eQ Varainhoito ja Baltic Sea Action Group, BSAG, ovat aloittaneet yhteistyön, joka mahdollistaa Itämeri-työn tukemisen rahastosijoittamisen kautta. Sijoittamalla eQ:n Sininen Planeetta -sijoitusrahaston BSAG-osuussarjaan eQ ohjaa hallinnointipalkkiosta peräti 85 % BSAG:n Itämeri-työhön.
eQ Sininen Planeetta –rahastoon voi valita lahjoittavan rahastosarjan, jonka vuotuinen hallinnointipalkkio on 1,75 % p.a. Sijoittaja maksaa sijoituksestaan vuosittain 0,25 % enemmän kuin rahaston normaali 1,50 % p.a. ja tämä 0,25 % lahjoitetaan BSAG:lle. eQ maksaa BSAG:lle lisäksi 1,25 %, mikä kuusinkertaistaa sijoittajan lahjoituksen. Sijoittamalla 10 000 euroa eQ Sininen Planeetta –rahastoon sijoittajan lisäkustannus on 25 euroa vuodessa, mutta BSAG saa yhteensä 150 euroa.
Baltic Sea Action Group ja eQ uskovat innovatiivisiin ratkaisuihin kamppailussa ympäristöongelmia vastaan, ja haluavat toimia tienraivaajana ympäristönsuojelun rintamalla. Yhteistyössä eQ:n kanssa luotu rahoitusmalli on esimerkki ennakkoluulottomasta aloitteesta – rahastosijoittamisen yhteydessä voi samalla sijoittaa kaikkia hyödyttävään kohteeseen, Itämeren ja maapallon tulevaisuuteen. BSAG:n näkökulmasta vaihtoehtoja tukemiseen on nyt kaksi – lahjoita tai sijoita.
”Yhteistyö eQ:n kanssa on BSAG:lle uudenlainen keino saada ihmisiä innostumaan Itämeri-työn tukemisesta. Samalla se on esimerkki BSAG:n toimintatavasta Itämeren pelastamiseksi; ennakkoluuloton ote uusiin aloitteisiin ja laaja-alainen yhteistyö nopeuttaa toimia hitaasti elpyvän meremme hyväksi”, sanoo BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.
”eQ:n laajasta rahastovalikoimasta Sininen Planeetta –rahasto sopii temaattisesti erinomaisesti BSAG-yhteistyöhön – se on kestävän teknologian osakerahasto”, kertoo eQ Varainhoidon toimitusjohtaja Mikko Koskimies. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti yhtiöihin, joille maapallon resurssien kestävä hyödyntäminen on keskeinen osa toimintaa. ”Sininen planeetta -rahasto sopii ympäristötietoiselle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa pitkäjänteisesti ja olla mukana tekoälyn, datan hallinnan ja teollisen internetin (IoT) kehityksen etulinjassa”, Koskimies toteaa.
Pääset tutustumaan eQ:n Sininen Planeetta -sijoitusrahaston BSAG-osuussarjaan täältä.
Noin 90 henkilöä osallistui Maaperäillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko paneelikeskustelun ajan.
ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki järjestivät tiistaina 4.12.2018 Maaperäillan Lohjan Kisakalliossa. Tapahtumassa oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua. Asiantuntijoina toimivat agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.
Maaperäillan paneelikeskustelussa oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin saivat Maaperäillassa asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, syyskasvien viljelyn merkitystä pintamaan hallinnassa, maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitujen merkitystä, peltojen tiivistymisen välttämistä sekä toimivan peltomaan mikrobistoa. Huomionvaraista on lisäksi se, että maaperänhoito on myös vesienhoitoa!
Maaperäillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Tilaisuutta katseli etänä noin 50 henkilöä. Lähetyksen tallenne on vielä nähtävissä ProAgrian Youtube- sivuilla, tästä linkistä. Asiantuntijoiden esitykset ovat myös nähtävillä ProAgrian sivuilla, tästä linkistä.
Maaperäilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, mistä innostuneena hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Talvella luvassa on asiaa maatalouden vesien hallinnasta, mikä on ajankohtainen teema erityisesti rannikkoalueen pienillä savimaiden jokivarsilla.
Ammoniakkipäästöt ja lannan happokäsittelytekniikat herättivät aktiivista keskustelua, kun BSAG matkasi Baltic Slurry Acidification -hankkeen tiimoilta Brysseliin välittääkseen viestiä maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisestä.
BSAG järjesti ammoniakkipäästöjä ja lannan happokäsittelyä käsitelleen seminaarin kuunvaihteessa maatalousjärjestöjen kattojärjestön Copa-Cogecan tiloissa Brysselissä. Seminaari perehdytti muun muassa tutkijoita sekä maatalous- ja ympäristöjärjestöjen, liike-elämän ja poliittisen ohjaukseen osallistuvien tahojen edustajia ammoniakkipäästöjen ja lannan happokäsittelytekniikoiden maailmaan. Ammoniakkipäästöt muuntuvat ilmakehässä typeksi, joka päätyy laskeuman kautta Itämereen, heikentäen sen tilaa. Maataloudessa pääosin syntyviä ammoniakkipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää lannan happokäsittelytekniikoilla, tuttavallisemmin SATeilla. BSAG vastaa lannan happokäsittelytekniikoiden käyttöönottoa edistävän Baltic Slurry Acidification -hankkeen viestinnästä.
Brysselin seminaarissa syvennyttiin maatalouden ammoniakkipäästöihin, sekä lannan happokäsittelytekniikoihin.
Seminaarin puhujat tarjosivat monitasoisen katsauksen ammoniakkipäästöihin ja SATeihin, aina poliittisesta ohjauksesta ja tieteestä käytännön työhön asti. Susanne Lindahl Euroopan komission ympäristöosastolta antoi kuulijoille ammoniakkipäästötietoa ja johdatti EU:n ilmansaasteita koskevaan lainsäädäntöön. Komissio katsoo ammoniakkipäästöjä ennen kaikkea ilmansaasteiden vähentämisen näkökulmasta, koska ammoniakki muodostaa ilmakehässä pienhiukkasia, joiden arvioidaan aiheuttavan muun muassa 400 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Ammoniakkia koskevat päästötavoitteet ovat muihin päästöihin verrattuna varsin vaatimattomia, mutta silti matka tavoitteisiin vain kasvaa monessa maassa, Lindahl muistutti.
Komission Lindahl ilmaisi huolensa SATien vaikutuksista pitkällä aikavälillä, mutta seminaarissa esitettiin pitkän linjan SAT -tutkimusta. Baltic Slurry Acidification -hankkeen vetäjä Erik Sindhöj esitteli SATien toiminnan taustalla piilevän tieteen – hapon lisääminen lantaan estää ammoniakin haihtumisen koska matalampi pH muuttaa ammoniakin ammoniumioneiksi, jotka eivät haihdu. Sindhöj esitteli myös erityyppiset SATit ja hankkeen toimintaa. Århusin yliopiston professori Sven Gjedde Sommer toi esille Tanskassa jo parinkymmenen vuoden aikana kertynyttä asiantuntemusta ja korosti, että happokäsittely paitsi vähentää ammoniakkipäästöjä tehokkaasti myös heikentää kasvihuonekaasujen muodostumista.
Kuten kaikki maatalouteen liittyvät hankkeet, joihin BSAG osallistuu, myös Baltic Slurry Acidification -hanke pyrkii toimimaan hyvässä yhteistyössä eri maiden viljelijäyhteisöjen kanssa. Ammoniakkipäästöt ovat vahvasti sektorisidonnaisia, komission Lindahlkin huomautti, näin ollen aihe on usein herkkä ja päästövähennysten kustannuksetkin kasautuvat yhdelle sektorille. BSAG on mukana edistämässä lannan happokäsittelytekniikoita, koska ne ovat paitsi tehokkaita ympäristönäkökulmasta myös taloudellisesti järkeviä, etenkin isoilla tiloilla, joilla lantamäärät – ja päästöt – ovat isot.
Tanskassa lannan happokäsittely on usein urakoitsijan tarjoama palvelu ja käytännön näkökulmaa toi seminaariin ruotsalainen Mathias Tillback, maatalousurakoitsijayhtiö Br Göranssonsilta. Tillback kertoi yhtiön kokemuksista sen tuodessa lannanhapotuspalveluita uudelle haastavalle markkinalle Etelä-Ruotsissa. Tillbackin mukaan toistaiseksi viljelijöitä SATien pariin ajaa henkilökohtainen kiinnostus tekniikkaa tai päästöjen vähentämistä kohtaan. Br Göranssonsin alkutaipaleelle on kohdistunut kaksi säätiloiltaan äärimmäisen erilaista ja haastavaa vuotta, jolloin on ollut vaikea kerätä laajasti paikallisia viljelijöitä innostavaa käytännön näyttöä Etelä-Ruotsissa. Jotta ammoniakkipäästöjen vähentäminen lähtisi kunnolla käyntiin tarvitaan Tillbackin mukaan poliittista ohjausta.
Baltic Slurry Acidification -hankkeessa onkin tutkittu poliittista ohjausta, joka voi estää tai edistää happokäsittelyn käyttöönottoa. Henning Lyngsø Foged Organe Institutesta kertoi hankkeessa muodostuneista näkemyksistä. Foged kertoi myös SATien laajan käyttöönoton mahdollisista talous- ja ympäristövaikutuksista.
Seminaarin vaihtelevat näkökulmat saivat kiitosta ja osallistujat keskustelivat aktiivisesti läpi iltapäivän luoden mielenkiintoisen ja hedelmällisen dialogin. Seminaari toimi myös BSAG:n hankkeelle tuottaman filmin julkaisutilaisuutena. Filmi toimii kevyenä johdatuksena SATien maailmaan. Videon pääset katsomaan tästä.
Suomalainen vastuullisesti tuotettuihin urheiluvaatteisiin erikoistunut Weekendbee -verkkokauppa lähtee mukaan tukemaan BSAG:n Itämeri-työtä. Yritys lahjoittaa jokaisesta myydystä Itämeri-malliston tuotteesta 5 euroa BSAG:n Itämeri-työhön. Malliston on suunnitellut Kiira Sirola ja se sisältää kierrätetyistä materiaaleista valmistetun t-paidan ja kangaskassin. Mallisto rajoittuu alkuun 100 tuotteen erään.
Weekendbee on suomalainen perheyritys joka on perustettu 2018. Yritys tuo esille vastuullisesti tuotettuja urheilu- ja ulkoiluvaatteita, jotka on tehty ekologisista materiaaleista. Verkkokaupan tuotemerkit valitaan tarkoilla vastuullisuuskriteereillä , pyrkien helpottamaan kuluttajan valintaa.
Baltic Sea Action Group järjesti aamiaisseminaarin Euroopan parlamentissa 27. marraskuuta 2018 yhdessä MEP Anneli Jäätteenmäen (ALDE) ja MEP Sirpa Pietikäisen (EPP) kanssa. Aamiaisseminaarin aiheena oli hyväkuntoisen maaperän merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, rehevöittävien ravinnepäästöjen vähentämisessä ja ruokaturvan varmistamisessa. Ravinteiden kierrätys oli esillä tärkeänä keinona maaperän kunnon parantamisessa ja elävän maaperän ylläpidossa.
Seminaarissa BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer johdatti kuulijat maaperäaiheeseen ja avasi hyväkuntoisen maaperän monihyötyisyyttä ja eri tahojen välistä yhteistyötä. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja Carbon Action -hiilipilotin tutkimusten koordinoija Jari Liski esitteli maatalousmaan hiilensidontapotentiaalia sekä tutkimusta, jota Carbon Actionissä tehdään hiilen varastoimisen tieteellisen todentamisen mahdollistamiseksi. Käytännön toimista pelloilla kertoi hiiliviljelijä ja Carbon Action -pilotin ohjausryhmänjäsen Juuso Joona.
Hiiliviljelijä Juuso Joona kertoi käytännön toimista pelloilla.
Tärkeänä näkökulmana tilaisuudessa oli EU:n mahdollisuudet edistää maatalouden hiilen sidontatoimia ja maaperän hiilivaraston kasvattamista yhteisen maatalouspolitiikan sekä ilmastopolitiikan kautta. EU-komission näkökulmia tuomassa ja muita puheenvuoroja kommentoimassa olivat komission maatalous osastolta politiikan asiantuntija Nicola di Virgilio ja komission ympäristöosastolta politiikan asiantuntija Josiane Masson.
Tilaisuutta emännöineet MEPit Jäätteenmäki ja Pietikäinen toimivat myös tilaisuuden puheenjohtajina. Aloituspuheenvuorossaan Jäätteenmäki kiteytti, että ihmiskunnan tulevaisuus on riippuvainen sen kyvystä huolehtia maaperästä. Pietikäinen korosti systeemisen ja kokonaisvaltaisen ajattelun merkitystä, jotta päädymme esittämään oikeat kysymykset, joihin hakea vastauksia. Maaperän hiilen varastoinnin tieteellistä todentamista pidettiin tilaisuuden yhteenvetokeskustelussa tällaisena keskeisenä kysymyksenä, jota ilman järjestelmämuutosta ei tapahdu. Tämän vuoksi esitellyn Carbon Action -hankkeen tutkimusta pidettiin kansainvälisesti merkittävänä, samoin kuin tiivistä yhteistyötä käytännön viljelijöiden kanssa.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski kertoo maaperän hiilensidonnasta.
Aamiaisseminaari oli osa BSAG:n Maan puolustuskurssia, jossa maaperätietoa tuotiin päätöksentekijöille. Ympäristöministeriö on rahoittanut Maan puolustuskurssi -projektia 38 500 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.
Baltic Sea Action Group aloittaa Valion kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävän yhteistyön. Keväällä 2019 BSAG ja Valio alkavat kouluttaa valiolaisista maitotiloista niin sanottuja hiiliviljelijöitä: tilat oppivat uusia tapoja, joilla sitoa hiiltä maaperään ja pääsevät jakamaan jo käytössä olevia hyviä viljelykäytäntöjä. Yhteistyö on osa Valion laajempaa projektikokonaisuutta, jolla ruokatalo tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun.
Ilmastonmuutos ja väestönkasvu asettavat maailman ruoantuotannon valtavan haasteen eteen. Ruokaa pitää tuottaa enemmän, ja samaan aikaan ruoantuotannon ympäristövaikutuksia on pienennettävä merkittävästi. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä pysäyttämään maapallon keskilämpötilan nousua, vaan ilmakehästä pitää myös poistaa hiilidioksidia.
– Kasvien yhteyttäminen syöttää hiiltä maaperään, josta se maaperän tilasta ja toiminnasta riippuen joko palaa kiertoon nopeasti tai varastoituu maaperään pysyvissä muodoissa. Siksi maaperän kunnosta huolehtivilla maanviljelijöillä on käsissään yhdet ilmastonmuutoksen avaimista, painottaa BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.
– Liian yksipuoliset viljelykäytännöt ovat paikoin heikentäneet peltojen kuntoa ja kykyä sitoa hiiltä. Vuoroviljely, nurmen runsas lajikirjo ja pellon pitäminen kasvipeitteisenä läpi vuoden ovat esimerkkejä tavoista, joilla viljelijä voi edistää hiilen varastoitumista maahan. Muheva maa pidättää hyvin myös ravinteita ja estää niitä valumasta vesistöihin. Siksi ilmastotyö ja Itämeren suojelu kulkevat käsi kädessä, Kankaanrinta kertoo.
BSAG:n, Ilmatieteenlaitoksen ja Sitran Carbon Action -hankkeessa 100 suomalaista maatilaa on kuluvan vuoden aikana testannut hiiliviljelyä käytännössä. Mukana on ollut myös valiolaisia maitotiloja. Keväällä 2019 Valio ja BSAG käynnistävät yhdessä erityisesti valiolaisille tiloille räätälöityjä koulutusryhmiä. Seuraavien kahden vuoden aikana 200 maitotilaa pääsee perehtymään hiiliviljelyyn. Käytännön työn rinnalla kulkee kunnianhimoinen tieteellinen tutkimus.
– Yhteistyö BSAG:n kanssa on erityisen hieno juttu siksi, että saamme tilojen käyttöön testattuja viljelymenetelmiä heti ensi keväänä. Iso joukko maidontuottajiamme haluaa ratkaista ympäristöongelmia ja parantaa samalla tilojen kannattavuutta. Meidän tehtävämme on tarjota heille tietoa ja tukea nopeasti. Valion pitkän tähtäimen tavoitteena on hiilineutraali maitoketju eli se, että tuotteidemme hiilijalanjälki olisi nolla, Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen kertoo.
– Valio pystyy isona ja vaikutusvaltaisena toimijana nopeuttamaan muutosta ja kannustamaan tiloja hiiliviljelyyn. Totta kai ison toimijan esimerkki vaikuttaa myös muuten ja näkyy kuluttajienkin suuntaan. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyön alkamisesta! Saara Kankaanrinta toteaa.
5 300 maitotilaa omistaa Valion osuuskuntien kautta ja tuottaa noin 80 prosenttia Suomen maidosta.
– Olemme sitoutuneet kouluttamaan kaikki valiolaiset maitotilat hiiliviljelijöiksi vuoteen 2035 mennessä. Ympäristötoimijoilla on tärkeä kirittäjän rooli yritysten työssä: parhaimmillaan me kaikki opimme toinen toisiltamme, tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja toteaa.
Suomeenkin rantautunutta Black Friday -shoppailutempausta vietetään taas perjantaina 23.11. Heräteostoksiin kannustava kaupallinen teemapäivä ei ympäristöä säästä, joten Artek kehitti vuonna 2017 kestävämpää kulutusta tukevan Blue Friday -konseptin.
”Artek myy ja markkinoi tuotteita, joilla on erittäin pitkä elinkaari. Tuotteidemme hankintoja tehdään harkiten ja niiden kanssa eletään vuosikymmeniä ja usein ne vielä siirtyvät perintönä seuraavalle sukupolvelle. Iloitsemme siitä. Äkkinäiseen ostamiseen kannustava Black Fridayn idea on ristiriidassa yrityksemme arvojen ja toimintatapojen kanssa. Artekissa ajattelemme, että valistuneella kuluttamisella voi vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden hyvinvointiin”, toteaa Artekin maajohtaja Anja Matilainen.
Artek lahjoittaa viime vuoden tapaan perjantaina 23.11. tehtyjen normaalihintaisten Artek- ja Vitra-ostosten loppusummasta 20 % BSAG:lle. Blue Friday -ostoksia tekemällä onkin mahdollista osallistua kulutusjuhlien sijasta Itämeren suojeluun.
”Yhteistyö Artekin kanssa on Baltic Sea Action Groupille luontevaa, koska Artekin toimintaan on jo sisäänkirjoitettuna tuotteiden pitkäikäisyys ja elinkaariajattelu. Ympäristöä kuormittavan kuluttamisen vähentäminen sekä tuotteiden suunnittelu arvonsa pitkään säilyttäviksi, ovat keskeisiä tapoja siirtyä kohti Itämerta ja ympäristöä hyödyttävää kiertotaloutta”, iloitsee BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.
Carbon Action -hiilipilotin 110 viljelijästä lähes kaikki ovat nyt käyneet läpi ensimmäisen koulutuksen. Toinen erä hiiliviljelijöitä kokoontui Lahden Siikaniemen kurssikeskuksessa 7. – 8.11.2018, jossa käytiin läpi hiilen varastoitumista edistäviä toimenpiteitä, opittiin uutta niin maan mikrobiologiasta, pellon kasvukunnosta, laidunnuksesta kuin ilmastonmuutoksestakin, sekä keskusteltiin, syötiin hyvin, ja istuttiin yhdessä iltaa rennon verkostoitumisen merkeissä.
Tunnelma oli innostunut, ja moni viljelijä mainitsikin olevan iloinen, kun sai huomata olevansa osa isompaa joukkoa. Monilla Hiilipilottiin osallistumisen takana on – paitsi tietenkin kannattavuuden lisääminen – halu olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Viljelijöistä on perinteisesti puhuttu negatiiviseen sävyyn ympäristön kuormittajina, mutta hiiliviljely tarjoaa mahdollisuuden paitsi tuottaa kestävästi ruokaa meille suomalaisille, myös vaikuttaa positiivisesti ympäristömme tilaan. Hiiliviljelystä hyötyvät niin maaperä, ilmasto kuin Itämerikin.
BSAG:n perustajiin kuuluva Ilkka Herlin puhui Carbon Action -koulutuksessa Lahden Siikaniemen kurssikeskuksessa.
Koulutuksen ensimmäisestä puheenvuorosta vastasi jälleen Ilmatieteen laitoksen tutkijaprofessori Jari Liski, joka puhui painokkaasti ilmastonmuutoksen uhista maapallolle ja sen elämälle. Tärkeää on nyt saada maaperän potentiaali hiilen varastoijana käyttöön, jotta oikeanlaisten viljelytoimenpiteiden avulla saadaan mahdollisimman paljon hiiltä varastoitumaan ilmakehästä peltomaahan. Kouluttajana toimineen erikoistutkijan ja maanviljelijän Tuomas Mattilan mukaan hiilen varastoinnissa tärkeintä on yhteyttämisen maksimointi, mikrobitoiminnasta huolehtiminen sekä maahan saadun hiilen pitäminen maassa.
Hiilipilotissa mukana olevat sata maatilaa tuottavat tutkimukselle välttämätöntä tietoa käytännön viljelytoimista ja hiilen varastoitumista edistävistä menetelmistä. Hiiliviljelijöiden on myös hypättävä hieman tuntemattomaan valitessaan omille pelloilleen toimenpiteitä, sillä he voivat olla ensimmäisten joukossa, jotka näitä toimenpiteitä pelloillaan tekevät.
Hiilipilotti jatkuu innostuneen viljelijäjoukon kanssa, ja ensi keväänä päästään aloittamaan konkreettisesti valittujen hiilipolkujen kulkeminen. Eri hiilipolut sisältävät erilaisia menetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan maan pysyvään hiilivarantoon positiivisesti.
Carbon Action -hiilipilotti on BSAG:n, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteinen hanke. BSAG vastaa Hiilipilotin kokonaisuuden lisäksi viljelijäyhteistyöstä ja sadan maatilan koulutuksesta, Ilmatieteen laitoksen roolina on paitsi tehdä hiilen varastoitumiseen liittyvää tutkimusta, myös koordinoida tieteellistä yhteistyötä monen tahon kesken, ja Sitra toimii kahden ensimmäisen vuoden rahoittajana.
Vene 19 Båt -messuilla on ensi helmikuussa paljon Itämeri-sisältöä. Baltic Sea Action Group on Helsingin venemessujen yhteistyökumppani vuonna 2019. Venemessut on tukemassa ryhmän toimintaa ja nostaa aihetta esille muun muassa Purjehdussatamassa. Messukävijät voivat myös lippua ostaessaan valita BSAG säätiön toimintaa tukevan Itämeri-lipun.
Itämeri kärsii rehevöitymisestä, ja ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia uhkia. Maalta tuleviin rehevöittäviin ravinnekuormiin ollaan onnistuttu jo jonkin verran puuttumaan. Siitä huolimatta sinilevä valtaa kesäisen Itämeren ulapat vuosi toisensa jälkeen. Rehevöityminen on myös aiheuttanut Itämeren pohjaan laajoja hapettomia alueita, joiden sedimenteistä liukenee vanhoja, kertaalleen pohjaan sitoutuneita ravinteita takaisin mereen.
BSAG tekee töitä Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi, sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Säätiö tunnetaan erityisesti yritysmaailman tuomisesta mukaan Itämeri-työhön sekä Itämerta auttavan yhteistyön rakentamisessa yhteiskunnan eri osa-alueiden välille, tutkijoiden, poliitikkojen, yritysten, kolmannen sektorin ja vaikkapa viljelijöiden välillä. Itämeren monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää, että tietoa ja osaamista jaetaan monialaisesti.
”Venemessut ovat Baltic Sea Action Groupille mieluinen ja luonteva yhteistyökumppani, sillä veneilijät varmasti ymmärtävät erityisen hyvin puhtaan Itämeren merkityksen. Itämeri on meidän kaikkien yhteinen, ja yhteisvoimin voimme sen myöskin pelastaa. Pyrimme siihen, että myös tulevan sukupolven veneilijät pääsevät nauttimaan Itämeren ainutlaatuisuudesta”, toteaa BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.
Kymmenvuotisen historiansa aikana BSAG on edistänyt onnistuneesti useita Itämeren ekologista tilaa kohentavia toimenpiteitä. Tärkeä teema BSAG:lle on ollut Itämerta rehevöittävien ravinteiden kierrätys esimerkiksi maataloudessa ja kaupunkien jätevesihuollossa. Kun arvokkaat ravinteet pysyvät hyötykäytössä, niitä ei hukata vesistöihin.
Kestävä ruuantuotanto on keskiössä myös BSAG:n, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteisessä Carbon Action -hiilipilotissa, jossa yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa tutkitaan ja edistetään maaperän kykyä sitoa ja varastoida ilmakehän hiiltä. Käytännön toimet ovat jo käynnissä sadalla Carbon Action -hiilitilalla ympäri Suomen. Hiilen varastoiminen maaperään hillitsee ilmastonmuutosta, samalla kun se kasvattaa maaperän kykyä pidättää ravinteita ja minimoida ravinnepäästöjä Itämereen.
BSAG järjesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa ammoniakkipäästöjä ja lannan happokäsittelyä koskevan aamiaistilaisuuden kuunvaihteessa. Tilaisuus järjestettiin osana Baltic Slurry Acidification -hanketta, johon BSAG osallistuu yhdessä kuudentoista muun hankekumppanin kanssa. Helmikuuhun 2019 kestävä hanke kattaa kaikki Itämeren rantavaltiot ja sen tarkoituksena on vähentää maataloudessa syntyviä Itämerta rehevöittäviä ammoniakki-typpipäästöjä.
Ammoniakkipäästöt sairastuttavat niin Itämerta kuin rantavaltioissa eläviä ihmisiäkin. Typeksi ilmakehässä muuntuva ammoniakki rehevöittää Itämerta, kun typpi päätyy sinne laskeuman kautta. Ilmakehässä ammoniakki muodostaa terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Valtaosa ammoniakkipäästöistä syntyy maataloudessa ja niitä voidaan merkittävästi vähentää lannan happokäsittelytekniikoiden avulla. Baltic Slurry Acidification -hanke pyrkii edistämään kyseisten tekniikoiden käyttöönottoa.
Maa- ja metsätalousministeriössä järjestettyyn aamiaistilaisuuteen osallistui happokäsittelyn edistämisen kannalta keskeisiä tahoja. Aamupäivän aikana perehdyttiin ammoniakki- ja lanta-asiaan ja happokäsittelyä tarkasteltiin tieteellisen ja teknisen näkökulman lisäksi myös käytännön viljelijänäkökulmasta. Lopuksi kuultiin ministeriöiden edustajien puheenvuorot. Lannan happokäsittely liitettiin aamupäivän aikana useaan otteeseen BSAG:n keskeisiin teemoihin; ravinteiden kierrätykseen ja maatalousmaan hiilensidontakyvyn edistämiseen. Kun ammoniakin haihtuminen estetään happokäsittelyn avulla, lannan lannoitearvo paranee ja ravinteet saadaan kiertoon, eivätkä ne päädy mereen. Korkeampi lannoitearvo vähentää mineraalilannoitteiden tarvetta, jolloin sekä ympäristö että viljelijän lompakko kiittävät. Lietelannan suurempi houkuttelevuus lannoitteena on hyväksi, sillä sen käyttö lannoitteena lisää orgaanisen aineksen määrää pellossa, mikä edistää pellon hiilensidontakykyä ja parantaa kasvukuntoa.
Ammoniakkipäästöt ovat Itämeren alueella merkittävä ongelma, mutta sidosryhmätilaisuudessa arvioitiin, että Suomi tulee todennäköisesti pääsemään ammoniakkipäästöjä koskeviin, vuoteen 2020 mennessä saavutettaviin vähennystavoitteisiin. Vuoden 2030 tavoitteisiin on kuitenkin matkaa, ja keskustelutilaisuus avasi dialogin happokäsittelyn käyttöönotosta ja tukemisesta Suomessa. Yleisö kiitti tehokkaasta perehdytyksestä Suomessa heikosti tunnettuun aiheeseen.
