Väistyvän toimitusjohtajan blogi: Paluu häämöttää, oppien jakamisen ja kiitosten aika

Vuosina 2017–2018 kävin Sitran uudistuja-johtamiskoulutuksen, joka oli suunnattu virkamiesjohdolle. Kurssilla korostettiin, että työkierto on hyvästä. Kun välillä vaihtaa pöydän puolta, laajentaa ymmärrystä eri toimijoita kohtaan. Olin siinä vaiheessa ollut ympäristöministeriön tutkimusjohtajana vajaa 10 vuotta, ja kurssin ajatukset puhuttelivat. Silloinen esimieheni Hannele Pokka, myös uudistuja-kurssin käyneenä, tuki minua hienosti päätöksessä.

Oma vaihtokuvioni ei ehkä ollut ihan perinteinen. Kiinnostava paikka avautui, kun BSAG:n asiamies jäi eläkkeelle vuonna 2018. Perinteinen ei myöskään ollut BSAG:n ratkaisu. Säätiö päätti valita kaksi henkilöä yhden tilalle eli työparin BSAG:n johtoon. BSAG on ennenkin toiminut tarvittaessa uudenlaisilla tavoilla. Täydellinen paikka siis uudistuja-koulutuksen saaneelle.

Roimasti uusia oppeja ja ymmärrystä

Olen viihtynyt BSAG:lla erittäin hyvin. Työ on ollut merkityksellistä ja olemme saaneet paljon konkreettisia tekoja aikaan viljelijäyhteistyöstä uusiin suojelualueisiin. Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon: johtajaparini on muutaman kerran vaihtunut, ja tittelikin on vaihtunut sisältöjohtajasta toimitusjohtajaksi.

Vaikka maailma on myllertänyt ympärillä, BSAG vuosieni aikana säätiön toiminta on melkein tuplaantunut, niin euroilla kuin henkilötyövuosilla mitattuna. Vuonna 2018 alkanut uudistavaa viljelyä edistävä Carbon Action -yhteistyö on laajentunut vauhdilla ja lisäksi olemme viime vuosina käynnistäneet kaksi uutta teemaa meriluonnon suojelun ja vastuullisen meriliikenteen parissa.

Vauhti ei ole hidastunut loppua kohti. Kevään aikana ansiokkaasti vaikutimme hallitusohjelmaan ja kesäkuun alussa järjestimme näyttävän ja innostavan kansainvälisen Carbon Action-aiheisen ’4 per 1000’ -tilaisuuden, jota valmistelimme useamman vuoden. 

Olen oppinut BSAG:lla valtavasti, ja vastaavasti tuonut BSAG:lle mukanani omat aiemmat oppini ja verkostoni. BSAG:ssa oireiden lievittämisen sijaan etsimme syyt ongelmiin ja kokoamme oikeat toimijat niitä yhteistyöllä ratkomaan. Varmistamme, että Itämerta auttaessa huomioidaan aina myös ilmasto ja luonnon monimuotoisuus. Etenkin olen oppinut uudenlaisia toimintatapoja siitä, miten tieto muuttuu teoiksi, ja miten nämä teot skaalataan. Alla muutamia keskeisiä oppeja eri teemojen kautta tarkasteltuna. Näitä kun voi soveltaa teemasta riippumatta.

Meriluonnon suojelun edistämisessä on korostunut vahvasti keskustelun ja dialogin merkitys. Tarvitaan erilaisten näkökulmien yhteensovittamista ja toimijoiden aitoa kuulemista. Tämä on edellytys uusien suojelualueiden perustamiselle.

Vastuullisen meriliikenteen teemassa etenkin on noussut esille koko arvoketjun huomioiminen ja eri toimijoiden saattaminen yhteen. Eri toimijat ovat tarkastelleet toimintatapojaan niin sisäisesti kuin yhteistyössä muiden kanssa. Tällä tavoin olemme pystyneet yhdessä muuttamaan käytäntöjä ja sujuvoittaneet koko arvoketjun toimintaa pysyvästi.  

Moni ympäristötyön tekijä rämpii hankeviidakossa. Carbon Action -työssä olemme rakentaneet alustan yhteistyölle, ja onnistuneet siten rakentamaan vaikuttavuutta tässä viidakossa. Olemme vieneet ’hankkeiden yli’ tietoa tehokkaasti ja vuorovaikutteisesti eri toimijoille. Näin olemme yhdessä saaneet aikaan konkreettisia tekoja ja muutoksia niin yrityksissä, pelloilla kuin ohjauskeinoissa.

Lämpimien kiitosten aika

Niin BSAG:n väki kuin kumppanimme tekevät työtä Itämeren pelastamiseksi sitoutuneesti ja suurella innolla. Syventyviä ympäristökriisejä kukaan ei voi ratkaista yksin.

Tiivis yhteistyö sidosryhmiemme, kuten tutkijoiden, yritysten edustajien ja viljelijöiden kanssa on tuottanut oivalluksia joka päivä. Liiketoiminnalla on parhaimmillaan valtava potentiaali ajaa muutoksia. Monet ratkaisujen avaimista ovat maan- ja metsänomistajilla, viljelijä on usein se varsinainen päätöksentekijä ja ratkaisija. Tutkijoiden paineet tihentyvässä hankeviidakossa ovat myös tulleet eri tavalla tutuksi, nyt kun olen vaihtanut pöydän puolta ja ollut yhdessä hakemassa rahoitusta ja pyörittämässä hankkeita. Arvostukseni tutkijoita kohtaan on kasvanut entisestään.

Kolme henkilöä haluan nostaa esille ihan erityisesti. Fiksu ja filmaattinen naistrio. Johtajaparini vuosien varrelta Michaela Ramm-Schmidt ja Pieta Jarva sekä pitkäaikainen esimieheni Saara Kankaanrinta, joka toimi hallituksen puheenjohtajajana viime huhtikuuhun asti. Avasimme yhdessä uusia latuja ja näytimme konkreettisella työllä, että muutos on mahdollista ja skaalattavissa. Ja samalla meillä oli mahtavan hauskaa yhdessä! 

Päätös irtisanoutua BSAG:sta ja palata ministeriöön oli oma. Se ei ollut ollenkaan helppo päätös. Koen kuitenkin, että nyt on hyvä vaihe uuden toimitusjohtajan jatkaa. Minulla on paljon uusia oppeja, verkostoja ja ymmärrystä viedä mukanani ministeriöön, aivan kuten alun perin työkierrolta toivoinkin. BSAG:n uudesta toimitusjohtajasta kuulette piakkoin lisää.

Laura Höijer