– Carbon Action -alustalle suunniteltu STN MULTA aloittaa Strategisen neuvoston tutkimusrahoituksella

BSAG:n aloittaman Carbon Action -alustan kunnianhimoiset tavoitteet maatalousmaan hiilensidonnan edistämisestä ja todentamisesta ottivat jättiharppauksen eteenpäin: Ilmatieteen laitoksen vetämälle STN Multa -tutkimuskonsortiolle on myönnetty rahoitus 3 vuodeksi Strategisen tutkimusneuvoston Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) -ohjelmahausta. Rahoitus mahdollistaa pitkäjänteistä tutkimusta maaperä hiilen sidonnan todentamisesta ja hiiltä varastoivan viljelyn edistämisestä ja jatkaa näin Carbon Action -hiilipilotissa käynnistettyä työtä.

Multi-benefit solutions to climate-smart agriculture (MULTA) -projektin tavoitteena on i) kehittää ruokajärjestelmää hyödyttäviä ilmastoviisaita viljelykäytäntöjä, ii) kokeilla käytäntöjä maatiloilla, iii) kehittää hiilensidonnan todentamisjärjestelmää ja iv) kehittää taloudellisia ja muita ohjauskeinoja näiden ratkaisujen käyttöönottamiseksi Suomessa ja muualla. Carbon Action -alustan lailla kokonaisvaltaista systeemistä muutosta kehitetään ja viedään eteenpäin yhdessä viljelijöiden, yritysten ja päättäjien kanssa.

”Ruokajärjestelmä on suurien haasteiden edessä. Sen pitäisi olla merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillintää ja samalla tuottaa kestävästi terveellistä ruokaa kasvavalle väestölle.” tutkimusprofessori Jari Liski sanoo.

”Hiilen sitominen maatalousmaahan on iso mahdollisuus ruokajärjestelmälle vastata ilmastokriisiin. Odotamme, että STN MULTA antaa vastauksia kysymyksiin, joita kaivataan kipeästi globaalisti”, Liski jatkaa.

”STN MULTAn keskiössä oleva regeneratiivinen maatalous tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös muita hyötyjä. Se parantaa maaperän kuntoa, viljelyvarmuutta ja satoja, lisää luonnon monimuotoisuutta, ruuan laatua, ravinteiden ja vedenpidätyskykyä, ja sitä kautta vähentää Itämereenkin joutuvaa ravinnekuormitusta”, kertoo Carbon Actionin ja BSAG säätiön hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

”Ilmasto-, Itämeri- ja biodiversiteettityön yhdistäminen ja maatalouden paradigman kääntäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Osaamisesta voi tulla todellinen strateginen etu Suomelle. Kiire kriisien kanssa on valtava, ja kiitämme strategisen tutkimuksen neuvostoa työn mahdollistamisesta” , Kankaanrinta summaa.

Monihyötyisyyttä korostavan STN MULTA- hankkeen vuorovaikutuksesta vastaa Baltic Sea Action Group, jonka tehtävänä on huolehtia, että vuorovaikutus ja strateginen viestintä johtavat toimien mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen. Yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa on aloitettu jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja se pidetään jatkuvana ja vuorovaikutteisena läpi projektin kaikkien toimien.

”BSAG:n rooli tutkimuksen ja käytännön yhteen tuojana on ollut ainutlaatuinen Carbon Actionissä. En usko, että mikään toinen toimija olisi edes uskaltanut lähteä tavoittelemaan niin suuria kuin BSAG, kun he alkoivat suunnittelemaan Carbon Actioniä ja hakemaan tutkijoita mukaan. STN MULTAn vuorovaikutus ei voisi olla paremmissa käsissä”, Liski toteaa.

Konsortion jäsenet ovat Ilmatieteen laitos (vetäjä), Baltic Sea Action Group, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Zürichin yliopisto.

Hankkeessa mukana valtavan hieno ja laaja kansallinen ja kansainvälinen porukka: monitieteinen tutkimuskonsortio ja monipuoliset sidosryhmät.

Konsortion osapuolet:

Jari Liski, Finnish Meteorological Institute

Annalea Lohila, University of Helsinki/Institute for Atmospheric and Earth System Research

Anna-Liisa Laine, University of Zurich

Laura Höijer, Elävä Itämeri säätiö (Baltic Sea Action Group, BSAG)

Risto Uusitalo, Natural Resources Institute Finland

Jussi Heinonsalo, University of Helsinki

Tuomas Mattila, Finnish Environment Institute

Muut tutkijat (tällä hetkellä, tiedossa myös uusia rekrytointeja):

Finnish Meteorological Institute: Liisa Kulmala, Julius Vira, Mika Aurela, Miia Salminen

Natural Resources Institute Finland: Kristiina Regina, Hannu Fritze, Tapio Salo, Helena Soinne, Jaakko Heikkinen, Taina Pennanen

University of Helsinki: Karoliina Huusko, Mari Pihlatie, Kristiina Karhu, Noora Manninen, Sanna Kanerva, Markku Ollikainen, Sanna Lötjönen, Bartosz Adamczyk

BSAG: Pieta Jarva, Michaela Ramm-Schmidt, Kaj Granholm, Paula Biveson

SIDOSRYHMÄT:

100 Carbon Action -hiiliviljelijää

Ministeriöt:

Ministry of Agriculture and Forestry, Ministry of the Environment  & Ministry for Foreign Affairs

Yritykset:

Valio Oy, Apetit Ruoka Oy, Fazer Group, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta S group / SOK, Altia Oyj, Viking Malt Oy

Muut kotimaiset sidosryhmät:

Liisa Pietola, The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Pekka Heikkinen, Qvidja Farm

Juuso Joona, Tyynelä farm

Sari Peltonen, Finland Association of ProAgria Centres

Rikard Korkman, Finland Central Union of Swedish-speaking Agricultural Producers in Finland

Susann Rännäri, Finland Luomuliitto ry – Finnish organic farmers association

Fredrik von Limburg Stirum, Koskis Estate

Hanna Mattila,  Sitra

Teemu Lehmusruusu, Telling tree art+rsrch

Maatalousoppilaitokset:

Häme university of applied sciences

Kansainväliset tutkijat:

Germany: Christopher Poeplau, Thünen Institue of Climate-Smart Agriculture & Peter Leinweber, Germany University of Rostock & Axel Don, Johann Heinrich von Thünen Institute

Estonia: Maarja Öpik, University of Tartu

China: Chao Liang, Chinese Academy of Sciences

France: Lauric Cecillon, Laboratoire de Géologie de l’Ecole Normale Supérieure & Jean-Francois Soussana French National Institute for Agricultural Research (INRA) & Jussi Lankoski, Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD)

Netherlands: Rachel Creamer, Wageningen University

Spain: Raul Zornoza, Universidad Politécnica de Cartagena

United States: Keith Paustian, Colorado State University

United Kingdom: Jonathan Hillier, The University of Edinburgh

Sweden: Per Weslien, Sweden University of Gothenburg

Denmark: Berit Hasler, Aarhus University Research

Kansainväliset verkostot:

Carbon Farming North Sea Region project/ network

4 per 1000 initiative Secretariat

ICOS ERIC Integrated Carbon Observation System (ICOS)

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on myöntänyt rahoitusta 260 000 euroa MAANEUVO-hankkeeseen (”Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla”). Hankkeen tavoitteena on tuoda etenkin Carbon Action -alustan ja Ruralia-instituutin OSMO-hankkeen tuloksia maatalouden neuvojien käyttöön, valmentaa 30 kasvintuotannon neuvojaa maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi sekä vahvistaa tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden välistä yhteistyötä. BSAG toteuttaa hankkeen yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa.

Kestävän maaperänhoidon ja hiiliviljelyn keinoin voidaan saavuttaa monia hyötyjä samoilla toimenpiteillä: nostaa satotasoja, varastoida ilmakehän hiiltä maahan, vähentää ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia vesistöihin ja ehkäistä Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä, sekä sopeuttaa viljelyä ilmastonmuutokseen.

”Tehokkaista toimenpiteistä on olemassa tutkimustietoa, mutta tiedon käytännönläheinen jalkauttaminen puuttuu. Siksi MAANEUVO tulee todella tarpeeseen. Valmennamme kasvintuotannon neuvojia yhteistyökumppaniemme kanssa sekä viemme tutkimustietoa viljelijöiden ja neuvojien tarpeisiin”, BSAG:n projektijohtaja Eija Hagelberg kertoo.

Maa – ja vesitekniikan tuki on vuonna 1949 perustettu vesitekniikan, siihen liittyvän ympäristötekniikan sekä maaperän suojelun tukija.

”Carbon Action -hankkeessa on useita yhtymäkohtia niin maaperän kuntoon kuin peltojen toimivaan vesitalouteen, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä tukemme kohteena” Timo Maasilta Maa- ja vesitekniikan tuesta selvittää.

Hanke liittyy suoraan BSAG:n hallinnoimaan Carbon Action -alustaan (www.carbonaction.org), jossa tehdään korkealaatuista tutkimusta Ilmatieteen laitoksen johdolla peltomaan kyvystä varastoida ilmakehän hiiltä pitkäaikaisesti sekä koulutetaan viljelijöitä hiilen varastoimiseen peltomaahan (hiiliviljely).

”Kiinnostus Carbon Actioniin on ollut erittäin suurta sekä viljelijöiden, yritysten että päätöksenteon puolelta. Keskeisenä pullonkaulana hiiliviljelyn laajamittaisessa käytäntöön viemisessä on osaavien neuvojien koulutus sekä tulosten vieminen käytäntöön neuvojille ja viljelijöille”, Hagelberg kertoo.

”Tutkijat, neuvojat ja viljelijät ovat kukin kiireisiä työssään, eikä luontaista kanssakäymistä näiden kolmen toimijaryhmän välillä juurikaan ole. Yhteistyötä kuitenkin tarvitaan välttämättä, jotta tieto kulkee esteettömästi joka suuntaan. Viljelijät taas tarjoavat syötteitä tutkimukselle ja neuvojat taas ovat tärkeässä roolissa tutkimustiedon välittämisessä viljelijöille. MAANEUVO toimii yhdistävänä lenkkinä näiden tahojen yhteistyön aktivoimisessa”, Hagelberg tähdentää.

MAANEUVO-hanke ratkaisee juuri näitä kysymyksiä. Nelivuotinen hanke myös mahdollistaa pitkäjänteisen säätiöiden välisen strategisen yhteistyön Carbon Action -alustalla.

Lonnassa järjestetään torstaina 11.7. maailman ensimmäinen merivesijuoksutapahtuma. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Baltic Sea Action Groupille Itämeren suojelutyöhön.

Hyväntuulinen kesätapahtuma on tarkoitettu jokaiselle Itämeren ystävälle, aikaisemmasta vesijuoksukokemuksesta riippumatta. Osallistua voi yksittäin, kavereiden kanssa tai yritysjoukkueena.  Osallistumismaksu on 10 euroa / yksityishenkilö. Hintaan sisältyy saunan sekä DROPPin ja Saimaan Panimon tarjoama saunajuoma.

Yritykset voivat osallistua tapahtumaan kokoamalla riveistään max. neljän hengen joukkueen. Osallistumismaksu yritykseltä on 250 euroa, ja se sisältää saunan sekä DROPPin ja Saimaan Panimon tarjoamat saunajuomat juoksijoille.

Tapahtuma alkaa klo 14, ja yritysryhmät pääsevät meren aaltoihin klo 15. Merellisten urheilusuoritusten lisäksi Lonnassa on tarjolla tuoreinta Itämeri-tietoa Seppo Knuuttilan opastuksella, sekä musiikkiesityksiä ja rentoa tunnelmaa.

Osallistumalla Lonnan merivesijuoksuun yrityksenne voi yhdistää tyhy-päivän ja Itämeren tukemisen, sekä päästä ihastelemaan hienoa Lonnan saarta!

Tapahtuman Facebook-event löytyy täältä: https://www.facebook.com/events/891004207915583/ ja yritykset voivat ilmoittautua mukaan täällä: https://www.webropolsurveys.com/S/B8C5C08ADA6B06B7.par

Salaojituksen Tukisäätiön vuonna 2015 julkaistua sitoumusta jatketaan kahdella vuodella. Sitoumuksen keskiössä on maankuivatukseen ja pellon vesitalouden hallintaan liittyvän tiedon levittäminen ja yhteistyön lisääminen asian parissa työskentelevien sidosryhmien välillä.

Ensimmäinen sitoumuksen etappi oli Maankuivatuksen ja salaojituksen -tutkimustietopankki, joka perustettiin 2016. Kaikille avoin tietopankki helpottaa tutkimustulosten etsimistä maankuivatuksen, salaojituksen ja pellon vesitalouden hallinnan moninaisista kysymyksistä mukaan lukien ympäristövaikutukset ja vesistökuormitus.

Seuraava etappi oli 18.10.2016 järjestetty Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari. Seminaarissa kuultiin esityksiä ja keskusteltiin keinoista, joilla voitaisiin vähentää pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää vaarantamatta maan hyvää kuivatusta.

Seminaarisarja sai jatkoa viime vuoden loppupuolella Maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaarin muodossa. Seminaarissa maatalouden ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta lähestyttiin monesta suunnasta, usean eri asiantuntijan voimin. Konkreettisten maankuivatustoimien lisäksi puhujat käsittelivät mm. maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa sekä ruoantuotannon globaaleja haasteita.

Sitoumuksen jatko-osassa Salaojituksen Tukisäätiö sr järjestää vielä kolmannen seminaarin vuoden 2020 aikana, ja julkaisee ympäristöoppaan pellon vesitalouden hallinnasta.

”Peltomaan kunnon ja optimaalisen vesitalouden merkitys kestävälle viljelylle on ilahduttavasti tullut laajan joukon tietoisuuteen, ja siihen liittyviä tutkimushankkeita onkin käynnissä useita. Koska uutta tietoa saadaan jatkuvasti, niin ajantasaisen tiedon tallentaminen maksuttomaan kaikille avoimeen datapankkiin helpottaa tiedon hakemista ja hyödyntämistä.  Yhteistyö ja tiedonvaihto eri alojen ja toimijoiden välillä luo edellytykset kokonaisvaltaiseen asioiden ymmärrykseen, ja sitä säätiö haluaa edistää seminaareja järjestämällä.  Itämeri-sitoumuksen jatkoon päädyttiinkin syksyn 2018 seminaarista saadun runsaan positiivisen palautteen vuoksi”, kertoo Salaojituksen Tukisäätiö sr:n toiminnanjohtaja Seija Virtanen.

BSAG on ollut erittäin tyytyväinen sitoumuksen kautta syntyneeseen yhteistyöhön. ”BSAG:n Itämeri -ja ilmastotyön kannalta peltojen vesitaloudella on oleellinen merkitys. Tämän lisäksi vahvana suomalaisena toimijana Salaojituksen Tukisäätiö on mahdollistanut BSAG:lle ja muille toimijoille pääsyn relevantin tiedon ja sidosryhmien pariin”, kertoo BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer.

Apetitin Satakunnassa sijaitseva Räpin koetila liittyy mukaan Carbon Action -hankkeeseen yhtenä reilusta sadasta suomalaisesta maatilasta. Carbon Action edistää ilmastoystävällisten viljelykäytäntöjen yleistymistä, auttaa viljelijöitä toteuttamaan hiiltä varastoivia ja maan kasvukuntoa parantavia viljelymenetelmiä sekä todentaa hiilen varastoitumista maaperään tieteellisesti.

Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin yhteisessä hankkeessa yhdistyvät huippututkimus ja kenttätason eli viljelijöiden tekemä työ. Apetit tarjoaa Räpin koetilan tutkimuksen käyttöön viideksi vuodeksi edistääkseen hiiliviljelyyn liittyvien toimenpiteiden tutkimusta, kehittämistä sekä käytäntöjä.

”Apetitilla on tehty pitkään työtä viljelymenetelmien kehittämiseksi Vastuuviljely-menetelmän parissa ja Räpin tilalla on hyvät valmiudet viljelymenetelmien tutkimiseen. Carbon Action on tärkeä hanke yhteiskunnallisen ympäristövaikuttamisen osalta ja on hienoa olla mukana tuottamassa tutkimustietoa kestävän kehityksen mukaisesta viljelystä”, sanoo Apetitin tuotteista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tarja Honkala.

Jokainen Carbon Action -hankkeessa mukana oleva tila on valinnut omalle koelohkolleen yhden tai useamman omaan viljelyyn soveltuvan hiilen varastoitumista edistävän toimenpiteen. Hankkeen aikana testataan ja tutkitaan valittujen toimenpiteiden vaikutuksia viljelyyn, maaperän kasvukuntoon ja hiilen varastoitumiseen.

Apetit on tehnyt Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019-2025

Apetit on tehnyt Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksen vuosille 2019-2025. Apetitin sitoumuksen keskiössä on tuottaa sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua ja tuotteistaa hiiliviljelyä Apetitin sopimusviljelijöiden kautta.

”Sitoumus koostuu kahdesta osasta: sisällytämme hiilipilotissa todennetut parhaat viljelykäytännöt sopimusviljelijöidemme viljelytysohjeisiin ja koulutamme kaikki sopimusviljelijämme maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin. Lisäksi tuomme Räpin koetilan osaksi tutkimusta edistämään hiiliviljelyyn liittyviä toimenpiteitä”, kertoo Honkala.

Osana sitoumusta Apetit liittyy mukaan Carbon Action -hankealustan yritysverkostoon, joka mahdollistaa eri ruokaketjun toimijoiden yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen hiiliviljelyn tiimoilta.

”Toivotamme Apetitin lämpimästi tervetulleeksi Carbon Action -hankkeeseemme. Apetitin Itämeri-sitoumuksen kautta saamme arvokasta tietoa tutkimukselle ja edistämme Carbon Actionin tavoitetta kestävämmästä ruokaketjusta. Maaperän kasvukunnon parantaminen rakentaa hiilinieluja ja vähentää vesistöjen ravinnevalumia – autamme näin Itämerta kahdella tavalla, ilmastonmuutosta hillitsemällä ja rehevöittäviä päästöjä hillitsemällä”, toteaa Baltic Sea Action Groupin yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Michaela Ramm-Schmidt.

”Kokoamalla yhteen Carbon Actioniin osallistuvat yritykset mahdollistamme osaamisen ja tietojen vaihdon sekä uusien ideoiden syntymisen hankkeen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vain yhteistyöllä voimme ratkaista aikamme viheliäisimpiä ongelmia”, Ramm-Schmidt jatkaa.

Lisätietoja:

Sanna Väisänen, johtaja, viestintä, markkinointi ja sijoittajasuhteet
etunimi.sukunimi(a)apetit.fi
Puh. 010 402 4041

Michaela Ramm-Schmidt, johtaja, yritysyhteistyö
etunimi.sukunimi(a)bsag.fi
Puh. 040 525 0509

Apetit on kasvisten ykkönen, vahvasti kotimaiseen ruoan alkutuotantoon toimintansa perustava elintarvikeyhtiö. Luomme kasviksista hyvinvointia tarjoamalla terveellisiä, maistuvia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Lisäksi jalostamme rypsistä laadukkaita kasviöljyjä ja rypsipuristeita rehuraaka-aineeksi sekä käymme viljakauppaa kansainvälisesti. Haluamme olla kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijä. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Apetitin liikevaihto vuonna 2018 oli 283 miljoonaa euroa. Lue meistä lisää osoitteessa apetit.fi.

Ekonia Oy:n sitoumuksen ytimessä oli tavoite tehdä mittaamisesta yleisempää vesistöjen ja maatalouden kontekstissa, sekä testata tuotevalikoimasta löytynyttä käsimittalaitetta maataloudessa. Sitoumus julkaistiin alkuvuodesta 2016, jonka jälkeen erityisesti maatalouden mittalaiteratkaisut ovat ottaneet suuria askeleita eteenpäin. Ekonia Oy on tuonut ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan BSAG:n tietoon ja edesauttanut näin Itämeri-työtä. Yritys on osallistunut aktiivisesti BSAG:n ja sen muiden sidosryhmien aiheeseen liittyviin tapahtumiin ja tuonut näin mittaamisen tärkeyttä esiin.

Osana sitoumusta Ekonia lahjoitti Horiba LAQUAtwin -mittalaitteita K-maatalouden koetilan käyttöön, jossa mittalaitteiden avulla testattiin kasvien ja maaperän kalium- ja nitraattipitosuuksia. Varsinkin nitraattipitoisuuksien osalta tulokset olivat lupaavia, ja mittalaite voisi hyvinkin soveltua maatilatason ratkaisuksi. Koetoiminnan lyhyen keston vuoksi lisätutkimuksille on tarvetta riittävän validiteetin varmistamiseksi.

”BSAG:n Itämeri-sitoumus on toimiva konsepti ja se on tarjonnut yrityksellemme keinon tuoda lisäarvoa Itämeri-työhön, sekä samanaikaisesti edistää sekä omaa että mittausteknologian näkyvyyttä tärkeiden sidosryhmien keskuudesssa”, toteaa Ekonia Oy:n tuotevastaava Juho Iso-Kuusela.

Vaikka yrityksen Itämeri-sitoumus päättyy, epäformaali yhteistyö jatkuu. Lisäksi uuden sitoumuksen hahmottelu on jo aloitettu.

”Ekonia Oy:n ja BSAG:n välinen yhteistyö on ollut saumatonta. Säätiön toimiminen mittalaiteratkaisuja toimittavien yritysten kanssa on välttämätöntä uusien vesistöihin ja maatalouteen kohdistuvien ratkaisujen eteenpäin viemiseksi”, kertoo BSAG:n projektipäällikkö Nicholas Wardi.

Tuore hallitusohjelma tunnistaa että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Ohjelmassa lupaillaan ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja Itämerelle paljon hyvää. Hallitusohjelmasta löytyykin paljon tavoitteita, joiden toteutumiseksi myös BSAG toimii.

Hiilineutraaliustavoite 2035 kirittää ilmastotoimiemme tahtia selvästi. Lisäksi ohjelmassa sitoudutaan hiilinegatiivisuuteen pian vuoden 2035 jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Yhtä lailla kunnianhimoinen tavoite hallituksella on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Kiertotalouteen panostetaan vahvasti.

On hienoa, että myös Itämeren suojelu on saanut oman osiona. Tehostettua Itämeren ja vesiensuojelun ohjelmaa jatketaan ja peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyä laajennetaan. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta parannetaan. Itämeri-yhteistyössä Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jossa on elinvoimainen, kestävästi hyödynnetty meriluonto.

Ohjelma tunnistaa, että maataloudella on runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisuun. Ohjelma tukee vahvasti Carbon Action -hankkeessa esiin tuotua hiiliviljelyä ja nostaa esiin muun muassa, että maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominaisuuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin. Esille nostetaan myös luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja vesistövaikutusten pienentäminen, biokaasun tuotannon ja ravinnekierrätyksen edistäminen sekä kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen.

Lisäksi hallitus sitoutuu vahvistamaan yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa, lisäämään poikkihallinnollista asioiden valmistelua ja uudenlaista vuorovaikutusta. Ympäristöhallinnon, ympäristötutkimuksen ja ilmastopaneelin resursseja kasvatetaan ja luontopaneelin toimintaedellytykset varmistetaan. Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan panostamalla mm. tutkimusinfrastruktuureihin.

Ohjelma on hyvin lupaava ja kunnianhimoinen. Hallitusohjelma on mahdollistaja. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on varmistettava että nämä hyvät lupaukset myös toteutuvat.

Hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin linjassa myös BSAG:n tavoitteiden kanssa:

1) Edistetään maatalousmaiden hiilen sidontaa

BSAG:n Carbon Action -projektin edistäminen ja toiminnan laajentaminen saa erittäin vahvan tuen hallitusohjelmasta. Monihyötyisyys on Carbon Actionin ytimessä. Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. Samalla luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin sietokyky lisääntyvät, ja maaperän kyky pidättää vettä, kiintoainesta ja ravinteita paranee. Eri puolilla ohjelmaa on runsaasti yksityiskohtaisia kirjauksia aiheeseen liittyen:

• Hallitus aikoo laatia kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman, jossa mukana myös maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen.
• Panostamista hiilinielujen tutkimukseen, hiilensidonnan mittaukseen ja laskentamallien kehittämiseen jatketaan. Hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita pilotoidaan kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.
• Suomi edistää kansainvälistä 4/1000-aloitetta maatalouden hiilensidonnan lisäämiseksi. Kehitetään uusien viljelytapojen tutkimusta ja edistetään niiden käyttöönottoa.
• Vähennetään maatalouden ilmastopäästöjä ja lisätään hiilinieluja maatalouden toimintaedellytyksiä kehittäen.
• Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta.
• Suunnataan tulevia ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteitä siten, että maatalouden päästöjä pienennetään.
• Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan korvata viljelijälle tulosperusteisesti.
• Edistetään viljelytekniikoiden käyttöönottamista, joilla voidaan joko lisätä hiilensidontaa tai vähentää ilmastopäästöjä
• Varmistetaan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja kansallisesti riittävä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden rahoittaminen (CAP, EAKR, LIFE).
• Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Painopistealueina ovat hiilensidonta, vähähiilisyys ja kilpailukyky.

2) Laitetaan ravinteet kiertoon

BSAG on jo usean vuoden ajan pitänyt ravinteiden kierrätystä toiminnan keskiössä. Tehokas ravinteiden kierrätys estää rehevöittävien ravinteiden päätymistä Itämereen. Samalla se vähentää riippuvuutta maapallon hupenevista kaivannaisfosforivarannoista, sekä tarvetta käyttää teollisia typpilannoitteita, joiden energiaintensiivinen tuotanto pahentaa ilmastonmuutosta. Myös tämän työn edistäminen saa vahvaa tukea:

• Hallituskaudella toteutetaan kiertotalouden edistämisohjelma. Vahvistetaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta.
• Ravinnekierron toimenpidekokonaisuus toteutetaan, jonka avulla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta sekä synnytetään markkina kierrätyslannoitteelle, jotta tarve uudenpellon raivaamiseksi lannanlevitykseen vähenee merkittävästi ja vesistöjen ravinnekuormitus pienenee.
• Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma.
• Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita.

3) Turvataan meriluonnon monimuotoisuuden säilyminen

BSAG edistää meriluonnon monimuotoisuutta mm edistämällä yhdessä VELMU-väen kanssa vedenalaisen meriluonnon suojelua (ProSail 2/2019 s. 34-42). Meriluonto kyllä mainitaan hallitusohjelmassa, mutta tarvetta olisi ollut vahvemmalle kirjaukselle. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen takia Itämeren tärkeimmät alueet on saatava suojeltua. Lisäksi Suomen tulisi varmistaa, että eteläisen Itämeren turskalle asetetaan lokakuussa kalastuskielto. Tässäkään kysymys ei ole vain kalasta, vaan myös luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemin säilyttämisestä.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja Itämeren tila kietoutuvat yhteen. Tästä syystä ympäristöongelmien ratkominen on erityisen vaikeaa. Ongelmat ruokkivat kierrettä, jota on vaikea pysäyttää. Siksi myös ratkaisujen pitää usein kietoutua yhteen, niitä on voitava lähestyä systeemitasolla. Siihen BSAG toiminnassaan pyrkii.

Laura Höijer

Sisältöjohtaja, Baltic Sea Action Group

Järki Pelto -hankkeen hankekoordinaattorina toiminut Olli-Pekka Ruponen on maaseutuyrittäjä, viljelijä ja neuvoja Salon Halikosta. Hän toimii yrittäjänä yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa. Perheeseen kuuluu myös kolme peruskouluikäistä lasta, kaksi poikaa ja tytär. Yritystoiminnassa Olli-Pekka ja Hannele toimivat yhdessä keskittyen kumpikin omiin osaamisaloihinsa. Olli-Pekka itse vastaa viljelypuolesta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. Hannelen alaa puolestaan on monipuolinen käsityöalan yritystoiminta.

Ympäristöasiat ovat esillä niin Ruposen yksityistaloudessa kuin yritystoiminnassakin. Perheessä ajetaan biokaasuautolla, kierrätetään käytännössä kaikki mahdollinen ja samalla mietitään jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää maatilan ympäristöystävällisyyttä.  Tilan kasvinviljelyssä mietitään jo tarkasti eri toimien vaikutusta ympäristöön ja tuotantoon, metsäpuolellakin osa metsästä on metsätalouden ympäristötukialueena.  Suunnitelmissa ja toiveissa on vielä muun muassa tuottaa sähköä aurinkopaneelien avulla sekä tulevaisuudessa käyttää viljelyssä helppokäyttöisiä kierrätyslannoitteita, Ruponen kertoo ajatuksistaan.

Ruponen tunnetaan myös tietynlaisena kasvinviljelyn edelläkävijänä ja hän kertookin olevansa tulevaisuuteen suuntautunut ja kiinnostunut kasvinviljelyalasta ja sen kehittymisestä Suomessa. Omalla tilallaan hän on rohkeasti kokeillut ja edistänyt esimerkiksi Suomessa ainakin toistaiseksi melko vähän viljeltyjen syysrapsin ja –ohran viljelyä. Uusien viljelykasvien myötä tilan viljelykiertokin on monipuolistunut, sen myötä myös maan kasvukunnon tärkeys ja sen parantaminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi asioiksi ja niistä oppii jatkuvasti lisää, kertoo Ruponen. Hän on kiinnostunut myös kokeilemaan ja käyttämään erilaisia maatalouden digipalveluita. Digipalveluilla saadaan esimerkiksi sellaista hyödyllistä tietoa, jota ei pelkin ihmisaistein voi havainnoida.  Omaa tilaansa kehittävä ja eteenpäin vievä Ruponen on lisäksi aktiivinen tiedonvälittäjä ja aidosti kiinnostunut neuvonnasta ja muista mahdollisuuksista jakaa tietoaan viljelijöiden keskuuteen.

Järki Pelto -hankkeen taustalla tuotannolle ja ympäristölle edullisiin viljelykäytäntöihin keskittynyt pienryhmä

Aktiivisena tiedonvälittäjänä, neuvojana ja verkostoitujana Ruposen päätyminen Järki Pelto -hankkeen koordinaattoriksi ei ollut sattumaa. Jo ennen Järki Pelto -hanketta Ruponen koordinoi vuonna 2014 perustetun alueellisen savimaan rakenteeseen keskittyneen SaMaRa-viljelijäpienryhmän toimintaa. Ryhmässä jaettiin tietoa ja kokemuksia ympäristön ja tuotannon kannalta edullisista viljelytoimista erityisesti savimailla. Järki Pelto -hanke oli jatkumoa SaMaRa-ryhmän toiminnalle. Tietoa maan kunnosta ja sen parantamisesta haluttiin jakaa laajemmalle viljelijäyhteisölle. Salon, Paimion ja Sauvon alueilla on paljon savipitoisia peltomaita ja monipuolista kasvinviljelyä. Järki Pelto -hankkeessa haluttiin innostaa ja herätellä kaikkia alueen viljelijöitä huolehtimaan omista maistaan ja ymmärtämään niiden rakennetta ja toimintaa, kertoo Ruponen hankkeen lähtökohdista ja tavoitteista.

Hankkeessa lähestyttiin maan kuntoa viljelylähtökohdista ja keskityttiin motivoimaan viljelijöitä hyväkuntoisen maan tuottavuuden kautta. Tavoitteena oli tietysti myös ympäristön tilan parantaminen. Hyväkuntoiset maat pidättävät esimerkiksi hyvin ravinteita ja vähentävät vesistökuormitusta.

Hankkeen tarkoituksena oli välittää tietoa ja saada viljelijät kiinnostumaan peltojensa kunnosta. Tässä tavoitteessa Ruponen uskoo hankkeen onnistuneen, sillä hankeen tilaisuuksissa ja Facebook-ryhmässä riitti kiinnostuneita viljelijöitä ja jälkeenpäinkin viljelijöiltä on tullut kysymyksiä tämän aiheen ympäriltä. On tietysti hankalaa arvioida, kuinka paljon tiloilla on ehditty viemään asioita käytäntöön lyhyen hankkeen aikana, jatkaa Ruponen. Todennäköisesti uutta intoa maan kunnon parantamiseen kuitenkin heräsi sen verran, että maan kuntoa edistäviä toimia kokeillaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä otetaan mukaan vähitellen monilla tiloilla. Yleisesti maan kunnon merkitys tuotannolle on noussut viime aikoina yhä enemmän viljelijöiden tietoisuuteen ja siihen halutaan panostaa.

Kiinnostusta teemoihin riittää hankkeen jälkeenkin

Ruposen näkemyksen mukaan samankaltaiselle hankkeelle olisi tilausta koko ”viljasuomen” alueella eli puitaviin viljelykasveihin keskittyneellä viljelyalueella. Maan kunto on niin keskeinen osa kaikkea kasvinviljelyä, että tietoisuuden levittäminen ja kokemusten jakaminen olisi ehdottoman hyödyllistä. Nurmien viljelyalueella hanke ei kuitenkaan tällaisenaan olisi tarkoituksenmukainen, sillä fokus on ollut niin vahvasti muissa asioissa kuin nurmissa.  Myös ympäristön tilan edistämisen kannalta tällainen hanke on hyvä, kun viljelijöille painotetaan saavutettavaa tuotannollista hyötyä eikä vain pohdita mitä tehdään ympäristön hyväksi.

Järki Pelto -hankkeelle ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa virallista jatkohanketta. Ruposen mukaan hän saa kuitenkin neuvojana paljon yhteydenottoja hankkeessa käsiteltyihin teemoihin liittyen. Esimerkiksi pienryhmätoimintaa ja sen sellaista on toivottu, kertoo Ruponen saamistaan yhteydenotoista. Aikataulujen salliessa Ruponen olisi neuvojana kyllä valmis vetämään aiheen tiimoilta pienryhmätoimintaa kiinnostuneille viljelijöille ja hän kertoo sellaisen olleen vähän suunnitelmissakin.

Lopuksi Ruponen kertoo itselleen tärkeäksi muodostuneesta viljelijäverkostosta, joka pitää yhteyttä muun muassa Whatsapp-ryhmän kautta ja tapaa muutaman kerran vuodessa esimerkiksi erilaisten lyhyiden ammatillisten ulkomaanreissujen merkeissä. Verkosto on kuin ammatillinen kaveriporukka, jossa osaavat viljelijät jakavat tietoa ja sparraavat toisiaan vaivattomalla tavalla, kertoo Ruponen. Tällaiseen matalan kynnyksen ammatilliseen verkostoitumiseen Ruponen haluaisi kannustaa kaikkia viljelijöitä. Parhaimmillaan verkosto on enemmän kuin osiensa summa ja viljelyyn liittyvien tietojen ja kokemuksien jakamisesta on oikeasti hyötyä. Tällaisesta kevyemmästä toiminnasta voi olla yhtä lailla hyötyä kuin erilaisista virallisemmista hankkeista ja ryhmistäkin.

Täältä löytyy luettavaksi Järki Pelto -hankkeen loppuraportti.

Baltic Sea Action Group, Nesslingin säätiö ja Ympäristötiedon foorumi järjestivät 22.5.2019 suuren suosion saavuttaneen Eloisa pelto -seminaarin SEB:in tarjoamissa tiloissa. Tiedepainotteisen seminaarin kiinnostusta herättäneet ajankohtaiset teemat olivat hiiliviljelyn tutkimus ja käytännöt. Teemat olivat tilaisuudessa vahvasti läsnä aina aamupalalta lounaalle asti. Asiantuntevien puheenvuorojen lisäksi ne näkyivät taitelija-tutkija Teemu Lehmusruusun (Telling Tree art+rsrch) vaikuttavassa maaperäaiheisessa taiteessa ja esityksessä taiteellisesta tutkimuksesta, sekä tarjotussa ruuassa. Kaikissa tarjoiluissa oli mukana tuotteita ja raaka-aineita Carbon Action -hiilipilotin hiilitiloilta. Maukkaita ruokatuotteita toimittaneet hiilitilat olivat Vihreä Härkä, Kosken kartano, Tyynelän tila, Luolamaan luomu, PieniKylä sekä Knehtilän tila.

Tiedepainotteinen seminaari oli syystäkin tiedepainotteinen. Tilaisuudessa puheenvuoroja saivat niin tutkijoiden, päätöksentekijöiden, yritysten kuin viljelijöidenkin edustajat. Kaikissa puheenvuoroissa sekä yleisökeskusteluissa korostui tavalla tai toisella hiilen sidonnan todellinen potentiaali, tieteellinen todentaminen sekä viljelykäytäntöjen tieteellisen tutkimuksen tarpeellisuus. Seminaarissa kävikin hyvin selväksi hiilen sidonnan ja sen todentamisen tutkimuksen tärkeys sekä olemassa olevien tutkittujen käytäntöjen tehokas käyttöönotto maataloudessa.

Suuret ajankohtaiset ympäristöasiat linkittyvät toisiinsa ja hiiliviljelyn edistäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta

Tilaisuuden puheenvuorollaan avannut BSAG:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Saara Kankaanrinta johdatteli yleisön tärkeisiin toisiinsa linkittyviin ympäristöasioihin, kuten ilmastonmuutokseen, viljelymaiden hiilen vähenemiseen, biodiversiteettiin ja Itämeren tilaan. Carbon Action -hiilipilotista kertoessaan Kankaanrinta korostikin hiilen sidonnan monihyötyisyyttä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnälle, maatalouden tuottavuudelle ja kannattavuudelle sekä vesistöjen kunnolle. Pilotin toiminnasta esiin nousi myös sen ratkaisukeskeisyys ja menestyksekäs toimiminen lukuisten sidosryhmien yhteensaattajana. Carbon Actionin tiivis viljelijäyhteistyö on esimerkki ratkaisukeskeisyydestä, sillä nimenomaan viljelijät ovat monimutkaisissa ympäristökysymyksissä keskeinen osa ratkaisua. Viime aikoina hiiliviljelyyn liittyvä yhteistyö on kiinnostanut kovasti myös monia yrityksiä ja yhteistyötä onkin lähdetty tekemään esimerkiksi Valion kanssa.

Tutkijoiden näkökulmia puheenvuoroissa esiin toivat tutkimusprofessori Jari Liski (Ilmatieteenlaitos), professori Anna-Liisa Laine (University of Zürich, Helsingin yliopisto), dosentti Jussi Heinonsalo (Helsingin yliopisto), erikoistutkija Tuomas Mattila (Suomen ympäristökeskus) ja tutkija Hanna Kekkonen (Luonnonvarakeskus). Esitysten tiedollinen anti oli monipuolista, vakuuttavaa ja opettavaista.

Jari Liskin puheenvuorossa syvennyttiin hiilen sidonnan todentamiseen, sen vaatimuksiin ja kehitteillä oleviin menetelmiin. Luotettavat ja hyväksyttävät todentamismenetelmät ovat tärkeä pohja hiiliviljelyn edistämiselle käytännössä. Anna-Liisa Laineen videomuotoisessa esityksessä puolestaan keskityttiin ekologiaan ja elintärkeään biodiversiteettiin sekä kuultiin Carbon Actionissa alkavasta viljelykasvien biodiversiteettiin liittyvästä uudesta tutkimuksesta kenttäkokeineen. Maanpäällisen biodiversiteetin jälkeen huomio kiinnittyi maaperän valtavaan lajikirjoon. Peltomaan mikrobistosta, maaperämikrobien ekologiasta sekä mikrobien merkityksestä hiilen sidonnalle, maan rakenteelle ja hiiliviljelylle kertoi Jussi Heinonsalo.

Tutkimuksista käytäntöön ja muistutus turvepelloista hiilivarastoina ja päästölähteinä

Hiiliviljelyn käytäntöön päästiin Tuomas Mattilan johdolla. Mattila selvensi puheenvuorossaan viljelykasvien ja maaperän välistä hiilen kiertoa, maan kasvukunnon parantamista sekä hiiliviljelyn perusperiaatteita. Hiiliviljelyssä tärkeää on kasvustojen yhteyttämisen lisääminen, maan pieneliötoiminnan tukeminen ja lisääminen sekä maan häirinnän eli esimerkiksi voimakkaan muokkauksen vähentäminen. Nämä kaikki edesauttavat myös maan kasvukunnon parantamisessa.

Seuraavassa puheenvuorossa siirryttiinkin maatalousmaan hiilen lisäämisestä sen säilyttämiseen. Turvepeltojen hiilivarastoista, niiden vapautumisesta ja vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin kertoi Hanna Kekkonen. Esitys muistutti turvemaiden olevan vain pieni osa Suomen peltopinta-alasta, mutta samalla hyvin merkittävä maatalouden kasvihuonekaasupäästölähde. Turvepelloilla tehtävillä hiilen säilyttämiseen pyrkivillä toimenpiteillä voitaisiinkin saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä.

Haastatteluissa kuultiin motivaatiosta ja päätöksenteosta, loppupuheenvuorossa päästiin aina EU-päätöksentekoon asti

Hiiliviljelyyn liittyvistä motivaatiotekijöistä haastatteluun pääsivät hiiliviljelijä Sirkku Puumala, Valion edustaja Anu Kaukovirta-Norja ja erikoistutkija Maria Höyssä Turun yliopistosta, haastattelijana toimi BSAG:n Eija Hagelberg. Motivaatiokeskustelu oli kiinnostavaa ja toi esille viljelijän tuotannolliset lähtökohdat, Valion kiinnostuksen ja tarpeen kehittää vastuullista yritystoimintaa sekä viljelijöiden motivaatiota tutkineen tutkijan huomioita viljelijöiden käyttäytymisestä ja motivaatiosta.

Päätöksentekoa koskevassa haastattelussa päästiin tiukkojen poliittisten kysymysten äärelle. Haastattelijana kysymyksiä esitti hiiliviljelijä ja Carbon Action -ohjausryhmän jäsen Juuso Joona ja niihin vastaamassa olivat Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sekä Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström. Päätöksentekoa koskevassa keskustelussa esiin nousi kerta toisensa jälkeen hiilen sidonnan luotettava todentaminen ja sen välttämättömyys hiiliviljelyn edistämiselle poliittisin keinoin. Myös nykymaatalouden systeemitason haasteet ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavan systeemisen muutoksen monimutkaisuus nousivat esille.

Loppupuheenvuorossa Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala yhdisti hiiliviljelyn ja maatalouden ympäristökysymykset EU-politiikkaan. EU-tasolla ympäristöpolitiikka on vaikuttavaa, sillä monet ympäristöongelmat ovat valtioiden rajoista riippumattomia yhteisiä haasteita. Hautala korosti muutoksien ja toimenpiteiden kiireellisyyttä sekä esimerkiksi Itämeren alueen valtioiden yhteistyömahdollisuuksia ympäristön tilaa edistävien toimien edistämisessä. Hyvänä asiana hän nosti esiin maaperän kunnon ja viljavuuden keskeisyyden ymmärtämisen ja niiden nousemisen myös päätöksentekokeskusteluihin.

Baltic Sea Action Group ja Valio aloittivat vuoden 2018 lopulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävän yhteistyön. Yhteistyön aikana BSAG ja Valio järjestävät valiolaisille maitotilayrittäjille hiiliviljelijäkoulutuksia. Ensimmäiseen hiiliviljelijäkoulutukseen 16.-17.4.2019 Kalajoella osallistui 70 valiolaista maitotilayrittäjää.

Kaksipäiväisen ”Maitotiloista hiilitiloja” -koulutuksen aikana maitotilayrittäjät perehtyivät asiantuntijoiden johdolla hiiliviljelyyn, miettivät ryhmätöissä millainen on tulevaisuuden hiilimaitotila ja suunnittelivat oman tilan hiiliviljelyä. Koulutuspaikka kylpylähotelli Sani tarjosi lisäksi loistavat puitteet sekä kylpylässä rentoutumiseen että hiekkasärkillä ulkoiluun.

Ensimmäinen päivä käynnistyi Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norjan avaussanoilla. Kaukovirta-Norja esitteli osallistujille Valion hiilineutraaliin maitoketjuun tähtäävää Valio CARBO -hankekokonaisuutta, johon myös yhteistyö BSAG:n kanssa sisältyy.

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijan Jussi Heinonsalon esityksessä päästiin perehtymään siihen, kuinka hiilensidonta on mahdollista yhteistyössä maaperän mikrobien kanssa. Osallistujat kommentoivat Heinonsalon esitystä toteamalla, että maidontuottajille pötsimikrobit ovat jo tuttu yhteistyökumppani, joten eiköhän yhteistyö luonnistune myös maaperän mikrobien kanssa. Nurmenviljelyn hiilensidonnasta saatiin perusteellinen annos tutkimustietoa Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Perttu Virkajärven esityksestä.

Hiiliviljelijä Kilpiän tilalta ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila kertoi osallistujille tilan kokonaisvaltaisesta hoitamisesta (holistic management) ja herätteli pohtimaan oman tilan tulevaisuutta, mikä toimi hyvänä johdantona Tulevaisuuden maitotila –ryhmätyöhön.

Ensimmäisen koulutuspäivän päätteeksi siirryttiin kylpylään rentoutumaan tai vaihtoehtoisesti ulkoilemaan hiekkasärkille upean aurinkoisessa kevätsäässä ennen kokoontumista yhteiselle illalliselle.

Virkeimmät aloittivat toisen koulutuspäivän aamu-uinnilla. Toisen päivän alkuun saatiin kuulla erittäin kokeneelta nurmiasiantuntijalta Anu Ellältä nurmien hyvästä ja monipuolisesta hoidosta. Hyvinvoiva nurmi on perusta niin tuotannolle kuin hiilensidonnallekin. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Reginan esitys käsitteli turvemaiden hiiliviljelyä eli kuinka hiilen häviämistä turvemailta voidaan hidastaa.

Lounaan jälkeen hiiliviljelijä ja herefordkasvattaja Johanna Jahkola kertoi hiiltä maksimaalisesti sitovasta laidunnuksesta. ”Karjankasvattaja, nurmenviljelijä, mikrobien kasvattaja” kuvasi Jahkola viljelijän monia tehtäviä ja rooleja. Koulutuksen päättäneessä esityksessä Tuomas Mattila korosti jatkuvaa kasvipeitteisyyttä peltojen hiilinielujen perustana. Yhteyttämistä lisäämällä peltoihin saadaan ruokaa mikrobeille, jotka varastoivat hiiltä maahan kestävästi.

Päätössanoissaan Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen painotti, että osaamista ja sen kehittämistä tarvitaan, jotta tavoite hiilineutraalista maitoketjusta saavutetaan. Lopuksi osallistujille jaettiin todistukset osallistumisesta BSAG:n ja Valion hiiliviljelijäkoulutukseen.