen. Monimuotoisuus tuottaa hyötyjä viljelijälle mm. pölytyspalveluina sekä kasvattamalla satotasoa ja kasvuston tuholaistensietokykyä.
Hiilensidonta ei suoraan kasvata hiilivarastoa
Ilmastopolitiikan näkökulmasta hiilinielujen täytyy täyttää tietyt kriteerit. Kriteereillä varmistetaan, että eri tavoin syntyneet hiilinielut ovat yhteismitallisia ja niiden vaikutus hiilivarastoon ja hiilidioksidin poistumiseen ilmakehästä voidaan laskea. Keskeinen kriteeri on esimerkiksi se, että sidottu hiili päätyy maaperän pysyvään hiilivarastoon riittävän pitkäksi ajaksi. Hiilensidonta ei myöskään saisi aiheuttaa välillisesti hiilipäästöjen kasvua tai hiilivuotoja eli nielujen pienenemistä toisaalla. Hiilensidonta ei siis vielä yksin takaa sitä, että hiilen pitkäaikainen varasto kasvaa ja ilmastohyödyt saavutetaan.
Hiilensidonnasta tarvitaan lisää sekä luonnontieteellistä että yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Carbon Action -yhteistyössä tuotetaan tutkimustietoa etenkin maaperän hiilivaraston muutoksista ja niiden todentamisesta. Oleellista on löytää kestävät ohjauskeinot sekä ilmasto- että maa- ja metsätalouspolitiikassa siten, että vaikutetaan positiivisesti kaikkiin keskeisiin tavoitteisiin: ruoan ja biomassan tuotantoon, hiilivaraston kasvattamiseen sekä ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä unohtamatta.
“Kirjallisuuden perusteella hiiliviljelytoimenpiteillä voidaan tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia silloin, kun ne on toteutettu oikein ja osana kokonaisvaltaista tilanpitoa. Kyse on myös paljolti palautumiskyvyn eli resilienssin kasvattamisesta. Esimerkiksi uudistavan eli regeneratiivisen viljelyn periaatteet ja toimintamalli tarjoaa viljelijälle tätä tukevan polun”, sanoo Hiiliviljelyn ympäristövaikutukset -kirjallisuuskatsauksen laatinut Veera Naukkarinen, joka nykyään työskentelee Helsingin yliopistossa.
Hankkeen opit ja suositukset käyttöön
BSAG:n teki kirjallisuuskatsauksen hiiliviljelyn ympäristövaikutuksista osana EU-rahoitteista LIFE CarbonFarmingScheme -hanketta. Syyskuussa 2022 päättynyt CarbonFarmingScheme oli energiayhtiö St1:n vetämä politiikkavalmisteluhanke (Preparatory project), jossa BSAG oli hankekumppanina.
CarbonFarmingScheme -hankkeessa selvitettiin hiiliviljelyn kannustimien ja toimivien hiilimarkkinoiden edellytyksiä EU:n ilmasto- ja maatalouspolitiikan kehittämiseksi. Suositukset koottiin hankkeen loppuraporttiin ja niistä keskusteltiin syyskuun 2022 lopussa Brysselissä EU-päättäjille ja virkamiehille suunnatussa pyöreässä pöydässä. Hankkeen johtopäätöksissä korostettu kokonaiskestävyys sekä hiilensidonnan ja ruoantuotannon integrointi näkyykin tuoreessa EU:n ehdotuksessa hiilipoistojen sertifioimiseksi, josta on käynnissä julkinen kuuleminen 27.1.2023 saakka.
“Viljelijät odottavat, että hiiliviljelykannustimet huomioivat ensisijaisesti tuottavan viljelyn tarpeet, ja että hiilensidonnasta maksettava korvaus olisi säännöllinen ja ennustettava. Siksi onkin tärkeää, että ilmastopolitiikassa ja hiilensidonnan kannustimissa tuetaan koko ruoantuotannon vihreää siirtymää sekä huomioidaan myös muut ympäristövaikutukset”, tiivistää BSAG:n projektipäällikkö Kaj Granholm.
OTA YHTEYTTÄ
