Teksti julkaistu yliönä Maaseudun Tulevaisuuden mielipidesivulla 13.4.2018.

Fosfori on EU:ssa listattu kriittiseksi raaka-aineeksi, sillä EU:n alueella on hyvin rajallisesti louhittavaa fosforia. Pääosa käytettävästä neitseellisestä fosforilannoitteesta on tuontitavaraa.

Tuonnissa piilee kaksi merkittävää ongelmaa.  Ensinnäkin maapallon tunnetuista fosforivaroista suurin osa sijaitsee Marokossa alueilla, joita ei voi pitää kovin turvallisina tai vakaina.

Toinen ongelma maapallon jäljellä olevissa louhittavissa fosforivaroissa on, että niistä valtaosassa kadmiumpitoisuus on korkea, korkeampi kuin nyt EU:ssa on sallittu lannoitteena käyttää.

Siten fosforihuollon haasteet tulevaisuudessa ovat fosforin, ja erityisesti puhtaan sellaisen, saatavuus. Kannattaa myös muistaa, että mineraalitypen valmistus kuluttaa runsaasti resursseja.

Kierrätys tarkoittaa sitä, että kertaalleen kiertoon louhittu fosfori pyritään pitämään ravinnekierrossa mukana. Vesistöihin jo huuhtoutunut ja sedimentoitunut fosfori on nyt kierron ulottumattomissa, mutta tulevaisuudessa varmasti etsitään keinoja tämänkin lähteen hyödyntämiseen.

Toistaiseksi tavoitteena on pitää nyt ruokaketjun kierrossa oleva fosfori turvallisesti käytössä ja kierrossa mukana.

Erilaisia kierrätysfosforin lähteitä on monia.

Merkittävin on kotieläinten lantaan erittyvä fosfori, jota Suomessa riittäisi vuosittain noin kahdeksan kiloa hehtaarille tasaisesti jokaiselle peltohehtaarille levitettynä.  Määrä on suuri. Vertailun vuoksi väkilannoitefosforin käyttö on Suomessa enää keskimäärin noin viisi kiloa hehtaarille vuodessa.

Ruokaketjun muissa vaiheissa kierrätysfosforia kertyy vuodessa elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirtoihin noin kaksi kiloa hehtaarilta, erilliskerättäviin biojätteisiin noin puoli kiloa ja yhdyskuntajätevesiin noin kaksi kiloa hehtaarilta vastaava määrä.

Eniten keskustelua on herättänyt yhdyskuntajätevesilietteiden käyttö lannoituksessa. Elämäntapojemme seurauksena jätevesilietteisiin joutuu paljon haitallisia aineita, jotka eivät saisi päätyä peltomaahan.

Raskasmetallien suhteen tilanne on parantunut vuosien varrella huomattavasti, mutta uutena murheena ovat jätevesilietteisiin päätyvät erilaiset orgaaniset haitta-aineet, kuten lääkeaineet, hormonit, palonestoaineet ja mikromuovit.

Ratkaisukeinoja on periaatteessa kaksi.

Joko estämme haitallisten aineiden joutumisen jätevesiin tai käsittelemme jätevesilietteet niin, että haitalliset aineet saadaan niistä tuhottua.

Edellinen kuulostaisi hyvältä ratkaisulta, mutta saattaa olla epärealistinen ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Jälkimmäinen on jo otettu käyttöön useissa Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, Hollannissa ja Saksassa. Näissä maissa valtaosa jätevesilietteistä poltetaan, jolloin orgaaniset haitta-aineet tuhoutuvat. Jäljelle jäävässä tuhkassa fosfori on tallella, ja prosessien kehittyessä palautettavissa lannoitekäyttöön.

Lannan osalta tilanne vaihtelee. Hyvää on, että lantaa voidaan ainakin Suomessa pitää puhtaana kierrätysraaka-aineena. Tilanne saattaa olla toinen maissa, joissa eläintuotannossa käytetään runsaasti antibiootteja tai hormoneja. Ongelma meillä on enemmän se, että lannan käyttö lannoitteena ei enää täysin kohtaa tarvetta.

Suurimmalla osalla tiloista ei enää ole kotieläimiä. Kotieläintilat puolestaan kasvavat, ja niiden sijainti keskittyy alueellisesti.

Ravinteita kulkee rehuissa kasvitiloilta eläintiloille. Jos ravinnevirtaa ei kulje myös vastakkaiseen suuntaan, kierto ei toimi. Lanta päätyy yhä pienemmälle peltoalalle, ja samalla yhä suurempi osa kasvitiloista toimii käytännössä louhittavan fosforin varassa, monet jopa alilannoitettuna.

Ravinteiden kierrätyksen haasteet ovat maailmalla samankaltaiset kaikkialla, missä kaupungistuminen on voimakasta ja kotieläintuotanto keskittyy. Kestävän ruokajärjestelmän edellyttämät ratkaisut ovat vielä paljolti työn alla.

Ravinteiden tehokkaan kierrätyksen logistiikka- ja tuotekehitystarpeisiin haetaan voimalla ratkaisuja kaikkialla, niin EU:n alueella, USA:ssa kuin Aasian voimakkaasti kehittyvillä alueilla.

Myös uusista teknologioista haetaan apua ravinteiden ja kierrätyslannoitteiden käytön mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi.

Siksi ravinnekierrätyksen, tai paskapuheen, tarve ei jatkossakaan vähene.

Kaisa Riiko

Projektikoordinaattori

Järki Lannoite hanke

Eurooppalaiset ratkaisut fosforin kestävään käyttöön esillä Helsingissä

European Sustainable Phosphorus Conference, ESPC3, järjestetään Helsingissä 11.-13. kesäkuuta. ESPC3 on Euroopan merkittävin fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä konferenssi. Fosfori on ruoantuotannolle elintärkeä ravinne, mutta samalla rajallinen luonnonvara, jota ei voi keinotekoisesti tuottaa. EU-maat ovat erittäin riippuvaisia fosforin tuonnista EU:n ulkopuolelta ja siksi EU-komissio on listannut sen kriittisten raaka-aineiden listalle.

Helsingin ESPC3-konferenssi jatkaa vuonna 2013 Brysselissä pidetyn ESPC1:n ja Berliinissä vuonna 2015 pidetyn ESPC2:n sarjaa. Paikalle odotetaan 400 osallistujaa. EU-komissio on ryhtynyt eriasteisiin politiikkatoimiin EU:n ruoantuotannon, huoltovarmuuden sekä ravinteiden käyttöön liittyvien ulkoisvaikutusten minimoimiseksi. ESPC3:ssa tuodaan esille toimien vaikutusta sekä alan innovaatioita.

Fosfori, kuten myös typpi, on kasveille välttämätön ravinne, mutta ruoantuotannon ketjusta karatessaan ravinteet aiheuttavat vesistöjen, ja etenkin Itämeren rehevöitymistä.  Nykyään on kuitenkin olemassa hyvin paljon ratkaisuvaihtoehtoja ravinteiden kestävään ja turvalliseen eri lähteistä tapahtuvaan talteenottoon ja uudelleenkäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet prosessiteknologian ratkaisut ravinteiden talteenottoon jätevirroista, ja orgaanista ainesta sisältävien sivuvirtojen tehokkaampi uudelleenkäyttö.

Itämeren alue on edelläkävijäalue ravinteiden kierrätyksessä mm. koko valuma-alueen kattavan HELCOM-yhteistyön sekä esimerkiksi Suomen valtion toimien kautta. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 Baltic Sea Action Summitissa tähtäämään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mikä on näkynyt mm. ravinteiden kierrätykseen keskittyvien pilottiratkaisujen rahoituksena.

ESPC-konferenssien ja BSAG:n ohella toisen pääjärjestäjän, European Sustainable Phosphorus Platform ESPP:n  tarina käynnistyi 2013 EU-komission fosforin kestävää käyttöä selvittäneestä tiedonannosta, joka toimi lähtölaukaisuna EU-tason politiikkatoimille.

”Helsinki on luonnollinen ja erinomainen paikka kolmannen eurooppalaisen fosforikonferenssin järjestämiselle, sillä alalla tapahtuu valtavasti Suomessa ja muualla Itämeren alueella”, ESPP:n pääsihteeri Chris Thornton toteaa.

”Fosforin kestävään käyttöön kietoutuneet ongelmat keskittyivät alkuun huoltovarmuus ja ruokaturva -kysymyksiin, mutta nyt ulkoisvaikutukset ovat nousseet keskiöön. Rehevöityminen on valitettavan yleinen globaali ongelma, joka näkyy Itämerellä muita alueita nopeammin.”, lisää BSAG:n asiamies Mathias Bergman.

”Suomen valtion sitoumus ja sitä seurannut ministeriöiden kärkihankerahoitus on edistänyt useita lupaavia ravinteiden kestävään ja turvalliseen talteenottoon ja uudelleenkäyttöön liittyviä projekteja, ja näitä on konferenssissa esillä ilahduttavan paljon”, Bergman jatkaa.

Konferenssi tuo Helsinkiin fosforin kestävästä käytöstä, kierrätettävyydestä ja riittävyydestä kiinnostuneet toimijat mukaan lukien maataloustuottajat, kemian alan, jäte- ja vedenkäsittelyalan, teknologiavalmistajat sekä elintarviketeollisuuden, keskeiset virkamiehet, tutkijat ja muut sidosryhmät.

Tilaisuuden järjestävät yhdessä European Sustainable Phosphorus Platform, ESPP ja Baltic Sea Action Group sekä Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö. Tilaisuutta sponsoroivat Easymining, Kemira ja Yara.

Tilaisuuden pääpuhujia ovat mm. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella (videon kautta), Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Will Brownlie Centre for Ecology & Hydrology:sta,  Jonathan Trent University of Californiasta, HELCOM:n pääsihteeri Monika Stankiewic sekä alan yrityksiä ja tutkimusprojekteja mukaan lukien Newtrient, Ostara, WETSUS, SARIA, Kemira, Italpollina, Cooperl, Yara, LIFE DOP, HSY, VTT, Svenskt Vatten, Luonnonvarakeskus, Baltic Slurry Acidification ja niin edelleen.

Ilmoittautuminen tapahtumaan on avoinna osoitteessa: https://events.eventos.fi/event/espc3/pages/registration
sekä: https://events.eventos.fi/event/espc3-invoice/pages/registration

Konferenssin ohjelma löytyy täältä: https://phosphorusplatform.eu/images/Conference/ESPC3/ESPC3-programme-v16-04-2018.pdf

Lisätietoja:

Eero Jalava
EU-koordinaattori
eero.jalava@bsag.fi

BSAG:n RaKi-ekosysteemi järjesti 21.3 Helsingissä Mädätykseen ja kompostointiin keskittyvän MädKom- päivän, jonka tarkoituksena oli löytää parempia ratkaisuja biomassojen käsittelyyn ravinteiden kierrätykseen. Päivä on osa BSAG:n RaKi-ekosysteemiä, joka auttaa verkoston jäseniä ja luo yhteisin toimin kestäviä ja kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja ravinteiden kierrätyksen ympärille.

RaKi-ekosysteemin yhtenä tavoitteena on saada mädätyksestä ja kompostoinnista kannattavaa ja ympäristöystävällistä sekä tehokkaasti ravinteita kierrättävää. Lannan ravinteet saadaan hyötykäyttöön pelloilla, eivätkä ne valu vesistöihin ja sitä kautta Itämereen.

Lantaa syntyy paljon paikoissa, joissa sille ei ole käyttöä. Tarkoitus on kehittää ratkaisuja ja liiketoimintaa lantojen käsittelylle niin, että niitä olisi helpompi kuljettaa sinne, missä niitä tarvitaan. Kysyntä ja tuotanto kohtaisivat.

– Miksi mädätykseen ja kompostointiin keskittyvä päivä oli ajankohtainen juuri nyt? EU:ssa uudistetaan lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vapaat sisämarkkinat myös näille tuotteille. Meidän pitää siis olla valmiina, BSAG:n asiamies Mathias Bergman sanoi.

Tilaisuudessa asiantuntijat pohtivat mädätyksen ja kompostoinnin kiemuroita. Porukalla pureuduttiin lantojen käsittelyn tieteellisiin taustoihin, mutta myös käytännön kokemuksiin.

Johtava tutkija Mona Arnold VTT:ltä avasi mädätysprosessin kiemuroita. Hän nosti esiin haasteita ja ratkaisuja.

– Mädätyksellä tuotettua biokaasua käytetään Suomessa etupäässä lämmitykseen, mutta esimerkiksi Ruotsissa se on yleistynyt ajoneuvokäytössä, hän sanoi.
Ympäristöbiotekniikan professori Martin Romantschuk totesi, että kompostointi on usein joustavampi tapa käsitellä biomassoja.

– Mutta sekään ei ole ongelmatonta, sillä sivutuotteena kompostoinnissa törmätään usein hajuongelmaan. Se johtuu enimmäkseen hapenpuutteesta. Positiivisia tuloksia on saatu lisäämällä tuhkaa, joka pienentää happamuutta ja nostaa lämpötilaa. Esimerkiksi Hyvinkäällä tällä tavalla päästiin eroon hajuhaitoista, Romantschuk kertoi.

Vastaava tutkija Jaakko Mäkelä kertoi elävän esimerkin tilatason kompostointiratkaisusta. Sitä toteuttaa startup yritys Petäjävedellä. Ratkaisussa lampolan lattian alle muodostetaan alipaine. Lattialla olevan kuivikelantapatjan läpi imetään ilmaa, jolloin lanta kompostoituu ja tuottaa lämpöä maatilan tarpeisiin. Myös ilmavirran kukana kulkeva ammoniakki voidaan näin kerätä talteen.

– Liikkeellä oli kymmenen nuorta ja innokasta opiskelijaa. Keinoja haettiin ja ratkaisuja löydettiin, Mäkelä totesi.

Toimistovastaava Christopher Gareis HSY:ltä kertoi teollisen tason ratkaisuista. Heidän menetelmässä yhdistetään mädätyksen ja kompostoinnin hyviä puolia.

– Esimerkiksi biojätettä mädättämällä tuotetaan kaasua ja kompostissa loppu biomassa muuttuu mullaksi.

Kaikki on mahdollista, kun oikeita asioita yhdistellään. Asiantuntija Toni Taavitsainen Envitecpolisilta esitteli suomussalmelaisia ratkaisuja, joissa maitotilalla oli esimerkiksi yhdistetty lietelantaa ja ylijäämänurmea.

– Lanta muuttui hajuttomaksi ja maatilalla väkilannoitteiden käyttö tuli tarpeettomaksi, kun pellolle levitettiin mädätyksen kautta syntynyttä ravinteikasta mädätysjäännöstä.

Ryhmätöissä päästiin keskustelemaan käytännöistä nokikkain kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ryhmät pureutuivat mädätyksen ja kompostoinnin eri vaiheisin aina biomassan synnystä esikäsittelyn kautta massan prosessoinnin jälkeiseen käsittelyyn ja kaivoivat esiin niistä tuotteen arvoa luovia tekijöitä.

Elävä Itämeri säätiö, joka tunnetaan nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), on tehokas ja ratkaisukeskeinen toimija. Orkesteroimme isoja kokonaisuuksia sekä käynnistämme ja/tai nopeutamme Itämerelle projekteja, joiden vaikuttavuus on suuri. Perustamme toimintamme laajaan yhteistyöhön ja vaikutamme niin päättäjien keskuudessa kuin kenttätasollakin. Emme pelkää ajatella isosti tai uudella tavalla.

Säätiön toimintaa ohjaa ympäristötyöhön vahvasti sitoutunut hallitus. Intohimoista asiantuntijaorganisaatiota johtaa asiamies. Tavoitteemme on Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttaminen, joka on päätyösi osaavan organisaation ja kattavien verkostojemme avulla.

Osallistamme työhön vahvasti yksityisen sektorin, ja toimimme aktiivisesti sekä julkisen sektorin kanssa että järjestökentässä.

***

Tehtävä edellyttää kykyä toimeenpanna strategia, kapasiteettia omaksua uusia asioita sekä taitoa pitää toivottu kurssi vauhdissakin. Toivomme, että olet sekä näkijä että tekijä. Esiinnyt ja vaikutat mielelläsi.

Työn menestyksekäs hoitaminen vaatii esimiestaitoja, joihin kuuluvat positiivisuus, tunneäly sekä tilannetaju. Nämä ovat myös vaikuttamisen työkaluja laajakirjoisessa työssä.

Tehtävään valittavalla tulee olla korkeakoulututkinto, sekä erinomainen englanninkielentaito. Asiantuntija- ja vaikuttajaverkostot katsotaan eduksi. Toimessa auttavat kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja ympäristön suojelusta.

Säätiö toimii lahjoitetuilla varoilla ja niukalla budjetilla. Tarjoamme ainutlaatuisen, taatusti merkityksellisen työpaikan sekä huikean mahdollisuuden tulokselliseen ja uudenlaiseen ympäristötyöhön. Luonto on meille sydämen asia, ja olemme sitä mieltä, että työnteosta saa myös nauttia.

Työpaikka sijaitsee Helsingissä, ja alkaa sopimuksen mukaisesti 1.7.-1.9.2018. Työ on vakituinen.

Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoiveineen ja cv:
BSAG säätiön hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta, saara.kankaanrinta@bsag.fi 11.4.2018 mennessä. Lisätietoja säätiöstä: www.bsag.fi

Fazer on tehnyt Baltic Sea Action Groupille uuden viisivuotisen Itämeri-sitoumuksen. Uuden sitoumuksen neljä osa-aluetta ovat kiertotalous, kestävä viljanviljely, vesivastuullisuus ja valikoiman kehittäminen. Tavoitteena on kehittää tuotantoa, toimintatapoja ja tarjoomaa Itämeren ekologista tilaa edistävällä tavalla. Sitoumus on jaettu välitavoitteisiin, jotka toimivat myös tarkistuspisteinä sitoumuksen edistymiselle.

Kiertotaloutta edistääkseen Fazer pyrkii mahdollistamaan turvallisen ravinteiden kierrätyksen, ehkäisemään jätteen ja hävikin syntyä sekä lisäämään materiaalitehokkuutta. Hävikin vähentämiseksi on asetettu liiketoiminta-aluekohtaiset tavoitteet.

Viljanviljelyä kehitetään edelleen kestävämmäksi yhteistyössä Fazerin arvoketjun kanssa. Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kaikki sen käyttämä vilja Suomessa ja Ruotsissa täyttää kestävän viljelyn periaatteet.

Vesivastuullisuuden kehittämiseksi Fazer laatii suunnitelman, joka määrittelee toimenpiteet ja tavoitteet liittyen veden kulutukseen, jätevesiin sekä vesiniukkuuteen arvoketjussa.

Fazer kehittää lisäksi valikoimaa. Valikoimassa pyritään painottamaan kotimaisuutta, hyödyntämään sesonkeja, lisäämään kasvipohjaisia ruokia, edistämään kestävän proteiinin käyttöä sekä pienentämään ruokahävikkiä.

”Voimme vaikuttaa ruuantuotannon eri vaiheissa siihen, että arvokkaita ravinteita päätyy veteen vähemmän. Esimerkiksi kestävän viljanviljelyn periaatteet sisältävät konkreettisia toimenpiteitä, joilla ravinteet pidetään pelloilla kasvien käytössä ja poissa vesistöistä. Itämeri-sitoumus kokoaa toimenpiteemme yhteen”, sanoo Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum.

”Alansa merkittävänä toimijana Fazerin teot näyttävät tietä muillekin. Se on merkittävää, koska ruuantuotannossa on valtava mahdollisuus vaikuttaa niin Itämeren kuin ilmaston tilaan. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Fazer on sitoutunut kehittämään ruoantuotannon kestävyyttä pitkäjänteisessä yhteistyössä”, BSAG:n perustajajäsen Ilkka Herlin iloitsee.

Fazer teki ensimmäisen Itämeri-sitoumuksensa BSAG:lle vuonna 2013. Sen puitteissa Fazer onnistui vähentämään energiankulutustaan 14 % tuotettua tonnia kohti, ja uusiutuvan sähkön osuus kasvoi 88 %:in. Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa uusiutuvan sähkön osuus Fazerin tuotannossa on 100 %. Kestävän viljanviljelyn periaatteet valmistuivat vuonna 2017. Fazer Myllylle luotiin vastuullisuusohjelma, ja Fazer Food Services kannusti ravintoloissaan kasvisten osuuden kasvattamiseen erilaisin keinoin.

Edellinen sitoumus onnistui ja tuotti hyviä tuloksia, mikä kannustaa Fazeria jatkamaan samalla linjalla myös uuden sitoumuksen toteuttamisessa. Ruoan tuotanto- ja kulutustavoilla on huomattava vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Näin ollen ruoka tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia ratkaista ongelmia.

Järki Lannoite -hankkeen tuottama raportti Ravinnekierrätyksen kiemuroita Yhdysvalloissa kertoo siitä, missä valtamerten takana kierrätyskuvioissa mennään. Monet haasteet ovat yhteisiä EU:n kanssa, mutta ratkaisuissa on selviä eroja. Tilakoot kasvavat kovaa vauhtia samalla, kun tuotanto keskittyy. Lantaa syntyy alueittain huikeat määrät, kun taas toisaalla sen sisältämistä ravinteista olisi kysyntää kauempanakin. Kuljetus ja käsittely ovat ratkaisuissa merkittäviä tekijöitä.

Tuoreessa BSAG:n Järki Lannoite -hankkeen raportissa kerrotaan, miten valtameren takana haetaan ratkaisuja ja kehitetään keinoja kohti tasapainoista ja kierrättävää lopputulosta.

Leo Harin kokoamassa raportissa kerrotaan Yhdysvaltojen kierrätyskuvioista kokonaisuutena. Syvemmin pureudutaan Kalifornian, Illinoisin ja Marylandin, etenkin Chesapeakinlahden valuma-alueen,  tilanteisiin. Lahti on laajan maataloustuotannon valuma-aluetta ja sinällään haasteellinen sekä mielenkiintoinen.

Raportissa lähdetään liikkeelle ravinteiden kierrätyksen nykytilasta ja kasvavista haasteista.

Raportissa käsitellään ravinteiden syntyä ja käyttöä maataloudessa, ravinteiden kierrätykseen vaikuttavaa lainsäädäntöä ja ravinteiden prosessointiin käytettäviä teknologioita ja alalla toimivia yrityksiä.

Kierrätyskuvioita käsitellään koko maan tasolla. Tarkemmin pureudutaan kolmen erityyppisen ja eri puolilla Yhdysvaltoja sijaitsevan osavaltion tilanteisiin nimenomaan ravinnekierrätyksen näkökulmasta.

Vaikka USA:n maataloustuotannolla on omat piirteensä, monet ravinnekierrätyksen haasteet ovat silti tuttuja myös Euroopan Unionin valtioissa. Yhdysvalloissa on kehitetty yllättävänkin erilaisia ratkaisuja.

Käytössä on esimerkiksi pullonkaulojen ratkaisemiseksi rahoitusmalleja, joissa on yhdistetty yksityistä ja julkista rahoitusta. Ongelmiin on haettu ratkaisuja tilakohtaisesti. Neuvonnan ja vapaaehtoisuuden merkitystä on korostettu enemmän kuin EU:ssa on tavattu tehdä. Toisaalta säätely ulottuu alueille, joita EU:ssa ei juuri säädellä.

Lantaa liikaa tai liian vähän

Tuoreen raportin päähuomio on lannassa, koska sen ravinnekierrätyspotentiaali on suuri. Alueilla, joilla lantaa syntyy paljon käytettävissä olevaa peltoalaa kohti, on kysyntää ja kehitysalustaa uusille poliittisille tai teknologisille ratkaisuille, joilla ravinnepainetta saadaan vähäisemmäksi.

Raportista käy ilmi, että USA:ssa, kuten EU:ssakin,  on alueita, joilla on alijäämää ravinteista. Näillä alueilla on potentiaalista kysyntää orgaanisille lannoitteille.

– Näillä alueilla on myös kiinnostusta ja tahtoa toimintamalleihin, joissa hyödynnetään lisätyt ravinteet mahdollisimman tehokkaasti ja selvitään mahdollisimman vähällä lannoittamisella, raportin koonnut Leo Hari toteaa.

– Ravinteiden kierrätys ja tehokas käyttö on monen tekijän summa ja haaste on siinä, miten ravinnepaineisilta alueilta saataisiin ravinteita sinne, missä niille on tarvetta ja kysyntää.

Raportti löytyy Järki Lannoitteen nettisivuilta ja on ladattavissa tästä. https://www.jarki.fi/sites/default/files/ravinnekierratyksen_kiemuroita_yhdysvalloissa_-raportti.pdf

Baltic Sea Action Groupin jokavuotinen joulukampanja tuotti tänä vuonna yli 200 000 euroa Itämeri-työhön. Lahjoita Itämerelle hyvä happi -teemalla kulkenut kampanja sai 138 yritystä ja organisaatiota lahjoittamaan joulumuistamisiin korvamerkityt varat Itämeren pelastamiseen. Kampanjan kehutun visuaalisen ilmeen ja konseptin suunnittelusta vastasi BSAG:n pitkäaikainen yhteistyökumppani suunnittelutoimisto Taivas.

Tämän vuoden kampanjateemana olivat Itämeren heikko happitilanne sekä Itämeren ja ilmastonmuutoksen yhteys. Itämeren ainutlaatuinen ekosysteemi kärsii laajoista hapettomista pohja-alueista, jotka ovat seurausta liiallisten ravinteiden tuottamasta rehevöitymisestä. Kestävän maatalouden toimenpiteillä voidaan vähentää ravinnehuuhtoutumia ja sitoa hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään.

Joulukampanjaan osallistuneet saivat käyttöönsä sähköiset joulutervehdykset yhteistyötahoilleen lähetettäväksi ja kutsun Itämeri-iltaan Allas Sea Poolille. Lähes kaikki joulukampanjaan osallistuneet yritykset löytyvät kampanjasivumme www.joululahjaitamerelle.fi merellisestä joulukuusesta.

”Säätiömme toimii lahjoitusvaroin, ja kampanjan tuotot käytetään monipuoliseen Itämeri-työhömme” BSAG:n asiamies Mathias Bergman kertoo. ”BSAG on mukana juuri työnalla olevassa Itämeren sisäistä kuormaa luotaavassa selvityksessä. Ravinnevalumien ehkäisemisen ja ravinteiden kierrättämisen edistämisen lisäksi on ensisijaisen tärkeää selvittää tarkkaan, mitä Itämeren sisäiselle kuormitukselle voidaan tehdä”, Bergman toteaa.

Ilmasto- ja Itämerityö nivoutuvat tiiviisti yhteen syksyllä 2017 käynnistetyssä hiilipilotti-projektissa, jossa BSAG etsii keinoja sitoa hiiltä maaperään yhdessä Ilmatieteenlaitoksen ja Sitran kanssa, ja siten keinoja vähentää ravinnevalumia vesistöihin ja Itämereen.

Kampanjan suurimmasta lahjoituksesta ja siten komeimmasta kuusenkoristeesta vastasi rakennusyhtiö Peab Oy. ”Peab on useana vuonna lahjoittanut joulukortti- ja lahjavarat hyväntekeväisyyteen. Olemme pyrkineet huomioimaan lahjoituskohteissa mahdollisimman monipuolisesti eri tahoja.” viestintäpäällikkö Ulla Arminen-Ulvila kertoo. ”Tänä vuonna päädyimme tukemaan meitä jokaista koskettavaa Itämerta ja sen hyvinvointia. Itämeren auttaminen on ilmastotyötä ja se asettuu hyvin Peab-konsernin kestävän kehityksen teemaan. Kuten monet muut tahot, mekin haluamme huolehtia ympäristöstämme.” Arminen-Ulvila sanoo.

138 Kiitos hyvän hapen lahjoittamisesta Itämerelle: te mahdollistatte monipuolisen Itämeri-työmme!

Kampanjaan osallistuneet yritykset ja organisaatiot:

Tracegrow, Finncontainers Oy, Scandinavian Cable Service Oy, CCEA Oy, Ebm-papst Oy, Suomen Säätiötilipalvelu Oy, Berner Oy, Knauf Oy, Keypro Oy, Merimieseläkekassa, Viking Line, Pakrak Oy, Sweco, EKE-Finance, JFP Executive Search Oy, Perheyritysten liitto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, Fiskars Oyj Abp, NIT Naval Interior Team, Beneq Oy, Grexel Systems Oy, Oy Gard Baltic Ab, Schneider Electric Finland Oy, Salaojituksen Tukisäätiö sr , Marketing Clinic Oy, Finnfrost Oy, Foreship Oy, MariGroup, Eniram Oy, EHP ENVIRONMENT OY , Fromm Pakkaus Oy, Alteams Oy , Turun Ylioppilaskyläsäätiö, Peab Oy, Nostokonepalvelu Oy, Are Oy, DA-Design Oy, Furuno Finland Oy, Finlandia-talo Oy, Kemppi Oy, Dinolift Oy, Normet Group Oy, Meritaito Oy, RAO Nordic Oy, Riihisoft Oy, Hyvinvointialan liitto ry, Lesjöfors Springs Oy, Helsingin Satama Oy (Port of Finland), HL Display Suomi Oy, IWA Labs Oy, Swerock, Nosturiasennus Virtanen (Lambertsson Oy), Inspecta Group Oy, Deltagon Group Oy, Lombard International Assuranse S.A., Avarea Oy, Funny Films Oy, Elomatic Oy, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, OEM Finland Oy, SVKK, Spellpoint Oy, Cervi Talotekniikka Oy, Artek Oy, Joensuun Laivaus Oy, LPO net, Nylund-Group, Leo Clean Oy, MetropoliLab Oy, Mandatum, Satumaa, Kuopion Vesi Liikelaitos, Niklashipping Oy Ltd, Ab Chipsters Food Oy, Satel Oy, Ariki Oy, OGG Finland, Pargas stad / Paraisten kaupunki, Suomen Projekti-Instituutti Oy, Easy LED Oy, Turun Vesiliikelaitos, L Arkkitehdit Oy, Inoroom (Halton Oy), Kansallinen Kokoomus rp, Capacent Oy, Teksor Oy, Svenska handelshögskolan (Hanken), Eskomatic Oy, Juuriharja Consulting Group Oy, Granlund Manager, Primulator Oy, Teohydrauli Oy, Arvo Kokkonen Oy, Jalofoods / Oy Soya Ab, Tabella Finland Oy, Maveplan Oy, Ramirent Oyj, Kronfågel Oy / Naapurin Maalaiskana, Veho Oy, Kouvolan K-Rauta/Myllykosken Rauta Oy, Sauvon Säilyke Oy, e21Solutions Oy, SP-Works Oy, Coala Oy, AMT-veneet Oy, Galvatek Oy Ab, Camilla Aho Oy Ab, M-Brain Insight Oy, Juva Shipping Oy, S.Y.B., InfoBuild, GreenEnergy Finland Oy, Kariner Oy, Exclusive Networks Oy, Suoraman Elementti Oy, Naantalin Satama Oy, Oy Kontino Ab, RP Logistics Oy, Soilfood Oy, Kolmen Kaverin Jäätelö Oy, Newsec Asset, Qvidja Kraft Ab, Pagode Oy, Konecranes Oy, Yleissiivous Oy, Accurate Oy, Oy Lival Ab, Pestivoima Oy, Navidium Oyj, Finnlines Oyj, Hotelli Haikon Kartano & Spa, Biomed Oy, Jupale Ky/K-Supermarket Nikinmäki, Mastertank Oy, Ciber, Oy Targa Center Ab, Gasum Oy

Lannan happokäsittelyä edistävä Baltic Slurry Acidification -hanke kokoontui Riikaan 9.-12.10. yhdistettyyn puolimatkankokoukseen ja tilavisiittiin Lauku Agro –maatilalle tutustumaan SAT-investointiin. Hankkeen avulla on jo hankittu kaksi hapotuskalustoa peltolevitykseen, toinen niistä Ruotsissa ja toinen Saksassa. Suunnitelmissa on vielä kaksi peltolevityskalustoa ja kaksi varastointikalustoa. Teoreettisesti laskettuna pelkästään hankkeen avulla hankituilla happokäsittelykalustoilla voidaan vähentää vuodessa 48 000 typpikilon katoamista lannoitekäytöstä laineille.

Happokäsittely kiinnostaa, sillä Itämeren alueella lähes kaikissa maissa maatalouden ammoniakkipäästöt ovat kasvaneet. EU on huomioinut ongelman ja kiristänyt ilmakehäpäästöjen rajoituksia. Lannan happokäsittely voi olla hyvä vastaus ongelmaan, sillä se laskee ammoniakkipäästöjä heikentämättä silti satotasoa  Hankkeessa tehty markkina-analyysi osoittaa, että maatasolla happokäsittelyyn sopivan lannan määrä vaihtelee 30 % – 85 % välillä.

Hankkeessa on tehty kenttäkokeita kesien 2016 ja 2017 aikana ja niitä jatketaan vielä 2018. Kenttäkokeissa on keskitytty tutkimaan happokäsitellyn lannan vaikutusta kasvien typenkäyttötehokkuuteen ja satotasoihin. Ruotsalaiset ja saksalaiset kokeet näyttivät kasvanutta tehoa ja kasvaneita satotasoja, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Saksan kokeissa tehtiin myös ammoniakkipäästömittauksia ja tulokset osoittivat päästöjen voimakasta vähentymistä. Kesän 2017 Suomessa, Virossa, Puolassa ja Saksassa tehtyjen  kenttäkokeiden tuloksia analysoidaan vielä. Ruotsin tapaustutkimuksesta tehty kustannus-hyöty –laskelma osoitti, että sääolosuhteiltaan normaaleina vuosina happokäsittely on taloudellisesti kannattavaa.

Tämä opas on sinulle, joka haluat saada peltosi jälleen eläväksi ja tuottavaksi, sinulle, joka painit ruovikon niiton tai ruo’on niittomassan sijoituksen kanssa, ja sinulle, joka haluat yleisesti ymmärtää enemmän maaperän ja sen toiminnan elintärkeästä roolista maapallollamme.

Ruokopelto-hanke

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä Ruokopelto-hankkeessa (2015 – 2017) kokeiltiin ruo’on käyttöä pellonparanteena. Mukana oli neljä aiheesta innostunutta tilaa, joilta saatiin hankkeen kokeiluja varten käyttöön sekä koelohko että verrokkilohko. Ruokosilppua lisättiin koelohkoille kahtena peräkkäisenä syksynä, ja maanäytteiden perustella saatiin viitteitä siitä, että ruoko lisäsi eloperäisen aineksen määrää pellossa, kun sitä levitettiin kahtena peräkkäisenä vuonna. Hankkeen aikana saatiin myös arvokasta kokemusta ruo’on korjuuketjusta, ja havaittiin jälleen kerran, kuinka tärkeää paikallinen aktiivisuus ja yhteistyö onkaan.

Ruokopelto-hankkeessa tuotettiin viljelijäopas eloperäisen aineksen lisäämisestä maahan, mutta opas käy yhtä hyvin kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle. Lisäksi esitteestä saa vinkkejä ruovikon niittoon ja ruo’on peltokäyttöön liittyen.

Opas on ladattavissa osoitteesta:

https://www.jarki.fi/sites/default/files/eloisa_pelto_ruokopelto-hankkeen_opas.pdf

Ympäristöministeriö teettää selvityksen Itämeren sisäisistä ravinnevarastoista ja niiden vaikutuksista rehevöitymiseen. Selvityksessä tarkastellaan myös kunnostusmenetelmiä ja keinoja sisäisten ravinnevarastojen rehevöittävän vaikutuksen vähentämiseksi. BSAG osallistuu selvityksen tekoon osana Vahanen Environment Oy:n vetämää kansainvälistä konsortiota. BSAG on seurannut Itämeren sisäisiin ravinnevarastoihin ja niiden rehevöittäviin vaikutuksiin liittyvää keskustelua ja tutkimusta perustamisestaan lähtien.

Sisäisillä ravinnevarastoilla tarkoitetaan mereen joutuneita ravinteita, jotka liiallisen kuormituksen ja merenpohjan hapettomuuden vuoksi eivät sitoudu pohjasedimenttiin vaan rehevöittävät merta.

”Sisäisiin ravinnevarastoihin puuttuminen ei ole missään nimessä yksinkertainen asia” toteaa BSAG:n asiamies Mathias Bergman. ”On kuitenkin selvää, että tätäkin tietä pitää selvittää, samaan aikaan kuin maalta mereen tulevat ravinnepäästöt minimoidaan”, Bergman jatkaa.

Selvitys auttaa toteuttamaan Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa, jonka tavoite on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Uusia keinoja rehevöitymisen hillitsemiseksi tarvitaan, koska ilmaston lämpeneminen ja sadeolojen muuttuminen vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista.

Selvitys sisältää tiekartan jatkotoimille Itämeren tilan parantamiseksi ja tuottaa tietoa erityisesti päätöksentekijöille ja kunnostustoimien toteuttajille.

Vahanen Environment Oy:n kokoama konsortion lisäksi Centrum Balticumin asiantuntijat tarkastelevat kunnostusmenetelmien käyttöönottamiseen vaikuttavia politiikkoja, lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia ja institutionaalisia kysymyksiä.