BSAG aloittaa yhteistyön yrityksille ja järjestöille markkinointikanavaa kännykkään tarjoavan Cardun kanssa. Suomalaisen Cardun ydinajatuksena on koota yhteen etusetelit sekä kanta-asiakas- ja jäsenedut, ja korvata näin lompakosta tilaa vievät ja ympäristön kannalta ongelmalliset muovikortit.

Itämerestä kiinnostuneet käyttäjät löytävät BSAG:n Cardu-sovelluksesta hakemalla sitä nimellä Baltic Sea Action Group. Virtuaalisen BSAG-kortin kautta on mahdollista saada uusimmat uutiset BSAG:n toiminnasta, minkä lisäksi se tarjoaa helpon väylän lahjoittaa BSAG:n Itämeri-työhön.

”Cardun avulla BSAG voi tuoda Itämeri- ja ilmastotyötä esiin yli 320 000 uudelle ihmiselle. Näin voimme viestiä aiempaa paremmin myös kuluttajien suuntaan”, kertoo BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.

”Maailmamme on hukkumassa muoviin. Viestinnällisten hyötyjen lisäksi Cardun käyttö vähentää muovin määrää ja siten ympäristökuormitusta. Cardu-sovelluksen ja muidenkin korttien lataaminen on ekoteko: olet mukana korvaamassa kestävällä tavalla yli 70 miljardia ympäristöä saastuttavaa muovikorttia, joiden painamisesta ja lähettämisestä myös jää huikea turha hiilijalanjälki”, muistuttaa Cardun toimitusjohtaja Sami Nousiainen.

Cardu-sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Androidin ja Applen sovelluskaupoista.


mcare Oy on pohjoismaiden suurin valtuutettu Apple-huolto, ja haluaa vastuullisena yrityksenä olla mukana suojelemassa ympäristöä. Yritys on avannut juuri 7 uutta huoltopistettä ympäri Suomen, ja haluaa lahjoittaa jokaisesta huhtikuun aikana myydystä avajaiskampanjatuotteesta 2 euroa BSAG:n Itämeri-työhön. Lisäksi jokaisesta huhtikuun aikana mcare Oy:lle kierrätettäväksi tuodusta Apple-laitteesta lahjoitetaan 2-5 euroa BSAG:lle.

Elektroniikkalaitteet sisältävät usein bromattuja palonestoaineita. Ne luokitellaan Itämeren eliöitä uhkaaviksi vaarallisiksi aineiksi, sillä ne rikastuvat ravintoketjussa ja vaikuttavat haitallisesti mm. eläinten hormonitoimintaan ja lisääntymiseen. Myös kalaa syövät ihmiset ovat vaarassa saada näistä aineista osansa. Elektroniikkalaitteiden paristot ja akut sisältävät myös erilaisia Itämerelle ja muulle ympäristölle vaarallisia aineita. Muun muassa näistä syistä elektroniikkalaitteiden asianmukainen huoltaminen ja kierrättäminen on Itämerenkin kannalta tarpeellista.

”Älypuhelimilla ja tietokoneilla on nykypäivän ihmisen elämässä iso rooli. Siksi ei ole yhdentekevää, kuinka näitä laitteita huolletaan, ja kuinka vastuullisesti vanhoista laitteista hankkiudutaan eroon. Asianmukaisella huollolla ja kierrätyksellä pidennetään laitteiden elinkaarta ja hyödynnetään vanhat osat uuden luomisessa. Näin ollen teemme mielellämme yhteistyötä mcare Oy:n kanssa, ja olemme ilahtuneita heidän innokkuudestaan auttaa Itämerta”, sanoo BSAG:n yritysyhteistyöjohtaja Michaela Ramm-Schmidt.

”Valitsimme BSAG:n yhteistyökumppaniksi, koska haluamme olla vastuullisempia ja mukana tukemassa Itämeren hyväksi tehtävää työtä. Lajittelemalla oikein ja varmistamalla, että mikään käyttökelpoinen ei mene hukkaan, pidämme yhdessä huolta luonnosta”, toteaa Timo Tarvus mcare Oy:lta.


S-ryhmä lähtee mukaan rahoittamaan Baltic Sea Action Groupin käynnistämää hiilipilottia, jossa selvitetään, miten eri toimet vaikuttavat hiilen sitoutumiseen ilmakehästä maatalousmaahan. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta.

Carbon Action -hankkeessa on mukana jo 108 suomalaistilaa, joilla tehdään tutkimusta ja kokeillaan käytännön toimenpiteitä. S-ryhmän rahoituksen turvin tiloilla päästään ottamaan näytteitä normaalia muokkauskerrosta syvemmältä. Näin tutkimukselle saadaan tietoa maakerroksista, joissa hiilen varastoa pyritään lisäämään.

S-ryhmän päätös lähteä mukaan pilottiin on SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankisen mukaan osa Iso juttu -ilmastokampanjan toteuttamista.

– Olemme jo aiemmin luvanneet pienentää omia ilmastopäästöjämme 60 prosenttia vuosien 2015 ja 2030 välillä. Lisäksi olemme haastaneet tavarantoimittajamme miljoonan tonnin vähennystalkoisiin samalla aikavälillä.

S-ryhmä kertoi tammikuussa aloittavansa maataloustuottajien tulevaisuusvalmennukset yhdessä maatalouden neuvontajärjestö ProAgrian kanssa. Valmennuksissa viljelijät saavat trenditietoa kuluttajien käyttäytymisestä, mutta lisäksi heitä rohkaistaan ilmastoyrittäjiksi, jolloin tilat voisivat saada hiilensidonnasta uutta tulovirtaa.

– Tämä vaatii kuitenkin ensin sitä, että kykenemme luotettavasti todentamaan eri viljely -ja maanmuokkaustapojen vaikutuksen hiilen sitoutumiseen maaperään. Lisäksi on luotava jonkinlainen hiilen markkinapaikka, jossa kauppaa hiilensidonnalla ja -varastoinnilla käydään, Rankinen kertoo.

Carbon Action -pilotti toteutetaan yhdessä viljelijöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa. Sen keskiössä on hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen poikkitieteellisen huippututkimuksen avulla.

– Viljelijöiden rooli on tässä keskeinen. Käytännön tekijät tarvitaan mukaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön, jotta tieto hyödyttää viljelytyötä, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer korostaa.

– Hiilen varastointi peltomaahan hillitsee ilmastonmuutosta. Paremmin voiva maaperä tuottaa myös parempia satoja, vähentää ravinnepäästöjä Itämereen ja muihin vesistöihin sekä edistää luonnon monimuotoisuutta. Viljelijä hyötyy myös samalla parantuvasta äärisäiden kestävyydestä.

Hankkeessa tiloilla tehdään erilaisia perusmittauksia ja otetaan maanäytteitä. Näytteiden analysoinnilla selvitetään eri menetelmien vaikutusta hiilen varastoitumiseen peltomaassa. Pilotissa selviää myös, mihin on paneuduttava vielä tarkemmin.

– Syvempien maakerrosten hiilivarastosta ja sen muutoksista on vähän tietoa, vaikka muokkauskerroksen alainen maa voi olla hyvinkin merkittävä kokonaishiilivaraston kannalta. S-ryhmän rahoituksen avulla pystymme tuottamaan hankkeessa arvokasta tietoa tästä aiheesta, Höijer kertoo.

S-ryhmän kanssa tehtävän yhteistyön myötä Carbon Action -projekti pääsee hyödyntämään myös ProAgrian pitkän aikavälin viljelyhistoriasta kertovia aineistoja ja asiantuntijapalveluita.

Baltic Sea Action Groupin tavoitteena on, että Carbon Actionissa kehitettäviä oppeja hyödynnetään jatkossa mahdollisimman laajasti. Tulevaisuuden tavoitteena on saada myyntiin niin sanottuja hiilinegatiivisia tuotteita ja edistää näin hiilensidontaa kaupallisin keinoin. S-ryhmä ja BSAG kartoittavat yhdessä tapoja, joilla S-ryhmä voisi omalta osaltaan edistää tätä tavoitetta.

 

Lisätiedot:

Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen, SOK, 010 76 82453, lea.rankinen@sok.fi

Sisältöjohtaja Laura Höijer, Baltic Sea Action Group, +358 50 586 2680, laura.hoijer@bsag.fi


DROPP lahjoitti vuoden 2018 myynnistään Itämerelle 10 000 euroa. 5000 euroa lahjoitettiin BSAG:n Itämeri-työhön, ja toinen 5000 euroa Helsingin yliopiston MONICOAST-rannikkotutkimusprojektille. Lisäksi Partioaitta lahjoittaa BSAG:lle 1181 euroa, ja Ruohonjuuri 660 euroa yhteensä 427 myydystä SIGG x DROPP -kestojuomapullosta.

DROPPin yhteistyö BSAG:n kanssa on jatkunut jo 5 vuotta. DROPPin tavoitteena on tarjota kuluttajille ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto virvoitusjuomille ja muille lähdevesille. Myyntituotot käytetään Itämeren pelastustyöhön.

”Vuonna 2019 BSAG jatkaa työtään kestävämmän maatalouden, ravinteiden kierrätyksen ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun parissa, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. DROPPin lahjoitus on osaltaan mahdollistamassa tätä työtä”, iloitsee BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.

”Olemme DROPPilla tyytyväisiä voidessamme tukea BSAG:n ja MONICOASTin työtä. Tänä vuonna valikoimassa on sekä DROPP -lähdevesi että kupliva lähdevesi. Tavoitteena on myös luoda ratkaisuja, jonka avulla voimme tarjota virkistävää juotavaa yhä kestävämmällä tavalla”, sanoo DROPPin kaupallinen johtaja Heidi Nielsen.


UPM jatkaa monivuotista yhteistyötään Baltic Sea Action Groupin (Elävä Itämeri Säätiö, BSAG) kanssa Itämeren ja Suomen vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Työ on osa UPM:n BSAG:lle tekemää Itämeri-sitoumusta.

”Vesistöjen rehevöitymisen ehkäiseminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Pystymme hyödyntämään biologisilla puhdistamoillamme muiden toimijoiden ravinnepitoisia sivuvirtoja. Näillä korvataan teollisuuden puhdistamoiden toiminnalle välttämättömiä ravinteita, ja samalla vähennetään vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää aluekohtaisesti”, UPM:n tuotannon ympäristöasioista vastaava johtaja Eerik Ojala kertoo.

UPM teki kolmannen Itämeri-sitoumuksen BSAG:lle vuonna 2016, ja asetti vastuullisuustavoitteen käyttää ainoastaan kierrätysravinteita jätevedenpuhdistamoillaan vuoteen 2030 mennessä. ”Tähän mennessä työmme on edistynyt hyvin; vuonna 2018 jo 22 prosenttia kaikista käyttämistämme ravinteista on kierrätettyjä eli käytämme muiden paikallisten toimijoiden ravinnepitoisia sivuvirtoja omassa toiminnassamme”, Eerik Ojala tarkentaa.

”Itämeren vakavimpia ongelmia ovat rehevöityminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kun taas UPM:n haasteena on löytää toimintaansa sopivia kierrätysravinnelähteitä sekä ratkaisuja toiminnassaan syntyvien ravinteiden kierrätykseen. Tähän haasteeseen me voimme tarttua yhdessä”, toimitusjohtaja Johan Schmidt Elävä Itämeri Säätiöstä kertoo.

”Meidän tehtävämme säätiössä on saattaa yhteen tieteentekijöitä, teollisia toimijoita ja päättäjiä ja mahdollistaa sellainen kysynnän, tarjonnan ja lainsäädännön malli, jolla edistetään Itämeren hyvinvointia mahdollisimman tehokkaasti”, Johan Schmidt summaa.

Kierrätysravinnetavoitteen edistäminen on jo kolmas yhteistyöhanke UPM:n ja BSAG:n välillä. Hanke on  osa UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaa, jolla edistetään toimintaa ja hankkeita, jotka liittyvät kiinteästi UPM:n liiketoimintaan ja tukevat innovointia, kestävää kehitystä sekä paikallista elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. Vastuullinen vedenkäyttö on yksi ohjelman fokusalueista.


BSAG ja Assai ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien Assain kiinteistötoimintaa. Assai Commercial lahjoittaa osan peruskorjattavasta Helsingin Sörnäisissä sijaitsevasta yrityskiinteistö Valaan vuokratuotoista BSAG:n Itämeri-työhön. Kiinteistössä on noin 4500m2 toimitiloja ja jokaisesta hankkeessa vuokrattavasta neliöstä Assai lahjoittaa 2 euroa BSAG:lle. Lisäksi Assai selvittää samaa mahdollisuutta myös koskien muita yrityksen omistuksessa olevia kiinteistöjä.

”BSAG:n toiminnan jatkuvuuden kannalta yritysyhteistyökumppanit ja niiden tekemät lahjoitukset ovat tärkeässä asemassa. BSAG:n ja Assain välinen yhteistyö tuo Itämeri-työtä näkyviin uudenlaisessa ympäristössä”, toteaa BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.

”Assai Commercialin näkökulmasta on ilo olla mukana tukemassa tärkeää asiaa. Uskomme tämän tuovan myös positiivista näkyvyyttä kiinteistöillemme”, kommentoi Assai Commercialin toimitusjohtaja Otso Halsti.

Assai on vuonna 1997 perustettu avainhenkilöiden omistama sijoitusyhtiö, joka keskittyy kiinteistösijoittamiseen ja -kehittämiseen.


Noin 60 henkilöä osallistui Vesitalousillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko paneelikeskustelun ajan.

Baltic Sea Action Groupin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki järjestivät tiistaina 19.3.2019 Vesitalousillan Siuntion kylpylässä. Tapahtumassa oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua.

Asiantuntijoina tilaisuudessa toimivat: agronomi Jussi Knaapi, professori Kristina Lindström Helsingin yliopistosta, viljelijä Mathias Weckström (Pargas Gård), projektipäällikkö Katrine Möller Sörensen Tullstorpså-projektista Ruotsista, Helena Äijö Salaojayhdistyksestä sekä erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta. Gårdskulla gårdin Gustav Rehnberg toimi illan puheenjohtajana.

Vesitalousillan paneelikeskustelussa asiantuntijat vastasivat käytännönläheisiin kysymyksiin maanviljelystä.

Vesitalousillan paneelikeskusteluun oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin he saivat asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, mikrobiston ja maan rakenteen merkitystä, kosteikkojen ja kaksitasouomien merkitystä tulvasuojelulle ja vedenlaadulle, sekä ojien kunnostuksen läpivientiä.

Asiantuntijoiden mukaan vesienhallinta, maaperän rakenne, ravinnetase, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kosteikot ovat tärkeimpiä toimenpiteitä maatalouden vesienhoitotyössä.

Vesitalousillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Lähetyksen tallenne on edelleen nähtävissä: https://www.youtube.com/watch?v=_hE1IvuaAy8&feature=youtu.be. Asiantuntijoiden esitykset ovat myös nähtävillä: https://www.vesientila.fi/fi/vesistokunnostus/tapahtumakalenteri/?a=viewItem&itemid=14750.

Vesitalousilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, joka konkretisoitui jo Lohjalla 4.12.2018 järjestetyssä Maaperäillassa. Onnistuneista tilaisuuksista innostuneina hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Kesällä on luvassa tilakäynti Gårdskullan tilalle.

Järjestäjähankkeet ja -organisaatiot

  • Järki-hanke / Baltic Sea Action Group
  • Siuntionjoki- ja Hiidenveden kunnostus-hankkeet / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
  • Vesiensuojelu 4k-projekt / WWF
  • Raaseporinjoki-hanke / Raaseporin kaupunki

Lisätiedot


Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ProFur on tehnyt vuonna 2017 Itämeri-sitoumuksen, jonka tavoitteena on vähentää ravinnevalumia Itämereen.

ProFurin tämän päivän mainos Helsingin Sanomissa mainitsee myös Itämeri-sitoumuksen Baltic Sea Action Groupille. Tämä on herättänyt keskustelua BSAG:n roolista mainoskampanjassa ja haluamme siksi selventää asiaa.

Itämeri-sitoumuksen voi tehdä organisaatio, joka haluaa teoillaan parantaa Itämeren tilaa. BSAG tekee kaikkensa Itämereen joutuvien päästöjen pienentämiseksi. Turkistuotannosta syntyy lantaa, jonka kestävään käsittelyyn ProFurin sitoumus liittyy. Itämeri ei kaipaa yhtään lisää päästöjä. Haluamme myös tuoda esiin, että meillä ei ollut tietoa tästä mainoksesta etukäteen, eikä Itämeri-työtä saa käyttää väärin, oikeuttamaan koko alan olemassaoloa.

Alla kerromme tarkemmin sitoumuksen sisällöstä.

ProFur on sitoutunut kehittämään menetelmiä, joiden avulla turkiseläinten lannan runsaasti sisältämä fosfori, sekä typpi saadaan talteen kuormittamasta ympäristöä. Tavoitteena on myös kierrättää fosfori tuotannonaloille, joilla sitä tarvitaan. Fosfori on alkuaine ja viljelykasvien lannoittamisessa käytetty pääravinne. Liiallinen fosfori ja typpi ovat pääsyy Itämeren rehevöitymiseen.

ProFurin Itämeri-sitoumus koostuu neljästä käytännön toimesta:

  1. Turkiseläinlannan kompostoinnista huolehtivien yritysten (Suomessa yhteensä noin 20) toimintaa yhtenäistetään ja kehitetään. Yrityksille laaditaan toimintaohjeistus BAT-periaatetta hyödyntäen. BAT-ohjeistuksen periaatteena on hyödyntää parasta käyttökelpoista tekniikkaa yritysten toiminnassa.  Ohjeistuksen luomisen ja käytäntöön viemisen tavoitteena on saada ravinteet nykyistä paremmin hyötykäyttöön.
  2. Turkiseläinten kasvattajille järjestetään aiheeseen liittyvää koulutusta 2018–2020 välisenä aikana. Koulutuksen painopisteenä on turkistuotannon ympäristövaikutuksien vähentäminen ravinteiden osalta sekä Itämeren, vesistöjen ja ilmaston suojelutietouden lisääminen.
  3. Sitoumukseen on liitetty mukaan biohiilihanke. Biohiili toimii turkistarhoilla päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana. Tavoitteena on kehittää taloudellisesti kannattava konsepti tuotteistamalla turkiseläinlanta ja sen sisältämät ravinteet. Hankkeen lopputuloksena syntyvä yritys pyrkii saamaan valmiin tuotteen markkinoille viimeistään vuonna 2020.
  4. Lisäksi sitoumuksessa on mukana vuonna 2017 käynnistetty Turkisteho-hanke. Tarkoituksena on selvittää, voiko zeoliitin lisääminen turkiseläinten rehuun toimia menetelmänä, jonka avulla typpi saataisiin otettua paremmin talteen, ja näin vähennettyä sen haihtumista ilmaan ja huuhtoutumista valumavesiin.

Sitoumus on voimassa 2017–2020.

 


Carbon Action on jo ehtinyt laajentua pilotista alustaksi, ja tutkimustyö on lähtenyt rytinällä käyntiin. Myös yritykset ovat tulleet mukaan toimintaan. Merkittävä osa Carbon Actionia ovat ne reilut sata hiiliviljelijää, jotka n. vuosi sitten rohkeasti ilmoittautuivat mukaan pilottitiloiksi. Vuodessa on tapahtunut hurjasti:

Ensimmäiset hiiliviljelijät osallistuivat Carbon Actionin koulutukseen jo kesäkuussa 2018. Toinen erä hiiliviljelijöitä koulutettiin marraskuussa ja loput etäkoulutuksena tämän vuoden tammikuussa. Alkukoulutuksessa asiantuntijat luennoivat viljelijöille hiilen varastoitumisen periaatteista ja keinoista sekä esiteltiin, mitä hiilipilotissa olisi tarkoitus tehdä. Koulutusten yhteydessä hiiliviljelijät ovat luonnollisesti päässeet tutustumaan toisiinsa. Puheensorinassa on voinut hauskasti erottaa murteita maan eri osista. Mukana on varsin monentyyppisiä maatiloja, mutta yhteistä kaikilla on kiinnostus osallistua ilmastonmuutoksen hillintään, samalla parantaen oman peltomaansa kasvukuntoa

Aulangon Katajistonrannassa kesällä 2018 hiiliviljelijöiden luentosalina oli toimivaksi koulutustilaksi ehostettu lato.

Hiiliviljelijät tulevat testaamaan seuraavan viiden vuoden aikana hiilen varastoitumista lisääviä toimenpiteitä valitsemallaan koelohkolta. Maanäytteet koelohkolta ja sen viereiseltä vertailualueelta otetaan alkuvaiheessa ja uudelleen viiden vuoden kuluttua. Hehkutusjäännöksen mukaan tarkastellaan maahan varastoituneen hiilen määrää. Tämä siis kolmen hehtaarin koealalla, mutta tavoitteena on opastaa mukaan lähteneitä tiloja hiiliviljelyn osaajiksi koko tilan osalta.

Hiiliviljelyllä tarkoitetaan kestävää kasvinviljelyä, jossa ruuantuotannon sivutuotteena onnistutaan varastoimaan hiiltä ilmakehästä maaperään. Tähän sopivia toimenpiteitä ovat mm. muokkauksen ja torjunta-aineiden käytön minimointi, kerääjä- ja aluskasvien käyttö, monilajiset nurmet, syväjuuristen kasvien käyttö, eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden levitys, peltometsäviljely ja intensiivinen rotaatiolaidunnus. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota itse toteutukseen. Nurmen niittokorkeus on siitä hyvä esimerkki: kun nurmi niitetään matalaksi, hiilen varastoituminen pysähtyy kokonaan joksikin aikaa. Pelto voi hetkellisesti muuttua jopa hiilen lähteeksi  Sen sijaan korkeammalla niittokorkeudella juuriston kasvu ei hidastu merkittävästi, jolloin hiilen siirtyminenkin ilmakehästä maaperään jatkuu.

Hiiliviljelijöiden apuna on viime syksystä lähtien toiminut Carbon Action -ohjausryhmästä koottu asiantuntijaraati, joka on käynyt läpi hiilitilojen toimenpidesuunnitelmat ja antanut niihin tarvittaessa ohjeistusta ja muutosehdotuksia. Tutkijoiden ja viljelijöiden välinen vuoropuhelu on tärkeä osa Carbon Action -hiilipilottia, jotta käytännön ja tutkimuksen tarpeet ja tiedot kohtaisivat. Asiantuntijaraati tulee vielä alkuvuoden aikana valitsemaan n. 30 koelohkoa, joilta tullaan maanäytteet ottamaan metrin syvyyteen asti.

Hiiliviljelijöiden kevät etenee koelohkojen toimenpiteitä käynnistellessä, samalla kun kylvöjä aloitellaan tiloilla muutenkin. Onneksi viljelijöiden ei tarvitse mietiskellä uusia kujeita yksin, vaan talven aikana perustetut pienryhmät tarjoavat arvokasta vertaistukea. Jokaisella pienryhmällä on valittuna oma neuvoja, joka tukee pienryhmien oppimista ja kokeilutoimintaa. Kesällä on tiedossa myös yhteisiä tilaisuuksia kaikille viljelijöille. Hiiliviljelijät ovat päässeet hyvin esille myös mediassa ensimmäisen vuoden aikana.

Hauhon Ilorannan koulutuksessa käynnistettiin rivakasti pienryhmätyöskentely.

Hiiliviljelystä jo maailmalla kohistaan, mutta käytännön tasolla paljon on vielä opittavaa. Hiiliviljelijöitä tarvitaan testaamaan uusia menetelmiä käytännössä.  Rohkeasti kokeilemalla asiat selviävät, eikä virheitä pitäisi pelätä liikaa. Niistä oppii ehkä kaikkein parhaiten.

Eija Hagelberg, projektijohtaja

BSAG


MTK:n Säätiö on vuoden 2018 lopulla myöntänyt rahoituksen Carbon Action -hankkeen maanäytteiden analysointiin. Carbon Actionin sata hiilitilaa ovat valinneet kukin omilta pelloiltaan n. kolmen hehtaarin suuruisen koelohkon, joilla testataan hiilen varastoitumista edistäviä toimenpiteitä. Kokeilu kestää viisi vuotta. Viljelijät testaavat menetelmiä osana omaa viljelykiertoaan. Tilojen välillä on siten eroa toteutuksessa. Kaikilta tiloilta otetaan alkuvaiheessa ja uudelleen viiden vuoden päästä maanäytteet koealueilta, sekä niiden viereisiltä vertailualueilta, joissa jatketaan viljelyä vanhaan malliin.

Viljelijät ottavat maanäytteet itse ohjeiden mukaisesti, ja lähettävät ne Carbon Action -hankkeelle, josta maanäytteet matkaavat edelleen laboratorioon analysoitavaksi. Hiilen määrää maaperässä tarkastellaan hehkutushäviön perusteella. Osa maanäytteistä otettiin jo viime syksynä, mutta pääjoukko hiiliviljelijöistä lähtee pelloille maakairoineen roudan sulettua tänä keväänä. Näytteiden oton käsittelyä hoitaa BSAG:lla maaperätieteen opiskelija Jenni Jääskeläinen.

MTK:n Säätiön avustuksella näytteistä saadaan analysoitua myös ravinnearvot sekä muita ominaisuuksia, kuten pH ja kationinvaihtokapasiteetti. Jotta hiilen varastoituminen voisi ylipäätään onnistua, pitää peltomaan olla hyvässä peruskunnossa ja ravinteiden tasapainossa, ilman niitä kasvien kasvu on heikkoa. Maanäytteiden otto peltomaasta on viljelijöille perusasia, joka tehdään jokaiselta lohkolta viiden vuoden välein osana ympäristökorvausohjelmaa. Carbon Actionissa otettavat maanäytteiden otto on siitä erillinen tehtävä, josta ei aiheudu hiiliviljelijöille kustannuksia.

Maanäytteet otetaan kokoomanäytteinä tarkan näytepisteen kehältä 0-20 cm syvyydestä, kuten maanäytteet yleensäkin. Carbon Action -hiilipilotissa tullaan vuonna 2019 ottamaan muutamilta hiilitiloilta maanäytteet metrin syvyyteen asti. Tähän tarpeeseen on kehitetty erityisiä maakairoja, joista löytyy hauista vahvempaa vääntöä.  On kiinnostavaa katsoa, miten ravinne- ja hiilimäärät muuttuvat syvemmälle maahan mentäessä.


LAHJOITA