Noin puolet Carbon Action -hiilipilotin sadasta viljelijästä kokoontui 26.6. – 27.6.2018 ensimmäiseen lähikoulutukseen Katajistonrantaan Aulangolla. Koulutuksessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa hiiltä varastoivista viljelymenetelmistä, maan mikrobiologiasta, pellon kasvukunnosta, laidunnuksesta ja ilmastonmuutoksesta sekä pohdittiin sitä, kuinka toteuttaa hiiliviljelyä omalla tilalla.  Lounaasta lounaaseen kestänyt koulutus oli tiivistahtinen asiapaketti, joka sai monet viljelijät toivomaan pian lisää tietoa.

Koulutuksen ensimmäisestä puheenvuorosta vastannut Ilmatieteen laitoksen tutkijaprofessori Jari Liski on huolissaan ilmastonmuutoksesta, sillä se on suurin uhka maapallolle ja sen elämälle. Hän kertoo, että maaperän potentiaali hiilen varastoijana on suuri, ja oikeiden viljelytoimenpiteiden avulla voidaan saada ylimääräistä hiiltä varastoitumaan ilmakehästä peltomaahan.  Kouluttajana toimineen erikoistutkijan ja maanviljelijän Tuomas Mattilan mukaan hiilen varastoinnissa tärkeintä onkin yhteyttämisen maksimointi, mikrobitoiminnasta huolehtiminen sekä maahan saadun hiilen pitäminen maassa.

Hiilipilotissa mukana olevat sata maatilaa tuottavat tutkimukselle välttämätöntä tietoa käytännön viljelytoimista ja hiilen varastoitumista edistävistä menetelmistä. Hiiliviljelijöiden on myös hypättävä hieman tuntemattomaan valitessaan omille pelloilleen toimenpiteitä, sillä kuten kouluttajat Mattila sekä agronomi, Maanviljelijä Juuso Joona totesivat: ”Voitte olla ensimmäisiä – tai ehkä jo kolmansia – jotka Suomessa kyseistä menetelmää kokeilevat”.

Juuso Joona Carbon Action viljelijäkoulutuksessa
Juuso Joona Carbon Action viljelijäkoulutuksessa

Koulutukset jatkuvat syksyllä, jolloin vuorossa on webinaareja ja toinen lähikoulutus, johon osallistuvat ne viljelijät, jotka eivät olleet kesän koulutuksessa mukana. Tulevien koulutusten aiheet sekä vierailukohteet muotoutuvat yhteistyössä viljelijöiden kanssa.

Hiilipilotti on BSAG:n, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteinen hanke. BSAG vastaa Hiilipilotin kokonaisuuden lisäksi viljelijäyhteistyöstä ja sadan maatilan koulutuksesta, Ilmatieteen laitoksen roolina on paitsi tehdä hiilen varastoitumiseen liittyvää tutkimusta, myös koordinoida tieteellistä yhteistyötä monen tahon kesken, ja Sitra toimii kahden ensimmäisen vuoden rahoittajana.

Lisää tietoa Carbon Action -hiilipilotista.


Baltic Sea Action Groupin asiamiehenä viimeiset kymmenen vuotta toimineen Mathias Bergmanin  seuraajiksi on valittu Johan Schmidt sekä Laura Höijer. Maaliskuussa käynnistynyt haku tuotti n. 40 erittäin korkeatasoista hakemusta. Pitkän prosessin päätteeksi säätiön hallitus päätyi harvinaislaatuiseen ratkaisuun valitessaan yhden asiamiehen sijasta toisiaan täydentävän työparin.

”Yhden sijasta kahden hakijan valinta on poikkeuksellista, mutta BSAG on ennenkin toiminut tarvittaessa uudenlaisilla tavoilla. Itämeren pelastaminen on kunnianhimoinen tavoite, eikä aikaa ole hukattavaksi. Myös tästä syystä kahden huippuosaajan valinta on perusteltua. Samalla hakemusten yleisesti korkea taso osoitti, että Itämeri koetaan merkitykselliseksi ja BSAG:n työn vaikuttavuutta arvostetaan”, iloitsee säätiön hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Johan Schmidt on aikaisemmin vetänyt uusien bisnesten yksikköä Nokialla, toiminut ison asianajotoimiston toimitusjohtajana, sekä julkaissut kaksi romaania. Hän aloittaa BSAG:n toimitusjohtajana 1.8. Laura Höijer on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja mikrobiekologian dosentti, ja toimii Ympäristöministeriön tutkimusjohtajana. Höijer on Ympäristöministeriön pestistään virkavapaalla seuraavat kaksi vuotta, ja aloittaa BSAG:n sisältöjohtajana 1.10.

”On hienoa, että säätiön johtoon saatiin kaksi näin vahvaa osaajaa. Voin siirtyä eläkkeelle iloisin ja turvallisin mielin tietäen, että BSAG jatkaa taitavissa käsissä”, kommentoi Mathias Bergman. 

Laura Höijer ja Johan Schmidt valittiin Baltic Sea Action Groupin johtoon.

Miksi hait juuri BSAG:lle?

Johan Schmidt: Suhteeni Itämereen on henkilökohtainen ja haluan antaa oman panokseni sen hyväksi. BSAG:n rooli ja toimintatavat ovat sellaiset, joihin uskon.

Laura Höijer: Olen koko työurani toiminut ympäristöalalla, niin tutkijana, rahoittajana, yksityisellä sektorilla kuin hallinnossa. Tärkeintä työssä minulle on aina ollut työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa. Olen aina ollut erittäin vaikuttunut BSAG-säätiön uudenlaisesta tehokkaasta ja vaikuttavasta ympäristötyöstä.

 

Mitä odotat työskentelystä BSAG:lla?

J.S.: Mahdollisuutta tehdä työtä yhdessä muiden kanssa, jotka kokevat Itämeren tärkeäksi.

L.H.: Konkreettisia positiivisia ja vaikuttavia toimia ympäristön tilan parantamiseksi, tutkimustiedon hyödyntämistä, innostavia ihmisiä sekä hyvää ja rakentavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa.

 

Millaisena näet BSAG:n roolin yhteiskunnassa?

J.S.: BSAG:n mission mukaisesti olemme muutoksen katalysaattori ja ratkaisujen etsijä. Haluamme pitää Itämeren hyvinvointiin liittyvät kysymykset esillä, ja ennen kaikkea työstää asioita, joihin tuomme lisäarvoa tai joiden koemme liikkuvan liian hitaasti suhteessa niiden merkitykseen.

L.H.: Erittäin tärkeänä. Paljon on käynnissä hyviä hankkeita, mutta Itämeren pelastustoimia tulisi nopeuttaa ja yhteistyötä entisestään lisätä eri tahojen välillä. Siinä BSAGIlla on keskeinen rooli. Entistä tärkeämpää on myös hakea ratkaisuja yhteenkietoontuneisiin ympäristöongelmiin kuten Itämeren tilaan, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen.

 

Mitä pidät pomon tärkeimpänä ominaisuutena? 

J.S.: Kykyä innostaa ja motivoida.

L.H.: Vaikea nimetä yhtä. Jos muutama: empatiakyky ja kyky innostaa porukka lentoon.

 

Miten uskot oman taustasi vaikuttavan työhösi BSAG:lla? 

J.S.: Uskon, että tuon uusia näkökulmia BSAG:n toimintaan ja erilaisten ratkaisujen löytämiseen. Toivon, että voimme ennestään syventää yhteistyötämme elinkeinoelämän kanssa, ja myös aktiivisesti osallistua eri rahoitusmallien luomiseen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeintä on kuitenkin pitää katse olennaisessa: Mikä on itse kunkin toimenpiteen merkitys ja vaikuttavuus.

L.H.: Olen erittäin hyvin verkostoitunut ympäristöalalla. Ymmärrän substanssia ja mekanismeja mikrobitasolta politiikkavaikuttamiseen asti. Aivan mahtavaa että oma rakas vanha väikkäriaihe, maaperämikrobit, on nousseet ’kuumaksi aiheeksi’ päästöjen vähentämisessä Itämeri- ja ilmastotyössä.

 

Mikä on itseäsi eniten vaivaava Itämeren ongelma?

J.S.: Sinilevä, koska se on niin konkreettinen ja vaikuttaa suoraan omaan elämään ja tekemiseen. Sinilevän näkee. Syvällisemmällä tasolla se, että Itämeressä on useista maailman laajimpia hapettomia merenpohja-alueita, ja sen sedimenteissä makaa vuosikymmenien ravinnepäästöt, jotka happikadon lisääntyessä irtaantuvat ja ruokkivat ongelmaa. Meillä on suuria haasteita sekä uusien päästöjen vähentämisessä että jo tapahtuneiden hallitsemisessa.

L.H.: Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta kaikista vesiensuojelutoimista huolimatta. Ilmastonmuutos tuo lisähaastetta. Tekemistä siis riittää.

Kyllä minua itseäni myös eniten vaivaa rehevöityminen. Asia konkretisoituu, kun pitää varoittaa lapsia uimasta. Sinilevät ja parhaat uimakelit kun usein osuvat samoihin aikoihin. Hyvä uutinen on, että tutkijoiden mukaan tänä vuonna sinileväkukintojen riski on viime vuosia pienempi.

 

Millaisin keinoin Itämeri pelastetaan?

J.S.: Löytämällä ratkaisut sekä uusien päästöjen vähentämiseen että jo tapahtuneiden päästöjen neutralisoimiseen tai poistamiseen.  Osa ratkaisuista ovat ilmeisiä ja tahdosta kiinni, toiset edellyttävät tutkimusta ja kokeiluja. Toivon, että löytyneitä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muualla kuin Itämeressä.

L.H.: Tarvitaan konkreettisia toimia, työtä, aikaa ja rahaa. Etenkin tarvitaan rakentavaa hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tunnetusti saasteet eivät tunnista valtioiden rajoja, joten ravinnekuormituksen vähentämisessä keskeistä on kansainvälinen yhteistyö. On hyvä muistaa, että jokainen meistä voi auttaa Itämerta oman toiminnan ja kulutusvalintojen kautta. Tämä ei toki koske vain ravinnekuormitusta, vaan myös kemikaaleja ja muoviroskia. Ympäristökasvatuksella ja esimerkin voimalla vaikutetaan siihen, miten tulevat sukupolvet suojelevat merta. Tämän huomaan hyvin lapsieni kohdalla.

 

Mikä on mielestäsi uhkaavin tämänhetkisistä ympäristöongelmista, ja miksi? 

J.S.: Ilmastonmuutos. Se on ihmiskunnalle eksistentiaalinen kysymys, joka vaikuttaa kaikkeen.

L.H.: Ilmastonmuutos, sillä se vaikuttaa kaikkeen, ja tuo myös lisähaastetta Itämeren suojeluun. Toisena haluan kyllä nostaa esille luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, se uhkaa meidän kaikkien hyvinvointia.

 

Millaiset asiat herättävät toivoa maapallon pelastumisesta?

J.S.: Ongelmien vakaavuuden tiedostaminen ja yhä kasvava tahto tehdä niille jotain. Tosin prosessi on toistaiseksi ollut valitettavan hidas.

L.H.: Vuoden aikana olemme päivittäneet ministeriön strategian ja käyneet laajasti sidosryhmiä läpi. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, kansallisesti ainakin tahtotilaa on laajasti eri toimijoilla.

 

Mikä inspiroi sinua elämässä?

J.S.: Oivaltamisen mahdollisuus: kysymykseen paneutuminen ja ”Heurekan” etsiminen.  Yhdessä tehdessä tästä tulee yhteinen inspiraation lähde.

L.H.: Perhe, etenkin omat tyttäret, ystävät ja urheilu. Uusimpana ilona koiranpentu, kun vaan oppisi sisäsiistiksi.

 

Mikä taideteos/kulttuurituote/uutinen tms. on viimeksi tehnyt vaikutuksen?

J.S.: Helsingin Ateneumissa oleva näyttely Fantastico! Näyttely esittelee ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikaan Italiassa syntyneen, maagisena realismina tunnetun suuntauksen taideteoksia. Näyttely jatkuu elokuuhun.

L.H.: Viimeksi vaikutuksen on tehnyt Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtumassa puhunut UN Womenin maajohtaja Fadumo Dayib. Hän upeasti omien henkilökohtaisten kokemustensa kautta avasi koulutuksen merkitystä tasa-arvon ja taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa. Taisi olla allergiakausi vielä päällä, kun itse kunkin piti kaivaa nenäliinat esille.


BSAG:n uusin sitoumusraportti on julkaistu. Raporttiin on koottu kaikki Itämeri-sitoumukset, jotka on tehty vuoden 2015 tammikuusta vuoden 2018 tammikuuhun. Yhteensä raportti kattaa 30 sitoumusta. Raportissa tarkastellaan sitoumuksen tehneitä organisaatioita, sekä sitoumusten painopisteitä. Lopuksi arvioidaan mahdollisia nousevia trendejä tulevissa sitoumuksissa.

Valtaosa sitoumuksista on yksityiseltä sektorilta, mutta myös julkinen sektori on tehnyt jonkin verran sitoumuksia. Suurin osa sitoumuksista keskittyy Itämeren rehevöitymisen torjumiseen. Ravinteet ja niiden kierrättäminen ovat vahvassa roolissa useassa sitoumuksessa. Tämä lienee seurausta paitsi BSAG:n onnistuneesta kampanjoinnista ravinteiden kierrätyksen saralla, myös Suomen valtion panostuksesta ravinteiden talteenottoa ja uusiokäyttöä tukeviin toimenpiteisiin.

Pääset lukemaan raportin alla olevasta linkistä:

Commitment Overview Report 2015-2018


Euroopan merkittävin fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä konferenssi European Sustainable Phosphorus Conference, ESPC3, pidettiin 11.-13.6. Helsingissä BSAG:n ja European Sustainable Phosphorus Platformin ESPP:n järjestämänä. Konferenssi oli merkittävästi laajempi kuin edelliset kaksi ESPC:tä ja keräsi nyt yhteen 300 asiantuntijaa 30 maasta. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä konferenssin laajenemisesta kattamaan koko ravinteiden kierrätyksen kentän fosforin lisäksi.

Itämeren alue on edelläkävijäalue ravinteiden kierrätyksessä mm. koko valuma-alueen kattavan HELCOM-yhteistyön sekä esimerkiksi Suomen valtion toimien kautta. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 Baltic Sea Action Summitissa tähtäämään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mikä on näkynyt mm. ravinteiden kierrätykseen keskittyvien pilottiratkaisujen rahoituksena. Näitä toivat esille konferenssin tukijoina toimineet ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Tulevaisuuden suunnan näyttäjinä olivat mukana Euroopan komission DG Environment ja DG Research sekä HELCOM ja sisarorganisaationsa Rhine Commission. Tärkeisiin puheenaiheisiin lukeutui se, miten ravinteiden kierrätys on mukana seuraavalla kaudella EU:n tutkimuksen ja kehityksen rahoitusohjelmassa Horizon Europessa, joka jatkaa Horisontti 2020:n työtä. Tilaisuudessa lanseerattiin myös YK:n ympäristöohjelman Our Phosphorus World –hankkeeseen liittyvä kutsu tieteenharjoittajille.

Tilaisuuden järjestivät yhdessä Baltic Sea Action Group ja European Sustainable Phosphorus Platform, ESPP sekä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Tilaisuutta sponsoroivat Easymining, Kemira ja Yara.

Lisää tilaisuudesta voi lukea osoitteessa  www.phosphorusplatform.eu/ESPC3 .  ESPP tulee julkaisemaan konferenssin annin myös tulevassa SCOPE Uutiskirjeessään. Tapahtuman videotaltioinnit ovat katsottavissa osoitteissa:

https://youtu.be/zbu9_Wzrd4o  ja

https://youtu.be/fSc20Y4cQJU


Vesilaitosyhdistyksen (VVY) uudessa Itämeri-sitoumuksessa vesihuoltolaitokset kampanjoivat yhdessä kohentaakseen kiinteistön omistajien tietoisuutta hulevesistä ja kiinteistöillä tehtävien toimenpiteiden merkityksestä ympäristölle.

VVY:n Selvitä vastuu -kampanja
VVY:n Selvitä vastuu -kampanja

Kiinteistöjen vaikutus hulevesien määrään ja laatuun on merkittävä monissa kaupungeissa. Rankkasateiden aiheuttama hetkellinen virtaamapiikki aiheuttaa suuren ongelman hulevesijärjestelmälle ja sekaviemäriverkostoille. Viivyttämällä sateen aiheuttamia hulevesiä kiinteistöissä vesi valuisi pidemmän ajan kuluessa viemäriverkostoihin ja vähentäisi kaupunkitulvia ja viemäreiden hallittuja ohijuoksutuksia vesistöihin.

VVY:n edellinen Itämeri-sitoumus pytty-kampanja päättyi onnistuneesti vuoden 2017 lopulla. Kampanjassa opastettiin kuluttajia, että viemäriä ei pidä kuormittaa turhalla kemikaalien käytöllä.

Lue lisää sitoumuksesta BSAG:n sitoumuspankista

VVY:n tiedote Itämeri-sitoumuksesta


Lucrativo tuottaa yritysvastuun sekä kestävän tuotemuotoilun ja konseptoinnin palveluita. Yrityksen tavoitteena on olla osa kansainvälistä yhteistyöverkostoa kestävien ratkaisujen luomiseksi, sekä edistää vastuullisen yhteiskunnan kehitystä.

Lucrativo Sustainable Solutions

Sitoumuksen keskiössä on tukea toimenpiteitä, jotka vähentävät ravinnevalumia Itämereen koko ruokaketjussa, sekä mahdollistavat uusia innovaatioita sedimenttien puhdistamiseen.

Yritys pyrkii sitoumuksessaan edesauttamaan edellä mainittuja tavoitteita tekemällä yhteistyötä BSAG:n kanssa kiertotalouden saralla tapahtumien muodossa ja kehittämällä Lucrativon omaa digitaalista palvelumallia ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Tämän lisäksi yritys tuo BSAG:n tueksi oman lainsäädännöllisen osaamisen niin Suomessa kuin EU:ssa.

Tutustu BSAG:n Itämeri-sitoumuksiin verkkosivuillamme.


ESPC3

Euroopan merkittävin fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä konferenssi European Sustainable Phosphorus Conference, ESPC3, pyörähtää tänään käyntiin Helsingissä. Tapahtuman tavoitteena on jakaa tietoa niin tutkimuksesta kuin teknisistä ja käytännön innovaatioista ja vahvistaa yhteistä näkemystä fosforin ja ravinteiden kestävästä käytöstä. Suomi on sitoutunut tähtäämään ravinnekierrätyksen mallimaaksi ja on siksi erityisen suotuisassa asemassa globaalien ratkaisujen löytymiseen.

Fosfori on ruoantuotannolle elintärkeä ravinne, mutta samalla rajallinen luonnonvara. Louhitusta fosforista vain muutama prosentti päätyy kuluttajan lautaselle. Fosforia hukataan koko tuotantoketjun matkalla, mutta myös kulutuksen jälkeen jätevesien myötä. Fosforin rajallisuus on globaali ongelma, mutta EU-maita rajallisuus haittaa erityisesti, sillä EU-maat ovat lähes täysin riippuvaisia fosforin tuonnista EU:n ulkopuolelta. ESPC3:n kokoontuneet 300 kansainvälistä asiantuntijaa ja poliittista päättäjää esittelevät ja etsivät keinoja fosforin ja muiden ravinteiden kestävään käyttöön, kierrätettävyyteen ja riittävyyteen.

Itämeren alue on edelläkävijäalue ravinteiden kierrätyksessä mm. koko valuma-alueen kattavan HELCOM-yhteistyön sekä esimerkiksi Suomen valtion toimien kautta. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 Baltic Sea Action Summitissa tähtäämään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mikä on näkynyt mm. ravinteiden kierrätykseen keskittyvien pilottiratkaisujen rahoituksena.

ESPC3-konferenssissa esitellään niin alan globaalien jättiläisten kuin pienten toimijoidenkin ratkaisuja. Tällaisia ovat mm. metsätalouden sivuvirtojen ravinteiden hyötykäyttö, poistokalastus, kompostoinnin lämmöntuoton hyödyntäminen, jätevesien fosforin talteenotto uusin menetelmin.

Tilaisuuden järjestävät yhdessä European Sustainable Phosphorus Platform, ESPP ja Baltic Sea Action Group sekä Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö. Tilaisuutta sponsoroivat Easymining, Kemira ja Yara.

Tilaisuutta voi seurata seuraavista linkeistä:

Maanantai 11.6.:  https://youtu.be/zbu9_Wzrd4o

Tiistai 12.6.: https://youtu.be/fSc20Y4cQJU

Konferenssin ohjelma löytyy täältä: https://phosphorusplatform.eu/images/Conference/ESPC3/ESPC3-programme-v11-04-2018.pdf

Lisätietoja:

Paula Biveson

Baltic Sea Action Group

paula.biveson@bsag.fi

+46 730801088


Huhtikuussa päätökseen saatettu Järki Lannoite -hanke keskittyi kierrätyslannoitteisiin. Vuonna 2015 käynnistyneessä hankkeessa kartoitettiin ravinnekierrätyksen tilannetta USA:ssa ja EU:ssa, sekä erikseen Suomessa. Lisäksi hankkeessa laadittiin orgaanisten lannoitteiden käyttöön liittyvää oppimateriaalia opetuslaitoksille, ja järjestettiin kestävään maatalouteen liittyviä viljelijätilaisuuksia. Hankkeessa BSAG:n partnerina toimi Livia Ammattiopisto. Nyt julkaistussa loppuraportissa tarkastellaan hankkeen etenemistä sekä tuloksia.

Yksi keskeisistä havainnoista oli kotieläintuotannon ja kasvintuotannon jakaantuminen maantieteellisesti eri alueille; tietyillä alueilla lantaa syntyy ongelmallisen suuria määriä, ja toisaalla viljelykasvit kaipaisivat lannan sisältämiä ravinteita. Nämä haasteet ovat yhteisiä sekä USA:n että EU:n tiloille, joskin ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan mantereilla hieman eri tavoilla. Järki Lannoite julkaisi USA:n ravinnekierrätystilanteesta laajemman raportin maaliskuussa.

Hankkeen käynnistyessä kierrätyslannoitesektori oli Suomessa vielä lapsenkengissään. Lannoitteiden tuotekehittelyn lisäksi hankkeessa kiinnitettiinkin huomiota ravinteiden kierrätystä tukevien säädösten kehittämiseen, kierrätyslannoitteiden markkinoiden kasvattamiseen, sekä aiheen tunnettuuden lisäämiseen. Myös ravinnekierrätyksen nostaminen hallitusohjelmaan, sekä erilaisten aiheeseen liittyvien kärkihankkeiden tukeminen antoi lisäpontta kehitystyöhön.

Hankkeen käytännönläheisemmässä osuudessa tuotettiin kierrätyslannoitteisiin liittyvää oppimateriaalia opetuslaitosten käyttöön, sekä järjestettiin viljelijöille suunnattuja tilaisuuksia kestävistä viljelymenetelmistä ja kierrätyslannoiteratkaisuista. Sekä oppimateriaalit, että viljelijätilaisuudet saivat innostuneen vastaanoton.

Järki Lannoite -hanke oli jatkoa BSAG:n Järki Lanta -hankkeelle, jossa pyrittiin saattamaan yhteen kotieläin- ja kasvinviljelytiloja lannan hyötykäytön maksimoimiseksi. Sekä Järki Lanta- että Järki Lannoite -hankkeiden rahoitus saatiin Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ja Saaristomeren tilan parantamisen ohjelmasta.

Loppuraportin pääset lukemaan täältä.


BSAG:n RaKi-ekosysteemiläiset toteuttivat huhtikuun puolivälissä opintomatkan Ranskan Bretagneen, Cooperlen siantuotanto-osuuskunnan tilalle. Cooperlen sikatilat ovat levittäytyneet pitkin Länsi-Ranskaa, mutta 65 prosenttia niistä sijaitsee Bretagnen alueella. Tihein keskittymä, ja RaKi-ekosysteemiläisten vierailukohde, on Lamballen kylässä sijaitseva tuotantolaitos. Sinne on keskittynyt peräti 35 prosenttia koko Cooperlen tuotannosta.

Mitä enemmän kotieläintuotantoa, sitä enemmän kertyy lantaa. Lannan loppusijoitus on perinteisesti ongelma monilla tiloilla, sillä sen levittäminen maahan vaatii runsaasti peltoalaa. Liiallinen lannan levitys johtaa ravinteiden huuhtoutumiseen pelloilta vesistöön. Bretagnen lahdet ovat jo useiden vuosikymmenien ajan kärsineet rehevöitymisestä, mikä johtuu juuri alueen kotieläintuotannon massiivisista typpipäästöistä. Kesäisin levämassat huuhtoutuvat rannalle, ja aiheuttavat mädäntyessään monenlaista esteettistä haittaa. Tehokkaita toimenpiteitä tarvitaan rehevöitymisongelman hillitsemiseksi, mutta myös teollisuuden päästöjä koskevan EU-direktiivin asettamien velvoitteiden täyttämiseksi.

BSAG:n ryhmä tapasi vierailullaan Rennesin alueen vesien- ja ympäristönsuojelun johtajan. Hän esitteli käyttömahdollisuuksia rannalle huuhtoutuville levämassoille, sekä rannikolla tehtäviä toimia levämassojen syntymisen estämiseksi. BSAG puolestaan toi ranskalaisten tietoisuuteen HELCOM:in ratkaisumalleja ja toimintatapoja.

Cooperlen osuuskunnassa typpiongelma on ratkaistu lannan tehokkaammalla käsittelyllä. Kun valtaosa syntyvästä lannasta käytetään kierrätyslannoitteiden raaka-aineena, ei pelloille jää paljoa levitettävää. Tämä mahdollistaa tehokkaamman eläintuotannon pienemmällä alueella, vähentää maaperään ja vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta, parantaa maaperän laatua, sekä avaa liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyslannoitteiden ympärille.

Lisäksi lannan käsittelyprosessit tuottavat uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa; Cooperlessa ravinteiden kierrätys onkin vain yksi osa laajempaa, ympäristöystävällistä toimintakokonaisuutta. Osuuskunnalla on myös pitkälle vietyä kehitystoimintaa ja laboratorioita, joissa valmistetaan korkean laadun ja arvon lopputuotteita erilaisista eläintuotannosta syntyvistä jätteistä.

Cooperlessa kierrätyslannoitteista on onnistuttu luomaan aidosti kannattavaa liiketoimintaa. Osuuskuntaperiaate mahdollistaa sen, että yksittäinen farmari voi hankkia tilalleen ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta tehokkaita teknologioita. Osuuskunta rahoittaa uudet investoinnit, ja farmari maksaa takaisin esimerkiksi tilalta kerätyllä lannalla, eli lannoitteiden raaka-aineella.

Osuuskunnan suuri koko ja tilojen runsas lukumäärä mahdollistaa sen, että lannoitteita voidaan räätälöidä moniin erilaisiin tarpeisiin esimerkiksi niiden typpipitoisuutta säätämällä. Lannoitetehdas tuottaa lannoitteita 400:n eri reseptin mukaan, eri tarkoituksiin. Viime vuonna Cooperle tuotti 50 000 tonnia erilaisia kierrätyslannoitteita, ja tälle vuodelle tavoite on 60 000 tonnia. Etenkin viininviljelijät suosivat Cooperlen täsmä- ja erikoislannoitteita.

”Vierailu Cooperleen oli innostava, sillä Cooperlen toiminta osoittaa ravinteiden kierrätyksessä piilevien liiketoimintamahdollisuuksien realistisuuden”, iloitsee matkalla mukana ollut BSAG:n asiamies Mathias Bergman.

Yhteydenpito Cooperlen väen kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa. Suunnitteilla on jo vastavierailu, jossa Cooperlen edustajat saapuvat Suomeen tutustumaan täkäläisiin sikatiloihin.


Mitä tavallinen kuluttaja voi tehdä vesistöjen rehevöitymisongelman ratkaisemiseksi? Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanja kertoo, miten jokapäiväisillä arjen toimilla voi vähentää ravinnehukkaa ja edistää yhteiskunnan omavaraisuutta.

Fosfori ja typpi ovat ruuan tuotannon kannalta välttämättömiä aineita, mutta väärään paikkaan joutuessaan ne aiheuttavat mittavia ongelmia. Itämeri on laajalla valuma-alueellaan harjoitetun teollisuuden ja maanviljelyn sekä asutuksen vuoksi joutunut ajan saatossa vastaanottamaan runsaasti rehevöittäviä ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia.

Ravinteiden päätymistä vääriin paikkoihin voidaan ehkäistä pienillä arjen teoilla. Huomiota tulisi kiinnittää eritoten ruokahävikin vähentämiseen, ruokavalioon, biojätteiden lajitteluun sekä jätevesiin. Jokainen suomalainen heittää pois keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, jolloin ruokahävikin vähentäminen on merkittävässä roolissa ravinnehukan pienentämisessä. Ruokavalion vaikutukset ovat yhtä merkittävät. Tärkeää onkin syödä vain tarpeiden mukaan ja suosia ympäristökuormitukseltaan kevyitä raaka-aineita, esimerkiksi satokausien mukaan. Edellisten toimien lisäksi arjessa on tärkeää huomioida myös jätteiden oikea käsittely. Tämä ratkeaa yksinkertaisesti lajittelemalla biojätteet ja pitämällä huolta siitä, että jätevesiin päätyy vain sinne kuuluvia aineita.

Kampanjan pääkoordinaattoreita ovat BSAG, hallituksen Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke ja tulevaisuustalo Sitra, joiden lisäksi kampanjassa on mukana yli kaksikymmentä muuta toimijaa.

Lue lisää Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjasta.


LAHJOITA