Vastuullinen merenkulku

Itämeri tarvitsee vastuullista merenkulkua

Itämerellä liikennöi päivittäin noin 2000 alusta, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Aluksilla työskentelee arviolta 25 000 merenkulkijaa. Aluksilla syntyvä harmaa vesi, käymäläjätevesi ja ruokajäte sisältävät mm. ravinteita, bakteereja ja mikromuoveja, ja nämä vedet voidaan laillisesti purkaa Itämereen. Harmaa vesi on talousvettä keittiöstä, pyykinpesusta ja suihkusta. 

Rahtialusten jätevesipäästöt kasvattavat osaltaan Itämeren ravinnekuormitusta. Tämä taas johtaa mm. merenpohjan happikatoon ja laajojen levälauttojen syntymiseen.  

Ilmastonmuutos lämmittää meriä, mikä kiihdyttää rehevöitymistä, muuttaa meren ekosysteemiä ja haittaa monien lajien elämää. Rehevöitynyt meri puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta.  

Vastuulliset merenkulun toimijat kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat ovat jättäneet jo pitkään kaiken jätevetensä ja ruokajätteensä maihin. Päivittäin Itämerellä seilaavista 2000 aluksesta vain harva toimii yhtä vastuullisesti.  

Vapaaehtoisia toimia yhteistyöllä

Vastuullisen merenkulun hankkeen päätavoite on vähentää meriliikenteen ravinnekuormitusta Itämerellä. Tietoisuuden lisääminen päästöjen rehevöittävästä vaikutuksesta auttaa asenteiden muuttamisessa niin maissa kuin merellä. Hankkeessa määritellään myös parhaat käytännöt ja kannusteet jätteiden purkamiseen satamiin.  

BSAG vei hanketta eteenpäin rakentavassa yhteistyössä merenkulkuun liittyvien yritysten ja etujärjestöjen sekä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Apuna käytettiin tutkimus- ja selvitystyötä, joka antoi puolueetonta lisätietoa meriliikenteen ravinnepäästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista meriluontoon. 

Selvitys jätevesien vaikutuksesta Itämereen

BSAG:n tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi, että 2/3 Suomen satamiin suunnanneista rahtilaivoista ilmoitti purkaneensa jätevesiä tai ruokajätettä Itämereen.  

Laivojen jätevesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksien analysointi ja selvitys niiden vaikutuksesta toi ilmi, että rahtialusten harmaiden vesien eri muuttujien pitoisuudet olivat yleisesti suurempia kuin matkustaja-alusten ja että rahtialusten kuormitus meriluonnolle voi olla paikallisesti merkittävää. 

Tietoa jaetaan Itämerellä seilaaville aluksille

BSAG:n ideoiman Baltic Sea Waste Fee -infon avulla lisätään tietoa No Special Fee -kannustinjärjestelmästä Itämeren erityispiirteistä sekä voimassa olevista erityismääräyksistä.

Satamat, laivameklarit ja Fintraffic jakavat tietopakettia Suomen satamiin suuntaaville ja Suomen aluevesillä liikkuville rahtialuksille.  

Ratkaisuja jätevirtojen vastuulliseen käsittelyyn

Kokkolan, Rauman ja Oulun satamissa kartoitettiin laivaperäisen jätteen käsittelyä, arvoketjua ja jätehuoltoon liittyvän tiedonkulun toimivuutta. Pilotissa tunnistettiin arvoketjussa toimivat tahot, määriteltiin mahdolliset ongelmakohdat ja etsittiin parhaat käytännöt jätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön.

Pilottisatamien tarkastelun perusteella syntyi joukko kehitysehdotuksia, joita kaikki satamat voivat käyttää hyväkseen. 

Alusperäiset jätteet kiertotalouden käyttöön

Ship Waste Action -yhteistyö vauhdittaa kiertotalouden mukaista toimintamallia, jossa alusten käymäläjätevesistä tuotetaan bioenergiaa. BSAG kokoaa toimijat yhteen kehittämään jätehuollon arvoketjua ja edistämään ravinteiden hyötykäyttöä.

Ship Waste Action aloitettiin ensimmäisenä Hamina-Kotkan satamassa. Toiminta laajenee laiva, varustamo ja satama kerrallaan.