BSAG:n MädKom-päivässä hiottiin ideoita biomassojen parempaan käsittelyyn
BSAG:n RaKi-ekosysteemi järjesti 21.3 Helsingissä Mädätykseen ja kompostointiin keskittyvän MädKom- päivän, jonka tarkoituksena oli löytää parempia ratkaisuja biomassojen käsittelyyn ravinteiden kierrätykseen. Päivä on osa BSAG:n RaKi-ekosysteemiä, joka auttaa verkoston jäseniä ja luo yhteisin toimin kestäviä ja kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja ravinteiden kierrätyksen ympärille.
RaKi-ekosysteemin yhtenä tavoitteena on saada mädätyksestä ja kompostoinnista kannattavaa ja ympäristöystävällistä sekä tehokkaasti ravinteita kierrättävää. Lannan ravinteet saadaan hyötykäyttöön pelloilla, eivätkä ne valu vesistöihin ja sitä kautta Itämereen.
Lantaa syntyy paljon paikoissa, joissa sille ei ole käyttöä. Tarkoitus on kehittää ratkaisuja ja liiketoimintaa lantojen käsittelylle niin, että niitä olisi helpompi kuljettaa sinne, missä niitä tarvitaan. Kysyntä ja tuotanto kohtaisivat.
– Miksi mädätykseen ja kompostointiin keskittyvä päivä oli ajankohtainen juuri nyt? EU:ssa uudistetaan lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vapaat sisämarkkinat myös näille tuotteille. Meidän pitää siis olla valmiina, BSAG:n asiamies Mathias Bergman sanoi.
Tilaisuudessa asiantuntijat pohtivat mädätyksen ja kompostoinnin kiemuroita. Porukalla pureuduttiin lantojen käsittelyn tieteellisiin taustoihin, mutta myös käytännön kokemuksiin.
Johtava tutkija Mona Arnold VTT:ltä avasi mädätysprosessin kiemuroita. Hän nosti esiin haasteita ja ratkaisuja.
– Mädätyksellä tuotettua biokaasua käytetään Suomessa etupäässä lämmitykseen, mutta esimerkiksi Ruotsissa se on yleistynyt ajoneuvokäytössä, hän sanoi.
Ympäristöbiotekniikan professori Martin Romantschuk totesi, että kompostointi on usein joustavampi tapa käsitellä biomassoja.
– Mutta sekään ei ole ongelmatonta, sillä sivutuotteena kompostoinnissa törmätään usein hajuongelmaan. Se johtuu enimmäkseen hapenpuutteesta. Positiivisia tuloksia on saatu lisäämällä tuhkaa, joka pienentää happamuutta ja nostaa lämpötilaa. Esimerkiksi Hyvinkäällä tällä tavalla päästiin eroon hajuhaitoista, Romantschuk kertoi.
Vastaava tutkija Jaakko Mäkelä Pasrea Oy:ltä kertoi elävän esimerkin tilatason kompostointiratkaisusta. Sitä toteuttaa startup yritys Petäjävedellä. Ratkaisussa lampolan lattian alle muodostetaan alipaine. Lattialla olevan kuivikelantapatjan läpi imetään ilmaa, jolloin lanta kompostoituu ja tuottaa lämpöä maatilan tarpeisiin. Myös ilmavirran kukana kulkeva ammoniakki voidaan näin kerätä talteen.
– Liikkeellä oli kymmenen nuorta ja innokasta opiskelijaa. Keinoja haettiin ja ratkaisuja löydettiin, Mäkelä totesi.
Toimistovastaava Christopher Gareis HSY:ltä kertoi teollisen tason ratkaisuista. Heidän menetelmässä yhdistetään mädätyksen ja kompostoinnin hyviä puolia.
– Esimerkiksi biojätettä mädättämällä tuotetaan kaasua ja kompostissa loppu biomassa muuttuu mullaksi.
Kaikki on mahdollista, kun oikeita asioita yhdistellään. Asiantuntija Toni Taavitsainen Envitecpolisilta esitteli suomussalmelaisia ratkaisuja, joissa maitotilalla oli esimerkiksi yhdistetty lietelantaa ja ylijäämänurmea.
– Lanta muuttui hajuttomaksi ja maatilalla väkilannoitteiden käyttö tuli tarpeettomaksi, kun pellolle levitettiin mädätyksen kautta syntynyttä ravinteikasta mädätysjäännöstä.
Ryhmätöissä päästiin keskustelemaan käytännöistä nokikkain kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ryhmät pureutuivat mädätyksen ja kompostoinnin eri vaiheisin aina biomassan synnystä esikäsittelyn kautta massan prosessoinnin jälkeiseen käsittelyyn ja kaivoivat esiin niistä tuotteen arvoa luovia tekijöitä.
