Carbon Action -kotisivuilla on julkaistu ensimmäinen jakso Carbolla on asiaa! –podcastsarjasta, joka käsittelee hiiliviljelyyn liittyviä aiheita ja esittelee Carbon Action -hiiliviljelijöitä ja heidän tilojaan. Vaikka Carbolla on asiaa! -podcastien nimi muistuttaa läheisesti suosittua takavuosien tv-ohjelman nimeä, yhtäläisyydet jäävät molempien ohjelmien käyttämään haastatteluformaattiin. Nykypäivän Carbo haluaa keskustella rakentavasti uudistavasta hiiliviljelystä ja sen eri näkökulmista.

Ensimmäisissä viidessä jaksossa BSAG:n kestävän maatalouden asiantuntija Eliisa Malin haastattelee hiiliviljelijöitä eri puolilla Suomea. Malin valikoitui haastattelijaksi, sillä hän on itse hiiliviljelijä ja hän on useamman vuoden ajan perehtynyt aiheeseen, ei ainoastaan teorian, vaan myös käytännön näkökulmasta. Hiiliviljelijän titteliä käytetään etenkin Carbon Action -hankkeeseen osallistuvista maanviljelijöistä, jotka pyrkivät viljelytyössään parantamaan muun muassa maaperän hiilensidontaa ja peltoluonnon monimuotoisuutta erilaisin menetelmin.

”Ensin maataloustiimissä ajattelimme, että tehdään podcastsarja nimeltä Hiiliviljelyfilosofiaa, mutta sitten päätimmekin ottaa nimen, joka ei rajoita sisältöä, jotta voimme tehdä monipuolista podcast-sarjaa pitkäjänteisesti”, kertoo idean äiti, BSAG:n koulutuspäällikkö Sanna Söderlund.

Viljelijät jakavat sarjassa omakohtaisia kokemuksiaan hiiliviljelyn parissa ja esittelevät tilojaan, joissa hiiliviljelymenetelmiä kokeillaan. Jokainen tila on omanlaisensa ja siksi myös niillä tehtävät toimet eroavat toisistaan. Carbolla on asiaa! -sarjassa päästäänkin käsiksi käytännön menetelmiin, joiden avulla jokainen maanviljelijä voi halutessaan viedä omaa toimintaansa kestävämpään suuntaan niin ympäristön kuin ruoantuotannon jatkuvuuden kannalta.

Carbolla on asiaa! -sarjan ensisijainen kohderyhmä onkin viljelijät, ja podcastit ovatkin nykyisin viljelijöiden suosiossa, sillä he voivat kuunnella niitä näppärästi traktorin tai puimurin hytissä, tai muita töitä tehdessään.

”Maanviljelijän työ on samanaikaisesti ruuantuotanto- ja ympäristötyötä, ja viljelijöillä on paljon kerrottavaa esimerkiksi maaperän hoidosta. Jokaisen aterian takana on ihminen ja koko ruoantuotantoketju on hyvin ihmislähtöinen asia. Podcastsarjan avulla haluamme kertoa hiilitiloilla tapahtuvasta toiminnasta ja tehdä sitä ymmärrettäväksi ja helposti lähestyttäväksi. Ja tietysti toivomme, että sarja voi innostaa uusia viljelijöitä hiiliviljelyn pariin,” Söderlund jatkaa.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa esitellään Tuorlan tilaa ja se on kuunneltavissa täältä. Toinen jakso ilmestyy 13. heinäkuuta. Tilaesittelyt julkaistaan noin kolmen viikon välein, mutta lisää jaksoja eri aihein on myös luvassa. Palaute ja aiheideoita otetaan mielellään vastaan sanna.soderlund@bsag.fi ja eliisa.malin@bsag.fi!

Hanna Höijer ja Kaapo Haapanen olivat kaksi viikkoa kesätöissä Baltic Sea Action Groupissa Osuuspankin nuorille suunnatun kesätyötuen turvin. Peruskoulun päättänyt kaksikko kirjoitti blogin koronan vuoksi suurimmaksi osaksi etänä toteutuneesta työjaksostaan.

Olemme juuri viimeistelleet kahden viikon kesätyöjakson BSAG:lla. Tehtävämme on ollut kehittää säätiön Itämeri-koulu -projektia toimivammaksi muun muassa luomalla uusia oppimateriaaleja ja päivittämällä projektin verkkosivuja. Työ on ollut kaikin puolin antoisaa ja opettavaista. On ollut upeaa tutustua pari viikkoa Itämeri-työhön ja BSAG:n toimintaan!

Itämeri-koulu on BSAG:n yhteistyöprojekti koulujen kanssa. Oppimateriaalit on suunnattu kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lukioon asti. Itämeri-koulu on hieno ja tärkeä konsepti, jonka avulla koululaiset saavat paitsi tietoa Itämerestä myös työkalut Itämeren ja ympäristön suojeluun. Kouluprojektin suunnittelussa onkin kätevää, että työtä ovat tekemässä itse koululaiset.

Itämeri-koulu on kehittynyt vuosien varrella. BSAG perustettiin vuonna 2008 ja nuorten Itämeri-tietouden lisääminen on ollut tärkeä osa säätiön toimintaa jo siitä asti. Viime vuosina uusien oppimateriaalien ja nettisivujen sujuvoittamisen tarve on ollut ilmeinen, ja tästä syystä saimmekin mahdollisuuden työskennellä BSAG:lla. Meille annettiin vapaat kädet kesätyöhömme ja olemmekin voineet koko työjakson ajan hyödyntää luovuuttamme ja mielikuvitustamme työn toteutuksessa.

Peruskoulun päättäneet Hanna Höijer ja Kaapo Haapanen olivat kaksi viikkoa kesätöissä
kehittämässä BSAG:n Itämeri-viestintää kouluille

Kouluille tarjottavia opetusmateriaaleja uudistimme laajamittaisesti. Työjakson alussa teimme suunnitelman siitä, miten haluamme materiaalitarjontaa uudistaa. Päädyimme luomaan jokaiselle koulutusasteelle omat materiaalit eri oppiaineisiin nojaten. Esimerkiksi yhteiskuntaopin materiaaleissa olemme käsitelleet kansainvälistä yhteistyötä Itämeren suojelemiseksi, historiassa Itämeren kehitystä nykyiseen muotoonsa ja maantiedossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren tilaan. Oppiainekohtaisia materiaaleja tekemällä olemme kyenneet luomaan toimivan kokonaisuuden, jonka avulla opettajien on helppoa järjestää Itämeri-päivä tai yksittäinen Itämerta käsittelevä oppitunti.

Haastavinta on ollut tehdä selkeä ero oppimateriaalien sisältöihin eri koulutusasteiden välillä, koska on selvää, että päiväkodeissa ja yläasteella ei voida käsitellä täysin samoja asioita. Työssämme onkin ollut tärkeää luoda sopivia materiaaleja eri ikäisille lapsille ja nuorille. Päiväkoti-ikäisten materiaalit ovat painottuneet erilaisiin leikkeihin ja esimerkiksi väritystehtäviin, peruskoululaisten materiaalit Itämeri-opetukseen eri oppiaineiden kautta ja lukiolaisten materiaalit syventävään tietoon erilaisista Itämereen liittyvistä aiheista.

Takana on nyt kaksi viikkoa nopeatahtista mutta ennen kaikkea hauskaa työskentelyä. Kesätyö on opettanut meille paljon ja antanut meille mahdollisuuden kartuttaa osaamistamme Itämerestä ja BSAG:n toiminnasta. Upeaa on myös nähdä oma kädenjälkemme BSAG:n toiminnassa ja Itämeri-koulussa. Haluamme kiittää BSAG:n henkilökuntaa kesätyön mahdollistamisesta sekä OP-ryhmää kesätyökampanjasta, jonka kautta monet nuoret ovat saaneet kesätyön tänäkin vuonna.  

Hanna Höijer ja Kaapo Haapanen

Elämyspurjehduksien tarjoamiseen erikoistunut Ocean Race experiencen Itämeri-sitoumus on virallisesti päättynyt. Sitoumus aloitettiin jo vuonna 2012. Sitoumuksen ytimessä on ollut tuoda Itämereen ja BSAG:n toimintaan liittyvää tietoutta yrityksen asiakaskunnalle. Toinen tärkeä sitoumuksen osa on ollut vuosittain järjestetyt promootiopurjehdukset BSAG:lle.

Itämereen ja BSAG:n liittyvää tietoutta on jaettu yrityksen asiakaspurjehduksilla. Lisäksi yrityksen Twitter- ja Facebook-tileillä on nostettu Itämereen ja BSAG:n liittyviä julkaisuja. Tietoisuuden lisäämisen tavoitteena on ollut aktivoida toimijoita mukaan BSAG:n Itämeri-työhön.

Promootiopurjehduksia järjestettiin vuosien varrella viisi (vuosina 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017). Purjehdusten kesto oli neljä tuntia ja niihin osallistui BSAG:n kutsumia Itämeri-työn kannalta tärkeitä tahoja, joille ajankohtaisista asioista haluttu kertoa. Yrityksen Tokio II -purjevene on toiminut mainiona alustana verkostoitumisessa. Elämyksen ja faktan yhdistäminen toimii mainiosti jättäen positiivisen muistijäljen uusille yhteistyökumppaneille.

Promootiopurjehdusten kautta BSAG on pystynyt luomaan uusia kumppanuuksia yritysyhteistyön osalta. Purjehdusten aktiiviset vuodet sattuivat aikaan, jolloin ravinteiden kierrätys oli BSAG:n kärkiteema ja siihen liittyviä toimijoita lähdettiin kartoittamaan. Purjehdusten kautta saatiin avattua keskusteluja monien eri toimijoiden kanssa, joiden kanssa Itämeren kannalta tärkeää ravinteiden kierrätystä on edistetty yhdessä.

Lisätietoa Ocean Race experiencen toiminnasta löytyy täältä: https://www.oceanrace60.fi/

BSAG:n järjesti maailman merien päivänä 8.6. webinaarin meriliikenteen ravinnepäästöjen
vähentämisestä. Webinaarissa kuultiin BSAG:n uudesta alusten harmaisiin vesien ja ruokajätteiden
purkuun keskittyvästä hankeesta. Samalla julkistettiin BSAG ja Suomen meriklusterin edustajien
yhteistyö, johon sisältyy ainutlaatuinen tutkimus meriliikenteen ravinnekuormituksesta.

”Meillä on yhteistyössä merenkulkuelinkeinon kanssa mahdollista toteuttaa tutkimusta, joka täyttää
nykyisiä tietoaukkoja meriliikenteen ravinnekuormituksesta”, kertoo BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer.
”Tavoitteena olevien käytännön ratkaisujen on perustuttava tutkittuun tietoon. Samalla tutkimus palvelee
viranomaisten työtä säädösten valmistelussa”, Höijer jatkaa. Meriliikenteen päästöjen mallinnuksesta ja
sen tarvitsemasta taustatiedosta oli webinaarissa kertomassa vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen
Ilmatieteen laitokselta.

Suomen Laivameklarit ry lähtee yhteistyössä BSAG:n kanssa kartoittamaan Suomen satamissa asioivien
alusten jätevesien ja ruokajätteen käsittelyä. Laajassa kartoituksessa kerätään tietoa laivojen
käsittelylaitteistoista, toimintatavoista sekä harmaiden ja mustien vesien sekä ruokajätteen päätymisestä
mereen ja satamien vastaanottolaitteistoihin. Itämerellä liikkuvat alukset voivat laillisesti purkaa
jätevesiään ja ruokajätteitä mereen, ja nyt aloitettava tutkimus antaa arvokasta lisätietoa
ravinnekuormituksesta.

Suomen Laivameklarit ry:n jäsenistä mukaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet C &
C Portagency, Dahlbergs’s Agency, GAC Finland, Hacklin Port Service, Kemi Shipping, Rauanheimo ja
SAL Heavy Lift Finland. Kartoitus toteutetaan vuoden 2020 aikana.

Suomen Varustamot ry:n jäseniä on puolestaan mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään laivojen
jätevesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksia ottamalla näytteitä suomalaisvarustamojen laivojen tankeista.
Vaikka suomalainen merenkulku on varsin vastuullista eikä säännöllisessä reittiliikenteessä toimivilta
aluksilta päädy jätteitä mereen, Itämerellä liikkuu kuitenkin päivittäin 2000 alusta, joiden
ympäristötietoisuus ei ole välttämättä samalla tasolla.

Suomalaisvarustamoista yhteistyöhön ovat tähän mennessä ilmoittautuneet ESL Shipping, Langh Ship,
Prima Shipping, RABN, TallinkSilja, Viking Line ja VG-Shipping. BSAG pyrkii teettämään tutkimuksen
vuoden 2020 aikana.

”Olemme BSAG:lla todella iloisia näistä yhteistyöhankkeista. Laivameklarit ovat keskeinen
tiedonvälittäjä aluksen, varustamon ja sataman välillä, ja heillä on ainutlaatuinen tilaisuus
kerätä tietoa. Tällaista kartoitusta ei tietääksemme ole aikaisemmin tehty,” kertoo
projektijohtaja Elisa Mikkolainen. ”Samoin olemme kiitollisia suomalaisten varustamojen
kiinnostuksesta tutkimusyhteistyöhön. Toivomme että näytteenotto saadaan vauhtiin
heti koronatilanteen salliessa.”

Webinaaria seurasi runsaat 80 ihmistä ja sen voi katsoa jälkikäteen BSAG:n Youtube kanavalla.

BSAG:n vetämä vastuullisen meriliikenteen hanke Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen
käsittely Itämerellä on kaksivuotinen ja saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston
Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020.

Suomalaiset varustamot tukevat ravinnepäästöjen tutkimusta sallimalla näytteenoton laivojen jätevesitankeista. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa vesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksista. Suomalainen merenkulku on varsin vastuullista, eikä säännöllisessä reittiliikenteessä toimivilta aluksilta päädy jätteitä Itämereen. Itämerellä liikkuu kuitenkin päivittäin 2000 alusta, joiden ympäristötietoisuus ei ole välttämättä samalla tasolla.

Baltic Sea Action Group on käynnistänyt vastuullisen meriliikenteen hankkeen, joka tähtää meriliikenteestä syntyvien ravinnepäästöjen vähentämiseen. Alusten on sallittua purkaa Itämereen käsiteltyjä mustia vesiä ja ruokajätettä sekä harmaita vesiä, mikä lisää biologista hapenkulutusta ja rehevöitymistä.

”Vaikka kansainväliset ja kansalliset säädökset ovat tiukentuneet ja vaikka merenkulun vastuullisuus on voimistunut, tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jotta Itämeren tila paranisi”, BSAG:n Elisa Mikkolainen sanoo. ”Tehokkain tapa tarttua Itämereen päätyvien harmaiden vesien ja ruokajätteen ravinnekuormaan on alan yritysten, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyö.”

Meriliikenteen ravinnekuormitusta on tutkittu enimmäkseen matkustaja-alusten osalta. Sen sijaan rahtilaivojen osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tätä aukkoa paikkaa osaltaan tutkimus, jonka BSAG tulee teettämään osana vastuullisen meriliikenteen hanketta. Useat suomalaiset varustamot ovat ilmoittaneet halukkuutensa tutkimusyhteistyöhön. Tutkijat pääsevät ottamaan näytteitä laivojen tankeista, ja näin saadaan luotettavaa tietoa ravinnepitoisuuksista rahti- ja matkustaja-alusten jätevesissä. Pilottitutkimuksen tulokset tukevat viranomaisten työtä ja eri tutkimuslaitosten omia hankkeita.

”Merenkulkuelinkeino panostaa vahvasti päästöjen vähentämiseen. Vaikka huomio on viime vuosina ollut ilmapäästöissä, suomalaisissa varustamoissa on tehty vastuullista työtä myös mereen päätyvän jätteen minimoimiseksi”, toteaa Tiina Tuurnala Suomen Varustamoista. ”Itämeri on erityisen herkkä merialue, ja haluamme osaltamme edistää BSAG:n hanketta ravinnekuormituksen vähentämiseksi. On ilahduttavaa, että moni jäsenvarustamoistamme lähtee mukaan tähän tutkimusyhteistyöhön.”

Tutkimus pyritään toteuttamaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Suomen Varustamot ry:n jäsenistöön kuuluu 25 ulkomaan liikennettä harjoittavaa varustamoa. Yhdistys edeltäjineen on tuonut esiin suomalaisten varustamojen tarpeita elinkeino- ja työmarkkinapolitiikassa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti jo vuodesta 1917. Suomalainen varustamoelinkeino on teknologian ja ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä, ja on vahvasti mukana kehittämässä uusia ratkaisuja vähäpäästöiseen merenkulkuun.

Baltic Sea Action Group, BSAG on riippumaton säätiö, jonka tavoite on Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen muuttuvissa ilmasto-oloissa. BSAG:n toiminta perustuu yhteistyölle ja se tuo yhteen Itämeren ongelmien ratkaisuun kulloinkin tarvittavia toimijoita – yrityksiä, tutkijoita ja poliittisia päättäjiä.

BSAG:n vetämä vastuullisen meriliikenteen hanke Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely Itämerellä on kaksivuotinen ja saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020.

Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Suomen Laivameklarit ry tekevät yhteistyötä Itämeren hyväksi. Laajassa kartoituksessa selvitetään Suomen satamissa asioivien alusten jätevesien ja ruokajätteen käsittelyä.

Tavoitteena on saada tietoa laivojen käsittelylaitteistoista, toimintatavoista sekä harmaiden ja mustien vesien sekä ruokajätteen päätymisestä mereen ja satamien vastaanottolaitteistoihin. Ulkomaisten alusten jätevesien ja ruokajätteen käsittelystä ei ole vielä selkeää kuvaa. Haasteita voi olla satamien vastaanottokyvyssä, tiedonkulussa tai toimintatavoissa. Harmaita vesiä ja ruokajätettä voi laillisesti purkaa mereen, mikä osaltaan rehevöittää Itämerta.

Suomen satamissa tehtiin vuonna 2019 noin 36 000 satamakäyntiä, joista 30 000 kpl oli ulkomaan liikennettä ja 6 000 kpl kotimaan liikennettä. Ulkomaan liikenteessä ulkomaisten alusten osuus oli noin 65-70 % ja kotimaan liikenteessä noin 50 %.

Laivameklarit ry kannustaa omia jäsenyrityksiään tulemaan aktiivisesti mukaan BSAG:n hankkeeseen. Yhteistyössä BSAG:n kanssa laaditaan mobiilisti käytettävä kysely, jolla vuoden 2020 ajan kerätään tietoa aluksilta. Tavoitteena on saada kattava kuva alusten käsittelylaitteistoista, toimintatavoista sekä harmaiden vesien ja ruokajätteen purkutavoista. Tieto hyödyttää myös viranomaisia ja tutkijoita.

Suomen Laivameklarit ry:n jäsenistä mukaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Suomen suurin agentti C & C Portagency ja sen omistama maan vanhin yhä toimiva meklariyritys Dahlbergs’s Agency, kansainvälinen agenttiyritys GAC Finland sekä suomalaiset merilogistiikkayritykset Kemi Shipping, Rauanheimo ja Hacklin Port Service. Lisäksi hankkeeseen osallistuu kansainvälinen varustamo SAL Heavy Lift Finland. Nämä yritykset tekevät vuosittain yhteensä yli 10 000 laivanselvitystä, joiden yhteydessä voidaan kartoittaa myös harmaiden ja mustien vesien sekä ruokajätteen käsittelyä.

”Laivameklarit ja agentit ovat keskeinen tiedonvälittäjä aluksen, varustamon ja sataman välillä. Tämä antaa meille loistavan mahdollisuuden osallistua aktiivisena toimijana BSAG:n hankkeeseen Itämeren puolesta,” toteaa Suomen Laivameklarit ry:n toiminnanjohtaja Sari Turkkila.

Lisätiedot:

Sari Turkkila, toiminnanjohtaja
Suomen Laivameklarit ry
sari.turkkila@shipbrokers.fi
+358 405263348
www.shipbrokers.fi

Read in English:
Shipbrokers Finland is working with BSAG to survey the handling of vessel waste waters

Suomen Laivameklarit – Shipbrokers Finland edustaa Suomessa toimivia laivanselvitys-, agentti-, rahtaus- ja linjaliikenneyrityksiä. Yhdistykseen kuuluu 40 alan yritystä. Tavoitteena on edistää jäsenyritysten ja Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten toimintaedellytyksiä. www.shipbrokers.fi

Baltic Sea Action Group, BSAG (2008) on riippumaton säätiö, jonka tavoite on Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen muuttuvissa ilmasto-oloissa. BSAG:n toiminta perustuu yhteistyölle ja se tuo yhteen Itämeren ongelmien ratkaisuun kulloinkin tarvittavia toimijoita – yrityksiä, tutkijoita ja poliittisia päättäjiä.  www.bsag.fi

Katse monimuotoisuuteen

Kesä tulee ja maapallo pyörii. Meitä ympäröivä luonto ei ymmärrä ihmisten tämänhetkisistä ongelmista mitään, vaan elämä jatkuu planeetallamme, osin jopa normaalia puhtaampana. Rauhallista ja seesteistä ei elo luonnossa kuitenkaan ole: jokainen eliö käy jatkuvasti omaa kamppailuaan elossa säilymisen puolesta, elintilaa ja ravintoa kun tarvitsevat kaikki muutkin lajit ja lajitoverit.

Monimuotoisessa ympäristössä on paikkansa lukuisille eri eliölajeille. Samalla se toimii hyvänä puskurina äkillisiä muutoksia vastaan, ja siitä syystä luonnon monimuotoisuutta kannattaa vaalia aina ja kaikessa. Tästä puskurista on hyötyä myös ruuantuotantoalueilla. Maataloudessa voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta monin erilaisin toimenpitein sekä maaperässä että maan päällä: esimerkiksi monipuolinen viljelykasvivalikoima, kerääjäkasvit, kestävä laidunnus ja pölyttäjäkaistat ovat hyväksi luonnolle ja sitä kautta myös meille ihmisille. Maataloudessa tehtävillä oikeilla toimilla suojellaan myös Itämeren monimuotoisuutta. Kun luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on mukana viljelysuunnittelussa alusta lähtien, ei ruuantuotannosta tarvitse tinkiä. Pitää vaan sijoittaa toimenpiteet kohdilleen, niin kaikki hyötyvät.

Tänään vietetään maailman merien päivää ja viime perjantaina vietettiin maailman ympäristöpäivää. Pidetään kuitenkin ympäristöstä hyvää huolta vuoden jokaisena päivänä, niin se pitää meistä huolen.

Hyvää kesää kaikille uutiskirjeen lukijoille
toivottaa BSAG:n väki

Mukaan mahtuu, tervetuloa Klubiin! Kuva: Sanna Söderlund​

Carbon Action Klubi on avattu – tervetuloa kaikki maaperästä kiinnostuneet viljelijät! ​

Carbon Action Klubi tarjoaa ajantasaista tietoa maaperän kasvukunnon hoidosta, hiilen varastoitumisesta, maatalousympäristön monimuotoisuudesta sekä erilaisista tapahtumista ja webinaareista aihepiirien tiimoilta. Klubi liittyy kiinteästi Carbon Action -hankkeessa tehtävään tutkimukseen ja yhteistyöhön siihen kuuluvien viljelijöiden kanssa. Lue lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan.

Carbon Action Svenskfinland -hankkeen myötä maaperän ihmeisiin päästään nyt tutustumaan myös ruotsiksi. Kuva: Eija Hagelberg

Carbon Action Svenskfinland -hanke tuo hiiliviljelytietoa Suomen ruotsinkielisille viljelijöille ​

Carbon Action -alustan toiminta laajeni Suomen ruotsinkielisille alueille, kun ruotsinkielinen Carbon Action Svenskfinland -hanke käynnistyi keväällä SLC:n, Jordfondenin ja Svenska Kulturfondenin rahoittamana. Tavoitteena on tuoda Carbon Actionin oppeja myös ruotsinkielisille viljelijöille. Hankkeen myötä BSAG:n joukkoon liittyi projektipäällikkö Anne Antman. Lue hankkeesta sekä Anne Antmanista tarkemmin täältä.

Hankkeen puitteissa tuotetaan viljelijöille suunnattua ruotsinkielistä materiaalia. Ensimmäisten joukossa ovat valmistuneet ruotsinkieliset Carbon Action -nettisivut, sekä Jussi Heinonsalon toimittama Hiilioppaan ruotsinkielinen käännös Kolguide – översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk. Lue lisää täältä.

Kerääjäkasvit auttavat hiilensidonnassa, parantavat maan vesitaloutta ja kasvukuntoa, sekä lisäävät monimuotoisuutta. Kuva: Sanna Söderlund ​

BSAG:n Kerääjäkasviopas on ilmestynyt

Suunnittelija ja viljelijä Eliisa Malinin kirjoittamaan oppaaseen on koottu perustietoa kerääjäkasveista sekä vinkkejä ja ohjeita kerääjäkasvien käytön aloittamiseen. Oppaan sivuilta löydät mm. kerääjäkasvitaulukon, jonka avulla seoksen suunnittelu helpottuu. Paras työkalu oman seoksen testaamiseen ja uuden suunnitteluun on kuitenkin tutkija, maanviljelijä Tuomas Mattilan kehittämä kerääjäkasviratkaisin. Lue lisää täältä.

Kerääjäkasvioppaan sekä -ratkaisimen löydät täältä.

Alsikeapila on pölyttäjiä houkutteleva ja pölyttäjiä tarvitseva yleisesti viljelty rehukasvi. Kuva: Eija Hagelberg

Nousussa: Regeneratiivinen eli uudistava maatalous

Ympäristöystävällisen maatalouden termistöön on noussut käsite ”regeneratiivinen eli uudistava maatalous”. Alkuun varsinkin Yhdysvalloissa näkyvyyttä saavuttanut käsite (engl. regenerative agriculture) on vähitellen rantautunut myös Suomeen. Maaperän hoito on tämän lähestymistavan ytimessä. BSAG:n tuottama uunituore artikkeli selittää mistä on kysymys, sekä antaa politiikkasuosituksia uudistavan maatalouden edistämiseksi.  ​

Myös kaupunkialueilla ja taajamissa löytyy niittyjä ja muita viheralueita, joilla hiilen varastointia maaperään voidaan toteuttaa tehokkaasti. Kuva: Eija Hagelberg ​

Kaupungeissakin halutaan sitoa hiiltä maaperään

Myös kaupungeissa on potentiaalista pinta-alaa hiilen varastoimiselle takaisin maaperään. Yhteyttämiseen perustuvan hiilensidonnan periaatteet ovat samat maalla ja kaupungissa, joten Carbon Action -tutkimuksessa ja tekemisessä opittua voidaan käyttää myös kaupungeissa. Kaupunkihiiliviljelyyn liittyvä ensimmäinen yhteistyö on aloitettu Helsingin kaupungin OmaStadi-projektissa. Lue lisää.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski (toinen oik.) esittelee mittauslaitteistoa koepellolla Qvidjassa. Kuva: Laura Höijer ​

Hiilensidonnan todentamisjärjestelmän kehitystyö vauhdissa MULTA-hankkeessa

Carbon Action -alustalla toimivan MULTA-hankkeen edistyessä voidaan pian määrittää hiilensidontaan liittyvät hyödyt, mahdolliset riskit ja ennustaa tuloksia pitkällä aikavälillä. Hyödyntäen hankkeessa syntyviä tuloksia on myös mahdollista luoda raamit sille, kuinka hiiliviljelijöille voidaan hyvittää syntyneet hiilinielut krediittien ja kompensaatioiden muodossa. Lue lisää.

Myös pellot ovat ekosysteemejä, ja niillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kuva: Eija Hagelberg ​

Pellolla edistämässä luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan liian vähän – luontoa vaivaa viestintävaje. Viljelytoimenpiteiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät helposti ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten varjoon. Tämä johtuu osittain siitä, että tiedot luonnon monimuotoisuudesta pelloilla ovat niukkoja ja hajanaisia. Lisää kaivattua tietoa on tulossa. STN FOOD -ohjelmassa tutkitaan pellon maanalaista ja maanpäällistä monimuotoisuutta – sekä pohditaan aiheen kytkemistä ihmisten terveyteen. FOOD-ohjelmassa on kolme hanketta, joista yksi on Carbon Action -alustalla toimiva MULTA-hanke. Lue lisää.

Maaperän laatuun perehtymistä Tuomas Mattilan johdolla. Tuomas Mattila on myös yksi Soil at risk -symposiumin puhujista marraskuussa. Kuva: Laura Höijer

Soil at risk -symposiumi Finlandia-talolla 25.11.2020

Symposiumin kotisivuilla on julkaistu kaksi blogia ja videota. Aiheina “Soil at risk – action needed” sekä “Soil teeming with life slows climate change”. Kannattaa käydä lukemassa ja katsomassa sekä ilmoittautua mukaan symposiumiin. Soil at risk -symposiumin järjestävät yhdessä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Ympäristötiedon foorumi ja BSAG.

Lighthouse farms -verkosto kokoaa kestävän maatalouden edelläkävijöitä ympäri maailmaa

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston koordinoimaan kansainväliseen verkostoon kuuluu yksitoista maatilaa tai yhteisöä, joissa tuotetaan ruokaa erityisen kestävällä ja edistyksellisellä tavalla. Verkostosta löytyy myös kotimainen edustaja – Knehtilän tilan ympärillä toimiva Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäältä. Knehtilän tila on myös yksi Carbon Action -hiilitiloista.

BSAG haastatteli Lighthouse farms -verkoston koordinaattori Annemiek Pas Schrijveria, agroekologiseen symbioosiin liittyvää väitöskirjaa tekevää Kari Koppelmäkeä ja Knehtilän tilan viljelijä Markus Eerolaa. Lue juttu täältä.

Paikallista vesienhoitotoimintaa Ruotsissa. Kuva: Baltic Compass -hanke

Ruotsissa panostetaan paikallistoimintaan rehevöitymisen torjumiseksi

Vuodesta 2018 lähtien toiminut pilottihanke LEVA (Lokalt engagemang för vatten) on saavuttanut niin hyviä tuloksia sekä hallinnon että viljelijöiden näkökulmasta, että sitä halutaan jatkaa ja laajentaa. Paikallisten valuma-aluekoordinaattorien määrää, ja sitä myötä kohdealueiden määrää halutaan seuraavassa vaiheessa nostaa 20:stä 80:een. Helmikuussa julkaistu valtion virallinen selvitys esittää myös kunnille suurempaa roolia valuma-alueiden vesienhallinnassa ja ympäristötyössä, ja että EU:n maaseudun ympäristökorvausten tulisi perustua ympäristöhyötyihin toimenpide- tai hehtaariperusteisen korvauksen sijaan. Ruotsin maatalousvirasto Jordbruksverket selvittää parhaillaan tulosperusteisten korvausten mahdollisuuksia yhdessä viljelijöiden ja Waterdrive Interreg -hankkeen kanssa. BSAG on mukana Waterdrive-hankkeessa.

Lisää aiheesta voit lukea mm. LEVA-hankkeen yhtenä toimeenpanijana olevan maa- ja metsätaloustuottajien LRF:n sivuilta.

Lisää uutisia Waterdrive-hankkeesta löydät englanniksi hankkeen sivuilta.

Valuma-aluekohtaisessa suunnittelussa tarkastellaan metsä- ja maatalousmaiden vesitaloutta kokonaisuutena. Kuva: Salaojayhdistys ry.

Maa- ja metsätalouden vesitalouden hallinnan suuntaviivat laadittiin laajan sidosryhmätyön pohjalta

Maa- ja metsätalousministeriö on tunnistanut tarpeen uudistaa toimintatapoja ja hakea sektorirajat ylittäviä ratkaisuja maa- ja metsätalouden vesienhallintakysymyksessä muuttuvassa ilmastossa. BSAG osallistui myös laajaan sidosryhmätyöhön. Työn pohjalta syntyneet suuntaviivat kytkevät yhteen ruokaturvan, puhtaan ympäristön ja kestävän biotalouden tavoitteet ja ohjaavat toimeenpanoa niin, että nämä tavoitteet voidaan yhdistää myös käytännössä. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, kohdentamista ja toimijoiden osallistamista valuma-aluetasolla.

”Valuma-aluekohtainen tarkastelu, jossa alueiden tarpeita tunnistetaan ja mahdollisuuksia hyödynnetään koko aluetta hyödyttävällä tavalla, edellyttää tiivistä ja poikkialaista yhteistyötä. Tämän vuoksi koettiin jo suuntaviivojen laadintavaiheessa tarpeelliseksi kuulla mielipiteitä ja näkökulmia mahdollisimman laajalta sidosryhmältä. Tuottavien maa- ja metsätalousalueiden kuivatusojien osalta on varauduttava muuttuviin sää- ja vesioloihin ja toteutettava kunnostukset siten, että vaikutukset vesistöihin ja luontoon jäävät mahdollisimman pieneksi. Hyvän kasvukunnon edellytyksien ollessa kunnossa myös vesiensuojelutoimenpiteistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti”, painottaa vesitalousasiantuntija Olle Häggblom Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Julkaisu MMM 6/2020 ”Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä” löytyy täältä.

Koko Suomen maaseutu on oivallinen lähimatkakohde tänäkin kesänä. Kuvan naudat Carbon Action -hiilitilojen joukkoon kuuluvalla Suutarin tilalla Taipalsaarella. Kuva: Eija Hagelberg

Menovinkit

Kestävä ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus ovat kantavia teemoja kevään uutuuskirjoissa. Kuva: Eija Hagelberg

Lukuvinkit

Kevään aikana on julkaistu lukuisia maatalousaiheisia blogitekstejä:

Seuraava Kestävän maatalouden uutiskirje ilmestyy 1.9.2020.

Voit liittyä uutiskirjeen postituslistalle tässä.
Jos haluat poistua listalta, ota yhteyttä elena.belle@bsag.fi.

Carbon Action -verkkosivut löytyvät nyt myös ruotsiksi. Sivustolla on monipuolista tietoa maaperän hiilensidonnasta suomeksi ja nyt tarjolla on tietoa myös ruotsiksi. Merkittävä osa sivustosta käsittelee monihyötyisiä käytännön viljelymenetelmiä, jotka lisäävät hiilen varastoitumista maatalousmaahan ja parantavat maan rakennetta sekä samalla kykyä pidättää kiintoainesta ja ravinteita, jotta ne eivät valu vesistöihin. Menetelmät vahvistavat myös luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät mahdollisuuksia saada hyviä satoja.

Sivusto sisältää myös julkaisun ”Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin”, joka on nyt myös saatavilla ruotsiksi. Oppaassa käsitellään peruskysymyksiä maaperän hiilestä, hiilivarastoista, prosesseista ja mittaustavoista sekä siitä, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja minkälaisin keinoin sitä voi edistää. Painopiste on vaikutuksissa, joita maatalouden toimenpiteillä on maaperän hiilivaraston muutoksiin. Oppaan on toimittanut Jussi Heinonsalo ja sen on kääntänyt ruotsiksi Mats Norrholm. Alkuperäispainos ilmestyi suomeksi aiemmin tänä vuonna.

Osana ruotsinkielistä Carbon Action toimintaa, järjestetään ruotsinkielinen maaperäilta Karjaalla 26.11.2020 klo 17, jolloin professori Thomas Keller Ruotsin maatalousyliopistosta saapuu luennoimaan maan rakenteesta, tiivistymisestä ja muokkauksesta. Illan aikana saadaan vastauksia muun muassa kysymyksiin: miten tunnistaa tiivistynyt maa? Miten maan tiivistyminen vaikuttaa viljelykasvien kasvuun, vesitalouteen ja hiilen sitoutumiseen maahan? Miten vähentää maan tiivistymisen riskiä ja parantaa vaurioituneen maan rakennetta? Tämä kannattaa merkitä kalentereihin jo nyt, lisätietoja seuraa!

Carbon Action -sivusto on käännetty ruotsiksi Carbon Action Svenskfinland -hankkeen osana. Hankkeen yksi päätavoitteista on varmistaa, että viljelijöillä Suomen ruotsinkielisillä alueilla on samat edellytykset hankkia tietoa ja menetelmiä, joita on kehitetty Carbon Action -alustalla. Alustalla tutkijat, viljelijät ja yritykset työskentelevät edistääkseen hiilen varastoitumista maatalousmaihin ja todentaakseen varastoitumisen tieteellisesti.  Ruotsinkielisen osahankkeen rahoittavat Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC, Jordfonden ja Svenska Kulturfonden.

Carbon Action Svenskfinland -sivustolle lisätään uutta ruotsinkielistä materiaalia koko hankeen keston ajan, vuoden 2022 loppuun asti. Kommentit, kysymykset ja sisältövinkit liittyen sivustoon voi mielellään lähettää projektipäällikkö Anne Antmanille (anne.antman@bsag.fi).

Tutustu ruotsinkielisiin Carbon Action -verkkosivuihin täällä.

Lue Kolguide – översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk täältä.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014–2020 on myöntänyt kaksivuotisen rahoituksen Baltic Sea Action Groupin vetämälle meriliikenteen hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on vähentää meriliikenteen ravinnekuormitusta eli harmaiden vesien ja ruokajätteen purkua Itämereen ja tällä tavoin parantaa Itämeren tilaa. Meriliikenne vihertyy paitsi säädösten kiristymisen myötä myös varustamojen vapaaehtoisten toimien seurauksena.

”Meriliikenteen päästöjä koskeva säädösmaailma on tiukentunut viime vuosina, mutta siitä huolimatta harmaiden vesien ja ruokajätteen purun mukana Itämereen päätyy huomattavia määriä rehevöittäviä ravinteita, bakteereja ja mikromuoveja”, BSAG:n meriliikenteen johtaja Elisa Mikkolainen kertoo. ”Tähän haluamme puuttua yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.”

Käsittelemätön harmaa vesi kuten talousvedet keittiöstä, pyykinpesusta ja suihkuista sekä hienonnettu ruokajäte voidaan nykyisellään purkaa mereen 12 merimailin päässä lähimmästä rannasta. Aluksen oman käsittelylaitteiston läpi kulkenut harmaa vesi ja hienonnettu ruokajäte taas voidaan purkaa mereen 4 merimailin päässä lähimmästä rannasta.

Hankkeen tavoitteena on merkittävästi kasvattaa maihin purettujen jätteiden määrää toimijoiden vapaaehtoisten käytäntöjen ja toimintatapojen muutoksen kautta. Toisaalta ruokajätteen osalta tavoite on myös jätteen määrän vähentäminen, mikä syntyy paremman hankinnan, suunnittelun ja käsittelyn kautta.

”Rakentava yhteistyö on tässä ensiarvoisen tärkeää. Tässä vaikuttava ketju alkaa laivoista ja niillä käytettävistä laitteistoista aina satamiin, satamissa käytettäviin jätteenkäsittelylaitteistoihin, jäteyhtiöihin ja jätteen loppusijoitukseen sekä mahdolliseen hyötykäyttöön asti. Keskeistä on myös aiheesta tehtävä tieteellinen tutkimus, joka antaa uutta tietoa meriliikenteen ympäristörasituksesta”, Mikkolainen painottaa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka parantavat Itämeren tilaa, kehittävät merialueiden valvontaa ja edistävät meriklusteriyhteistyötä.

”Meren tilan parantaminen sekä yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita niin Suomen kuin EU:n meripolitiikassa. Baltic Sea Action Groupin hanke toteuttaa osaltaan horisontaalisen yhteistyön tavoitetta eri hallinnonalojen välillä. Toivomme hankkeelta myös ongelmakohtien tunnistamista ja käytännön ratkaisuja harmaiden vesien ja ruokajätteen mereen purun minimoimiseksi”, sanoo Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjausryhmän puheenjohtaja Jussi Soramäki.

”Suomen Itämeren alueen strategia tähtää siihen, että turvaamme puhtaan Itämeren ja elinvoimaisen meriluonnon. Suomi haluaa osaltaan toimia malliratkaisujen tuottajana turvalliseen ja puhtaaseen merenkulkuun. BSAG:n hanke tukee tätä tavoitetta erinomaisella tavalla”, toteaa puolestaan Suomen Itämeri-suurlähettiläs Helena Tuuri.

EMKR:n tukeman kaksivuotisen hankkeen vastuullinen taho on BSAG, joka koordinoi ja johtaa hankkeen edistymistä. Hankekumppaneiden joukossa on varustamoja, satamia, laivameklareita, jätteenkäsittely-yrityksiä, laitteisto- ja energiayhtiöitä. Hanke keskittyy Suomen satamiin ja suomalaisiin yhtiöihin. Hankkeen mahdollisessa jatkovaiheessa tarkastelua voidaan laajentaa Ruotsiin ja muihin Itämeren maihin.

”Hankkeen kokonaisvaltainen lähtökohta on tervetullut, sillä harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely vaatii ponnistuksia kaikilta toimijoilta niin merellä kuin maissakin. Parhaiden käytäntöjen ja kannustimien määrittely parantaa Itämeren hyvinvoinnin lisäksi merellisiä elinkeinoja, suomalaisen meriklusterin liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistoimintaa”, toteaa Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson.

BSAG järjestää hankkeesta webinaarin maailman merien päivänä, maanantaina 08.06.2020 klo 13-15. Voit katsoa webinaarin ohjelman ja ilmoittautua mukaan tästä linkistä.

Tilaisuutta voi seurata striimauslinkin kautta.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Elisa Mikkolainen,
projektijohtaja, meriliikenne, Baltic Sea Action Group,
p. 040 660 1829, elisa.mikkolainen@bsag.fi

Jussi Soramäki,
neuvotteleva virkamies, meripolitiikka, Valtioneuvoston kanslia
p. 040 754 1898 , jussi.soramaki@vnk.fi