Maan puolustuskurssilla 14.-16.8. perehdytään maaperän hyvinvointiin


Uutiset / 10.08.2018

Baltic Sea Action Groupin organisoima ja Ympäristöministeriön rahoittama Maan puolustuskurssi on suunnattu suomalaisille päättäjille, ja sille pääsee osallistumaan BSAG:n kutsumana. Päivän mittaisia kursseja järjestetään kolme kappaletta ajalla 14. – 16. elokuuta, ja kurssipaikkana toimii Qvidjan tila Paraisilla. Kurssilla perehdytään maaperän ominaisuuksiin ja toimintaan, ja osallistujat pääsevät tutustumaan maaperään ja sen eliöstöön esimerkiksi lapioprofiilinäytteiden avulla. Kurssin puhujina toimivat mm. BSAG:n perustajat Ilkka Herlinja Saara Kankaanrinta, sekä joukko alan tutkijoita. Myöhemmin syksyllä Brysselissä järjestetään vielä neljäs kurssipäivä.

Hyvinvoiva maaperä on ruokaturvan perusta, minkä lisäksi se pystyy sitomaan itseensä hiiltä ilmakehästä, sekä pidättämään ravinteita. Näin ollen maaperällä on tärkeä rooli taistelussa ilmastonmuutosta ja Itämeren rehevöitymistä vastaan. Maaperässä elää myös uskomattoman monimuotoinen eliöstö, joka on avainasemassa edellä mainituissa maaperän tarjoamissa ekosysteemipalveluissa.

”Maan puolustuskurssin tarkoituksena on nostaa maaperän hyvinvointi osaksi Itämeri- ja ilmastotyötä. Nyt on korkea aika havahtua ja ryhtyä toimiin, sillä maaperän kunto heikkenee hälyttävästi ympäri maailmaa”, Saara Kankaanrinta toteaa.

Nykyisin vallitseva viljelytapa perustuu liian yksipuoliseen viljelyyn epäorgaanisten lannoitteiden, maanmuokkauksen ja torjunta-aineiden avulla. Maaperä ja maamikrobit eivät pääse aktivoitumaan ravinteiden käsittelyyn, koska kasvi saa ravinteensa suoraan ulkoapäin käyttökelpoisena. Kasvi kasvaa, mutta ajan kuluessa maaperä heikkenee. Köyhtynyt maaperä päästää ravinteet huuhtoutumaan vesistöihin. Lisäksi lannoiteteollisuus kuluttaa paljon fossiilista energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja.

”Itämeren hyvinvointia ajava BSAG järjestää Maan puolustuskurssin, sillä maalla tapahtuvat asiat vaikuttavat mereen. Maaperän kuntoa parantamalla voimme myös hidastaa ilmastonmuutosta, joka on Itämerenkin suurin uhka”, Kankaanrinta jatkaa.

Toimiva maaperä varastoi hiiltä kasvien yhteyttämisen ja mikrobien avulla. Hiilen palauttaminen maaperään pysyvästi on ainoa tunnettu keino kääntää ilmastonmuutosta. Viljelykäytäntöjen tulisi hyödyntää monimuotoisuuden tehokkuutta ja parantaa maata vuosi vuodelta. Jos maaperä on biologisesti toimiva, se sitoo hiiltä ilmasta ja pitää päästöt minimissä, eli ravinteet pellossa.

”Maan mikrobien ja kasvin yhteistyö toimii, jos emme heikennä olosuhteita tekemällä yksipuolisia ja heikkoja ekosysteemejä. Sekä maa- että metsätaloudessa tulisi pyrkiä jatkuvaan kasvipeitteisyyteen, syväjuurisiiin kasveihin ja monilajisuuteen satokasveissa ja viljelykierrossa. Pitäisi toimia harmoniassa luonnon kanssa, eikä jatkuvassa konfliktissa”, Kankaanrinta sanoo.

Ympäristöministeriö on rahoittanut Maan puolustuskurssia 38 500 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA