Nesslingin säätiö rahoittaa Carbon Action -hankealustan keskeistä osuutta luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta peltojen kykyyn varastoida hiiltä. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi panostetaan vaikuttamistyöhön.

Maj ja Tor Nesslingin säätiö osallistuu Carbon Action -hankealustalle ja aloittaa yhteistyön Baltic Sea Action Groupin sekä tutkijaryhmän kanssa. Carbon Action -tutkimustyön tavoitteena on selvittää, miten maaperä voi sitoa hiiltä ilmakehästä ja kuinka varastoitumista voidaan nopeuttaa. Tietoa hiilen varastoitumisesta tarvitaan, sillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei riitä pelkkä päästöjen vähentäminen. Ilmatieteen laitos koordinoi Carbon Action -tutkimusta.

”Carbon Action -alusta on hieno mahdollisuus erilaisille toimijoille tehdä yhteistyötä ympäristöhaasteiden selättämiseksi ja nostaa Suomea hiiliviljelyn esimerkkimaaksi niin tieteellisen kuin käytännön osaamisenkin saralla. Carbon Action -alustalla konkretisoituu lisäksi erinomaisesti Nesslingin säätiön motto Pro Aere Aqua Tessa, ilman, veden ja maan puolesta”, kertoo Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola. Nesslingin säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta ja tutkimustiedon jalkautumista yhteiskuntaan.

”Hyvin toimiva maaperä on ratkaisu Itämeren päästöihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan, monimuotoisuuden vaalimiseen ja kannattavuuteen. Strateginen aloitteemme on valtavan kunnianhimoinen ja käynnistetty ratkaisu edellä. Nesslingin säätiön avulla pystymme etenemään hyvässä vauhdissa, ja jatkamme lisärahoituksen hakemista työn ollessa käynnissä”, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen sekä Carbon Action -hiilipilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Carbon Action -hiilipilotti alkoi vuonna 2017 Baltic Sea Action Groupin aloitteesta. BSAG koordinoi hanketta ja vastaa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Luonnon monimuotoisuus ei ole vain tavoite vaan myös keino

Keväällä 2019 käynnistyvän hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kasvillisuus ja maaperän eliöstön monimuotoisuus vaikuttavat pellon kykyyn sitoa hiiltä. Tutkijat aikovat keittää luonnon monimuotoisuuteen perustuvia hiilensidonnan keinoja ja tuottaa laskentamallin, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden vaikutuksen pellon hiilenkiertoon.

”Tutkimusryhmämme koostuu eri alojen tutkijoista, joilla on osaamista ekologiasta, ilmakehätutkimuksesta, maaperätieteestä ja matemaattisista ratkaisuista. Olen todella ylpeä porukasta, joka lähti tähän mukaan”, kertoo hanketta koordinoiva tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Hankkeen työpaketteja vetävät professori Anna-Liisa Laine (Helsingin yliopisto ja Zürichin yliopisto), dosentti Jussi Heinonsalo (Helsingin yliopisto), apulaisprofessori Annalea Lohila (Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto) ja professori Mikko Kaasalainen (Tampereen yliopisto).

Carbon Action -hiilipilotin tutkimushanke, Nesslingin säätiö ja Baltic Sea Action
Group sekä tutkimushankkeen työpakettien vetäjät kokoontuivat tällä viikolla Nesslingin säätiön tiloihin käynnistämään yhteistyönsä.

Vaikuttamistyö vie tiedon pellon hiilenkierrosta käytäntöön

”Me säätiöt tulemme tukemaan tutkimusryhmän vuorovaikutustyötä ja viestintää eri tavoin. Haluamme yhteistyöllä mahdollistaa sen, että nämä huippututkijat saavat keskittyä tutkimustyöhön”, sanoo Baltic Sea Action Groupin sisältöjohtaja Laura Höijer.

Carbon Actionissa tullaan tekemään päättäjäyhteistyötä kansallisella ja EU-tasolla. Tänä vuonna järjestetään jo tilaisuuksia ja hyödynnetään Suomen EU-puheenjohtajakautta. Ensi keväänä tutkijat tapaavat päättäjiä Brysselissä, ja syksyllä 2020 tutkimustyötä esitellään Nesslingin säätiön kansainvälisessä symposiumissa.

Carbon Actionissa tutkimusta tehdään yhteistyössä viljelijöiden kanssa, jotta ruohonjuuritason ymmärrys ja käytänteet voidaan huomioida jo tutkimusvaiheessa. Tavoitteena on kouluttaa tutkimukseen osallistuneita hiiliviljelijöitä, jotka pystyvät omalla työllään hillitsemään ilmastonmuutosta.

”Vaikuttavuus on sisäänrakennettuna säätiömme sääntöihin. Itseäni Carbon Action -alustassa viehättää juurikin viljelijöiden osallistaminen, jota kautta tutkimustieto kulkeutuu suoraan käytäntöön”, sanoo Minttu Jaakkola.

 

Lisätietoja:

Jari Liski, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos

jari.liski@fmi.fi

+358 40 748 5088

 

Laura Höijer, sisältöjohtaja

laura.hoijer@bsag.fi

+358 50 586 2680

 

Minttu Jaakkola, tutkimusjohtaja

minttu.jaakkola@nessling.fi

+358 40 1696325


Itämeri on kärsinyt jo pitkään liiallisesta ravinnekuormituksesta. Suomen kokonaiskuormitus Itämereen on ollut viime vuosina typen osalta 11 % ja fosforin osalta 10 % [1,2]. Esimerkiksi Saaristomeren paha rehevöitymisongelma johtuu pääosin Suomesta peräisin olevista ravinnevalumista. Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttaminen vaatii merkittävää ulkoisen kuorman vähentämistä, jonka lisäksi myös Itämeren sisäisten ravinnevarastojen aiheuttamiin ongelmiin tulee löytää tulevaisuudessa ratkaisuja.

Ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi Baltic Sea Action Group (BSAG) on jo usean vuoden ajan pitänyt ravinteiden kierrätystä toiminnan keskiössä. Ruokaketjusta syntyy ravinnevuotoja koko matkalta, jolloin kaikki sen osat (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, kotitaloudet, jätteiden ja jätevesien käsittely) ovat tärkeässä roolissa. BSAG:n työ ravinteiden kierrätyksen parissa on ollut kokonaisvaltaista kaikki vuodet. Ravinteiden kierrätystä on pyritty edistämään niin politiikan, viranomaistyön, tutkimuksen, maatalouden kuin liiketoiminnankin saralla.

Kokonaisvaltaista työtä

Ravinteet kiertävät yhteiskunnassa, eivätkä enää päädy merta rehevöittämään, kun niille syntyy arvo ja markkinat. BSAG onkin viime vuosina panostanut ravinteiden kierrätykseen liittyvän liiketoiminnan kirittämiseen. Ravinteiden kierrätys liiketoimintaekosysteemi on ollut tästä hyvä esimerkki samoin kuin työ sen eteen, että ravinteiden kierrätystä edistäville hankkeille on saatu rahoitus hallitusohjelman kautta ja kierrätysravinteet on saatu sisälle EU:n kiertotalouspakettiin. Merkittävä toiminnan taso on ollut EU-tasoiset projektit. BSAG on ollut mukana esim. lannan happokäsittelyyn ja sitä kautta ammoniakkipäästöjen vähentämiseen keskittyvässä Baltic Slurry Acidification -hankkeessa sekä juuri alkavassa SuMaNu-hankkeessa, joka toimii EU-tasoisten RaKi-hankkeiden yhteen kokoajana.

BSAG:n viimeisin avaus ravinteiden kierrätyksen parissa liittyy Carbon Action -hiilipilottiin. Pilotin tarkoituksena on selvittää, miten maatalousmaahan voidaan sitoa hiiltä ilmakehästä, sekä todentaa hiilen sitoutuminen tieteellisesti. Ravinteiden kierrätys kytkeytyy pilottiin esim. ravinne- ja hiilirikkaiden biomassojen peltokäytön kautta. Biomassojen (esim. nollakuitu ja lanta) peltokäytön avulla pellon hiilensidontakykyä voidaan mahdollisesti lisätä. Carbon Action -hiilipilotin lisäksi BSAG on toiminut jo vuosien ajan aktiivisessa yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa osana Järki-hankeperhettä, kehittäen alan toimintatapoja ja toimimalla tiedon välittäjänä viljelijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä.

Edellisten lisäksi BSAG on nostanut ravinteiden kierrätystä esille suurien tapahtumien muodossa jo vuodesta 2010 lähtien, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämeren alueen päättäjät yhteen koonnut Baltic Sea Action Summit. Seuraava huippukokous järjestettiin vuonna 2013 Venäjän isännöimänä Pietarissa. Viimeisin suuri ponnistus aiheeseen liittyen oli järjestyksessään kolmas European Sustainable Phosphorus Conference (ESPC3), joka järjestettiin Helsingissä viime kesänä. ESPC3:n järjestivät yhdessä European Sustainable Phosphorus Platform (ESPP) ja BSAG, sekä Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö. ESPC3 käsitteli ehtyvänä luonnonvarana tunnetun fosforin kauppa- ja resurssikysymyksiä, ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa osana kiertotaloutta, ravinteiden käytöstä ympäristölle koituvia kokonaisvaikutuksia ja niiden minimointia sekä alaan liittyviä kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia.

RaKi-ekosysteemi edistää liiketoimintaa

Ravinteiden kierrätys on viime vuosina ollut Suomessa korkealla agendalla ja toimialaa onkin saatu vauhdikkaasti edistettyä. Suomessa syntyy vuosittain 21 000 000 tonnia ravinnerikkaita biomassoja, joiden hyödyntämistä olisi kuitenkin perusteltua lisätä. Ylivoimaisesti suurimman osuuden muodostaa kotieläinten lanta (17 300 000 tonnia, 82 %). Muita merkittäviä biomassojen lähteitä ovat ylijäämänurmet (7,2 %), biojäte (3,8 %), yhdyskuntajätevesiliete (3,2 %), metsäteollisuuden sivuvirrat (2,7 %) sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat (1,2 %) [3]. Suurta osaa ravinnerikkaista biomassoista ei saada käytettyä ympäristön ja taloudellisen näkökulman kannalta kunnolla. Uusille taloudellisesti kannattaville ratkaisuille on huutava pula ja erityisesti maataloudessa tarve on suuri.

Edelliseen ongelmaan ratkaisuna säätiömme on viime vuosina ravinteiden kierrätyksen parissa panostanut juuri liiketoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2016 aloitettiin Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -liiketoimintaekosysteemi (RaKi-ekosysteemi). RaKi-ekosysteemin ensimmäisen kahden vuoden toteutus on ollut osa Business Finlandin (ent. Tekes) Bionets-rahoitusohjelmaa. Ohjelma on pyrkinyt luomaan bio- ja kiertotalouden alalle ratkaisuja, palveluja ja verkostoja sekä innovatiivista kansainvälistä liiketoimintaa. Business Finlandin rahoitus loppui viime kesään, jonka jälkeenkin BSAG on jatkanut työtään ravinteiden kierrätykseen liittyvän liiketoiminnan parissa. RaKi-ekosysteemi oli avoin ja symbioottinen kumppanuusverkosto, joka auttoi verkoston jäseniä ja loi yhteisin toimin kestäviä ja kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja ravinteiden kierrätyksen ympärille.

Yksi RaKi-ekosysteemin tärkeimmistä tavoitteista on ollut käynnistää, nopeuttaa ja toteuttaa yhdessä ekosysteemin eri toimijoiden kanssa konkreettista liiketoiminnan kehitystä, pilotointia ja tuotteistamista. Toinen merkittävä tavoite RaKi-ekosysteemissä oli auttaa liiketoimintakärkien kansainvälistymisessä. Kolmas tavoite oli aktivoida verkostoa rakentamaan laajempia yhteisiä tutkimushankkeita. Lisäksi RaKi-ekosystemi on toiminut aktiivisesti yhdessä ekosysteemin eri toimijoiden kanssa EU:n suuntaan ja seurannut sääntely-ympäristön kehitystä, hoitanut ekosysteemin sisäistä ja ulkoista viestintää ja auttanut ekosysteemin toimijoita brändin ja markkinoinnin rakentamisessa.

RaKi-ekosysteemin toiminta on painottunut erityisesti neljän liiketoimintakärjen ympärille (kuva 1).  Ekosysteemin työ on ollut menestyksekästä ja sen piiristä on syntynyt useita menestystarinoita ravinteiden kierrätyksen alalle.

RaKi-ekosysteemin liiketoimintakärjet
Kuva 1. RaKi-ekosysteemin liiketoimintakärjet

Oivallisia esimerkkejä RaKi-ekosysteemin onnistumisista ovat Tracegrow Oy ja Bihii Oy. Tracegrow:n viime vuonna avattu tuotantolaitos tuottaa alkaliparistoista kierrätetyistä metalleista tuotettuja hivenravinteita maatalouden käyttöön. RaKi-ekosysteemi on tukenut Tracegrow:ta muun muassa myynnin ja markkinoinnin kehittämisen sekä lainsäädännön seurannan kautta. Lisäksi yritys on osallistunut aktiivisesti ekosysteemin tilaisuuksiin.

Tracegrow:n tuotantolaitos Kärsämäellä
Kuva 2. Tracegrow:n tuotantolaitos Kärsämäellä

Bihii Oy tuottaa kasvualustoja esimerkiksi kauppapuutarhojen käyttöön, hyödyntäen alkutuotannon sivuvirtoja ja kompostointia. ”BSAG:n RaKi-ekosysteemin rooli on ollut ratkaiseva yrityksen rakentamisessa”, kertoo Bihii Oy:n toimitusjohtaja Mirja Mustonen.

Basilikan viljely 15 vrk kuluttua istutuksesta Bioarvolanta -hankkeessa. Hankkeen toimintaa jatkamaan perustettiin Bihii Oy. ´
Kuva 3. Basilikan viljely 15 vrk kuluttua istutuksesta Bioarvolanta -hankkeessa. Hankkeen toimintaa jatkamaan perustettiin Bihii Oy. Kuva Liisa Särkkä.

”Olemme saaneet RaKi-ekosysteemiltä tukea heti toimintamme alkumetreiltä lähtien. Ekosysteemi on auttanut kehittämään teknisiä prosesseja, liiketoimintaa, myyntiä ja markkinointia sekä tuonut alan toimijoita ja verkostoja lähemmäksi,” Mustonen jatkaa.

Muita konkreettisia RaKi-ekosysteemin piiristä nousseita onnistumisia ja koetoimintaa ovat mm. VTT:n Resurssikontti pilotointi Paraisten jätevedenpuhdistamolla, HSY:n Ravita-hanke Viikinmäen puhdistamolla, Noireco Oy:n biohiilen tuotantolaitos sekä UPM:n ja Soilfoodin kierrätysravinnepilotti Kaukaan tehtaalla.

Edellisten lisäksi uusia liiketoimintakonsepteja on kehitetty Punkalaitumen, Ahvenanmaan, Lapinjärven ja Pirkanmaan alueella. Alueellisten toimintamallien avulla pienetkin toimijat voivat muodostaa toimivia kokonaisuuksia ravinteiden kierrätyksen ympärille luoden lisäarvoa itselleen ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle.

Eri toimijoiden hankkeiden lisäksi ekosysteemin yksi olennaisimmista rooleista on tuoda alan toimijoita yhteen ja mahdollistaa tehokas verkostoituminen. RaKi-ekosysteemin aikana onkin järjestetty lukuisia verkostoitumistilaisuuksia, panostettu sisäiseen viestintään ja pidetty ekosysteemi alati avoimena alan uusille toimijoille ja asiantuntijoille.

”BSAG:n RaKi-ekosysteemi on mahdollistanut alan toimijoille loistavat puitteet edistää toimialaa ja tuoda toimijoiden omia ajatuksia ja konsepteja esiin. Tehokkaat ja kaikille avoimet ja ilmaiset tilaisuudet ovat tuoneet eri statuksen toimijoita yhteen ravinteiden kierrätyksen ympäriltä”, kertoo Biokaasuyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

Viimeisin avaus BSAG:n RaKi-ekosysteemin suunnasta on Biomassojen kestävän käytön kannanotto. Kannanoton tarkoituksena on edistää biomassojen käsittelyä Suomessa alueellisten toteutussuunnitelmien kautta. Biomassat ovat usein alueellisesti epätasaisesti jakautuneita ja eri alueille tarvitaan alueellisesti optimoituja ratkaisuja.

Ravinteiden kierrätyksen tulevaisuus

”Vaikka liiketoiminta ravinteiden kierrätyksen ympärillä on kehittynyt valtavasti viime vuosina, tarve uusille ratkaisuille ja innovaatioille on ja pysyy. BSAG on huomannut toimintaympäristössä suuren tarpeen markkinaehtoista liiketoimintaa edistäville alustoille ja ekosysteemeille”, kertoo BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.

Toimintaympäristön muutokset luovat painetta uusille ratkaisuille, minkä lisäksi myös ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvat uhat toimivat vahvana ajurina. Samaan suuntaan toimintaa vie EU:n lannoitelainsäädännön uudistus. Uusi lannoitelainsäädäntö luo kierrätysravinteille yhteiset markkinat ja mahdollistaa uudenlaisen entistä laajamittaisemman ja kansainvälisemmän liiketoiminnan syntymisen.

”Kokonaisuudessaan BSAG näkee ravinteiden kierrätyksen parissa tehtävän työn kantavan hedelmää ja tukevan Itämeren ekologisen tilan parantamiseen liittyviä tavoitteita erinomaisesti. IPCC:n raportin julkituoma paine ilmastonmuutoksen hillintään, ravinteiden kierrätystavoitteet ja hiilen kierron kokonaisvaltainen parantaminen luovat edelleen lisää tarvetta tehostaa biomassojen käsittelyä niin Itämeren kuin ilmaston kannalta”, kertoo BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer.

[1] https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_fosforikuorma_Suomesta(31444)

[2] https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_typpikuorma_Suomesta(31457)

[3] https://www.luke.fi/uutiset/tuore-selvitys-kierratyslannoitteilla-ravinteiden-kierratys-vauhtiin/


Tässä vaiheessa me kaikki jo ymmärrämme ympäristöhaasteiden mittavuuden ja kiireen toimia. Mutta valtavien ongelmien alle on helppo luhistua. Mitä minä voin tehdä? Mitä yrityksemme voi tehdä? Tulee helposti avuton olo, etenkin, jos omaa osaamistaan ei ole vielä ehtinyt syventää tällä saralla.

Lisäksi kuluttajien vaatimukset kestävyydestä kasvavat koko ajan. Some siirtää valtaa kuluttajille, kun ongelmat tulevat niin helposti esille. Samaan aikaan demokratialta tuntuu olevan puhti hukassa, kuten Sitra totesi hiljattain. Monimutkaisia ympäristöongelmia tulisi ratkaista tilanteessa, jossa yhteisen päätöksenteon rakenteet eivät toimi niin kuin pitäisi.

Valtaa ja vastuuta ongelmien ratkaisusta siirtyy yhä enemmän yrityksille. Liiketoiminta onkin ratkaisujen keskiössä myös siksi, että kestävän kehityksen investointitarpeet ovat niin valtavat, ettei niistä mikään valtio voi edes selvitä.

Kuluttajatkin vaativat, että yritykset ottavat näkyvän roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Erään globaalin tutkimuksen mukaan jopa 65% kuluttajista jättää ostamatta tuotteen tai palvelun, jos yrityksellä ei ole kantaa asiaan, johon sen tulisi kuluttajan mielestä ottaa kantaa.

Haasteissa ja ongelmissa piilee aina myös mahdollisuus. Tiesitkö, että kestävä kehitys tuo jopa 12 biljoonan dollarin arvoisia liiketoimintamahdollisuuksia? Vastuullisuuden edelläkävijäyritysten etumatka markkinoilla voi olla huimat 5-15 vuotta. Sitran mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset vuotuiset markkinat älykkäille, puhtaille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä.

Mutta, miten näitä mahdollisuuksia hyödynnetään?

Yksi tapa lähestyä asiaa on tutustua YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Nämä tavoitteet kuvaavat maailman suurimpia ratkaisemattomia ongelmia, mutta tarjoavat myös loputtomia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteiden tarkoitus on tarjota yrityksille malli pitkän aikavälin kannattavuuteen, vahvistaen samalla yhteiskunnan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristön tilaa. Kestävä kehitys tarjoaa jokaiselle yritykselle jotakin ja antaa monia ideoita siitä, miten omaa liiketoimintaa voi parantaa kannattavasti ja kestävästi.

Keskeistä muutoksessa kohti kestävämpää maailmaa on avoimuus, tiedonvaihto ja yhteistyö – muilta oppiminen. Ilmastohaasteemme ovat niin kompleksisia, ettei kukaan pysty niitä yksin ratkomaan. Tarvitaan yrityksiä, päättäjiä, tutkijoita ja monia muitakin mukaan, kuluttajia unohtamatta.

Yksittäisen yrityksen voi kuitenkin olla vaikeaa luoda yhteistyösuhteita muihin yrityksiin ja yhteiskunnan toimijoihin. Ei ehkä ole sopivia kontakteja eikä oikein tiedetä, miten se tehdään. Saattaa olla myös uskottavuusongelmia, jos mahdollinen kumppani epäilee yrityksen motiiveja. Ei ehkä ole oikein aikaakaan.

Juuri tässä kansalaisjärjestö astuu kuvaan. Esimerkiksi BSAG:n tyyppinen toimija toimii sillanrakentajana eri sektoreiden välillä ja luo sellaisia yhteistyöalustoja, joissa kaikenlaiset toimijat voivat olla mukana. Toimimme laajasti eri puolilla yhteiskuntaa, joten verkostomme vahvuus piilee juuri sen monipuolisuudessa ja rajat ylittävyydessä. Uskottavalla toiminnalla saamme muutkin mukaan.

Nykyajan kansalaisjärjestön pitää kuitenkin pystyä enempään kuin vain verkostojen rakentamiseen ja erilaisten kampanjoiden järjestämiseen. Pitää osata toimia strategisella tasolla ja tuottaa vaikuttavuutta. Yrityksille pitää myös tarjota muuta lisäarvoa kuin vain olla hyväntekeväisyyskohde. Järjestön pitää osata tukea yritystä sen liiketoiminnan kehittämisessä. Onnistunut kumppanuus auttaa myös yritystä ymmärtämään yhteiskunnan vaatimuksia.

Erään tutkimuksen mukaan yhä useammat yritykset odottavatkin nykyään kansalaisjärjestöyhteistyöltä huomattavasti enemmän strategisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Tämä kumpuaa yrityksille asetetuista vastuullisuusvaatimuksista. Yritysvastuu ei enää voi olla pelkkää pintakiiltoa, vaan vastuullisuus pitää integroida strategiaan ja koko toimintaan.

BSAG:n Itämeri-sitoumuksia tehtäessä pyritään strategiseen yhteistyöhön, jossa ympäristöhyödyn lisäksi organisaation toiminta kehittyy. Hieno ajankohtainen esimerkki onnistuneesta kumppanuudesta on BSAG:n ja Valion yhteistyö Carbon Action -hankkeessamme. Carbon Action tuo yhteen tutkijat, viljelijät ja yritykset ja sen tavoitteena on vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä maaperään. Parempi maan rakenne vähentää myös ravinnepäästöjä vesistöihin. Todentamalla hiilen varastoituminen tieteellisesti luodaan edellytykset hiilinegatiivisille tuotteille ja markkinapaikalle, jossa voidaan käydä kauppaa ”hiilikrediteillä”. Valiolle yhteistyö BSAG:n kanssa on tärkeä askel kohtihiilineutraalia maitoketjua.

Strateginen yhteistyö tarjoaa myös kansalaisjärjestölle enemmän. Lahjoitusten rinnalla saadaan arvokasta osaamista ja ymmärrystä esimerkiksi liike-elämän vaatimuksista. Tämä edistää uusien konseptien skaalautuvuutta, kun varmistetaan niiden kaupallinen hyödynnettävyys. Opitaan myös tuntemaan kumppanin toiminta paremmin, jolloin saattaa esimerkiksi löytyä uusia mahdollisuuksia tuoda toimijoita yhteen uusien ympäristöratkaisujen luomiseksi.

Tämä edellyttää yrityksiltä uudenlaista asennetta hyväntekeväisyyteen. Siirrytään avoimeen dialogiin, jossa ennakkoluulottomasti kuunnellaan muita ja opitaan toisiltaan, vaikka mielipiteet eivät aina miellyttäisikään. Jaetaan osaamista ja etsitään ratkaisuja yhdessä eikä kaivauduta poteroihin. Monet yritykset ovatkin näin onnistuneet kehittämään omaa liiketoimintaansa entistä kestävämmäksi ja uskottavammaksi.

Myös kansalaisjärjestön pitää osata muuttua. Strateginen yritysyhteistyö edellyttää järjestöltä entistä laajempaa huippuosaamista, uskottavuutta ja hyvää liiketoiminnan ymmärrystä. Kaiken tekemisen pitää perustua tietoon ja vaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan. Nöyryys on tärkeää, mutta myös vahva selkäranka siinä, ettei osallistuta viherpesuun.

Kyse on siis molemminpuolisesta hyödystä – hyvää liikkuu molempiin suuntiin. Olen itse aina ollut sitä mieltä, että maailma menee eteenpäin jakamalla avoimesti tietoa ja osaamista. Verkostoituminen ja yhteistyö ehkä yllättävienkin tahojen kanssa tuo aina uusia näkökulmia. Onnistuneessa kumppanuudessa yrityksen ja kansalaisjärjestön välillä kaikki voittavat.

Michaela Ramm-Schmidt

Johtaja, yritysyhteistyö

Michaela on BSAG:n uusin rekrytointi ja vastaa yritysyhteistyöstä. Michaela on maailmaan intohimoisesti suhtautuva optimisti ja vastuullisen liiketoiminnan osaaja. Häntä ajaa vahva halu parantaa maailmaa ja auttaa yrityksiä tekemään hyvää liiketoimintaa tekemällä hyvää liiketoiminnalla. Michaela haluaa pelastaa Itämeren tukemalla yrityksiä oivaltamaan, miten radikaalit kestävän kehityksen teot ja ennakkoluuloton yhteistyö yli yhteiskunnan rajojen rakentaa myös yrityksen menestystä. LinkedIn: Michaela Ramm-Schmidt


Drive-in Boatwash -venepesureita maahantuova Marina Networking Oy (MarNet) on tehnyt Itämerisitoumuksen BSAG:lle. Suomen ensimmäinen BigWash-venepesuri löytyy Hangosta, ja se avataan veneilijöiden käyttöön keväällä 2019. Pesurilla voi puhdistaa maksimissaan 53-jalkaisen moottori- tai purjeveneen pohjan siihen kiinnittyneistä eliöistä. BigWash-pesureiden ohella MarNet myy auton perässä vedettäviä MiniWash-pesureita, joilla voidaan puhdistaa pienempiä moottoriveneitä.

Veneen pohjan säännöllinen pesu poistaa tarpeen käyttää ympäristölle haitallisia pohjamaaleja. Veneiden pohjamaalit ovat vahvasti edustettuina Itämerta rasittavien vaarallisten aineiden joukossa. Puhdas pohja vähentää myös polttoaineen kulutusta. MarNetin sitoumus keskittyykin Itämeren tilan parantamiseen konkreettisten käytännön ratkaisujen kautta. Yritys myös lahjoittaa osan pesureiden tuotosta BSAG:lle.

”Veneen pesu muutaman kerran kesässä säästää ympäristöä, polttoainetta sekä aikaa. Työmäärä vähenee niin moottori- kuin purjeveneidenkin kohdalla, kun pohjaa ei enää tarvitse maalata. Veneiden kulkunopeuskin paranee huomattavasti. Laitteet ovat olleet käytössä Ruotsissa jo joitain vuosia, ja siellä on saavutettu huomattavan hyviä tuloksia”, kertoo Erkki Kaurinkoski Marina Networking Oy:stä.

”Olemme innoissamme yhteistyöstä MarNetin kanssa! Iso osa BSAG:n työstä keskittyy laajojen, systeemitason muutosten ajamiseen. Samalla on kuitenkin tarvetta venepesureiden kaltaisille paikallisemmille, konkreettisille ratkaisuille, joilla esimerkiksi Itämerellä liikkuvat veneilijät voivat tehdä oman osansa meren tilanteen parantamiseksi”, iloitsee BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.


Suomessa syntyy vuosittain erittäin paljon erilaisia biomassoja, kuten eläinten lantaa, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja biojätettä. Biomassat sisältävät runsaasti arvokkaita ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia, joiden kierrättäminen estää ravinteita päätymästä vesistöjä rehevöittämään. Ravinteiden kierrätys on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista, ja sen myötä ravinnekierrätyksen ympärille on jo luotu uudenlaista liiketoimintaa. Edistysaskelista huolimatta biomassojen sisältämää potentiaalia ei kuitenkaan ole toistaiseksi onnistuttu hyödyntämään tarpeeksi. Seuraava askel on tehdä paikalliset erityispiirteet huomioon ottavat biomassojen alueelliset toteutussuunnitelmat.

Baltic Sea Action Group on yhdessä Biolaitosyhdistyksen sekä Suomen Biokaasuyhdistyksen kanssa kirjoittanut kannanoton ”Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman luominen 2019-2023”, jonka tavoitteena on saada biomassojen käyttöön liittyvät suunnitelmat osaksi tulevaa hallitusohjelmaa. Asiantuntijoiden kanssa yhdessä tehty kannanotto peräänkuuluttaa myös eri ministeriöiden ja virkamiestahojen välisen yhteistyön tehostamista. Tällä hetkellä eri tahot tarkastelevat biomassoja kukin omasta näkökulmastaan, mutta yhteinen linja toiminnalle puuttuu. Myös julkista tukea tulisi ohjata suoraan liiketoimintaa ja investointeja synnyttäviin toimiin.

Suomessa syntyvien biomassojen kokonaistilanteen perusteella voidaan luoda kansallinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat kannustimet ja toimenpiteet alueellisten toteutussuunnitelmien ja ratkaisujen syntymiseksi. Pääosin jo olemassa olevan tiedon pohjalta luodaan alueelliset toteutussuunnitelmat, joissa otetaan huomioon alueelliset erot biomassojen määrässä, laadussa ja liiketoimintapotentiaalissa. Tavoitteena on tuoda yhteen toimijoita yli sektorirajojen ja tarjota konkreettisia keinoja biomassojen kestävään käyttöön. Tämän tyyppinen yritystason alueellinen suunnitelma on jo tehty Etelä-Pohjanmaalla, ja se voi toimia esimerkkinä.

Biomassoista voidaan tuottaa esimerkiksi biokaasua. Jäljelle jäävät ravinteet voidaan jalostaa kierrätyslannoitteeksi tai maanparannusaineeksi, jolloin ravinteet voidaan kuljettaa pois alueilta, joissa biomassoja syntyy yli oman tarpeen. Itämeren kannalta ravinteiden saaminen kiertoon on tärkeää, sillä se vähentää vesistöihin päätyviä rehevöittäviä ravinnevalumia. Samalla voidaan vähentää riippuvuutta rajallisesta kaivannaisfosforista sekä erittäin energiaintensiivisesti tuotetuista typpilannoitteista. Biomassojen kestävän käytön tehostaminen edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

”Eläinten lanta ja muut ravinnerikkaat biomassat eivät ole jätettä, vaan arvokkaita raaka-aineita. Maailmalla on jo onnistuttu luomaan joitain taloudellisesti kannattavia, kiertotalouden periaatteita noudattavia nowaste-ratkaisuja, jossa lanta jalostetaan uusiutuvaksi energiaksi ja kierrätyslannoitteiksi. Vastaavat ratkaisut ovat mahdollisia Suomessakin, mutta tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, rohkeita päätöksiä ja konkreettisia tekoja”, linjaa BSAG:n projektijohtaja Riku Venhola.

Kannanoton voit lukea kokonaisuudessaan täältä: Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman luominen 2019-2023


EU-komissio antoi joulun alla Itämerelle joululahjan kertomalla EU-elinten päässeen yhteisymmärrykseen lannoitelainsäädännön muutoksista. Uudet säädökset tuovat kierrätyslannoitteet samalle viivalle nykyisten epäorgaanisten lannoitetuotteiden kanssa ja mahdollistavat niiden kaupan EU:n sisämarkkinoilla.

Ravinteiden kierrättäminen on Itämeren ja koko ruokaturvamme vuoksi tärkeää. Kierrätyslannoitteiden sisämarkkinat edistävät ravinteiden kierrätystä ja siihen liittyvää teknologiaa ja vähentävät näin vesistöjä rehevöittäviä ravinnepäästöjä. Biomassoista tuotettavilla lannoitteilla on mahdollisuus tukea maatalouden kestävää kehitystä ja omavaraisuutta. Perinteiset mineraaliset lannoitteet kun tuotetaan rajallisista resursseista paljon fossiilista energiaa vaativin menetelmin.

”Tämä on merkittävä virstanpylväs Baltic Sea Action Groupin ravinteiden kiertoon liittyvälle työlle, joka alkoi Suomen hallituksen Itämeri-sitoumuksesta tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ja eteni nyt ravinnekierrätyksen saamiseen EU:n lainsäädäntöön”, toteaa BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.

Suomen hallitus teki vuonna 2010 Itämeri-sitoumuksen luvaten tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaan. BSAG on edistänyt ravinteiden kierron nostamista kansalliselle agendalle eri tavoin. Kansainväliseen vaikuttamiseen löytyi väylä EU-komission vuonna 2015 julkistaman kiertotalouspaketin myötä.

”BSAG sai minut tutustumaan ravinteiden osuuteen kiertotaloudessa. EU-tason vaikuttaminen oli ainoa mahdollisuus, sillä ravinteiden kierto on strateginen kysymys Euroopalle. Se lisää omavaraisuuttamme ja kilpailukykyämme”, sanoi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen maanantaina Tukholmassa, jossa hän esiintyi EU-komission kiertotaloustilaisuudessa.

“Koska tulevan EU-komission painotuksia ei etukäteen voi tietää, on kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä jatkossakin pidettävä voimakkaasti niin kansallisella agendalla kuin EU-tasollakin”, Katainen jatkoi.

Uusi sopimus lannoitteista edistää maatalouden kestävää kehitystä ja luo painetta lannoiteteknologian kehitykselle ja vähentää EU:n merkittävää tuontiriippuvuutta mineraalilannoitteista.

Hyväksytyt yhteiset säännöt takaavat tuotteiden turvallisuuden ja laadun. Maaperän suojelemiseksi on lannoitetuotteille asetettu EU-tasolla aiempaa tiukemmat raja-arvot esim. kadmiumin suhteen. Lannoitetuottajat voivat hakea CE-merkinnän osoittamalla, että tuotteet täyttävät vaaditut kriteerit. Valinnaisen harmonisoinnin mahdollisuus on säilytetty siten, että tuotteet voidaan myös standardisoida kansallisten kriteerien perusteella.

Asetuksen ulkopuolelle jää lannoitteiden käytön ohjaaminen, jota säädellään tällä hetkellä muun muassa nitraattidirektiivillä ja ympäristötukien kansallisilla säädöksillä. BSAG edistää myös maaperän rakenteen hoitamista sekä tarpeenmukaista ja kestävää lannoitteiden käyttöä, joilla ravinnepäästöihin vaikutetaan maanviljelyssä.


Baltic Sea Action Groupin 10 vuotta kestänyt työ kestävän maatalouden edistämiseksi saa jatkoa. JÄRKI-hanketta alkumetreiltä asti rahoittaneet Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö sekä Sophie von Julinin säätiö ovat myöntäneet BSAG:lle jatkorahoituksen vuosille 2019-2023. BSAG:n kestävän maatalouden eteen tehtävä työ pohjautuu Järki-toimintaan sekä Carbon Action -hiilipilottiin. Samalla BSAG:n ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteishankkeenavuosina 2009-2018 toiminut Järki-hanke siirtyy ensi vuoden alusta kokonaisuudessaan BSAG:n toiminnan alle. Yhteistyö Luonnon- ja riistanhoitosäätiön kanssa jatkuu edelleen.

Kestävä maatalous pitää sisällään ekologisen, ekonomisen ja sosiaalisen kestävyyden. Ne kytkeytyvät toisiinsa kokonaisuutena, jossa tuotetaan laadukasta ruokaa, puhdasta ympäristöä, toimeentuloa ja hyvinvointia. BSAG:lla kestävän maatalouden keskiössä on maaperän hoito. Maaperän hyvä tila mahdollistaa suuremmat sadot, hiilen varastoitumista ilmakehästä maaperään, ravinteiden ja maa-aineksen pysymisen pellossa, toimivan vesitalouden sekä ruuantuotannon sopeutuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin oloihin. Kestävä maaperän hoito lisää maanalaista luonnon monimuotoisuutta, mutta myös peltoluonnon maanpäällistä monimuotoisuutta.

Sekä JÄRKI että Carbon Action -hiilipilotti perustuvat yhteistyöhön viljelijöiden kanssa. Ilman sitä on mahdotonta löytää käytäntöön sopivia ratkaisuja ja toimintamalleja maatiloilla. Carbon Actionissa keskeistä on myös korkeatasoinen tutkimustyö, jota Ilmatieteen laitos koordinoi. BSAG on myös tehnyt pitkää yhteistyötä hallinnon, poliitikkojen ja yritysten kanssa. Keväällä aloitetaan muun muassa laaja yhteistyöprojekti Valion kanssa keväällä 2019, jossa Valion tuottajia koulutetaan Carbon Action -hiiliviljelijöiksi. Lisäksi yhteistyötä jatketaan sekä neuvojien että maataloushankkeiden kanssa. Myös uudet avaukset ovat tervetulleita!

Kuva Eija Hagelberg
Kuva Eija Hagelberg

Seuraavalla viisivuotiskaudella BSAG:n kestävän maatalouden kentässä jatketaan sadan hiiliviljelijän kouluttamista sekä laajennetaan hiiliviljelijöiden verkostoa. Hiilen varastoitumisen lisäksi kestävää maataloutta tarkastellaan kokonaisuutena, ja uutta tietoa jaetaan kaikille viljelijöille. Maatalousoppilaitosten kanssa kehitetään tiedonvälitystä vuosina 2017-2018 toimineen Järki Pelto -hankkeen hyvien kokemuksien pohjalta. Tuolloin yli tuhat viljelijää kävi maaperän hoitoa käsittelevissä tilaisuuksissa Varsinais-Suomen alueella. Näitä kokemuksia hyödynnetään eri puolilla Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa ja viljelijäyhteistyössä.

Järjen asialistalle vuonna 2019 on myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP-valmistelun seuraaminen, ja siihen osallistuminen kansallisella tasolla. CAP-suunnitelma ohjaa isolta osin viljelijöiden valintoja, joten on oleellista, että sen toimenpiteet olisivat kaikin tavoin kestäviä ja helppoja toteuttaa maatiloilla.

BSAG:n kestävän maatalouden toimissa keskeinen Carbon Action -hiilipilotti saa lisäksi rahoitusta vuonna 2019 Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä viljelijäkoulutusten järjestämiseen ja MTK-säätiöltä maanäytteiden analysointiin. Lisäksi Sitralta saadusta käynnistysrahoituksesta on jäljellä osa vuodelle 2019.

 

Lisätietoja:

Projektijohtaja Eija Hagelberg

Baltic Sea Action Group

0500 609 526

eija.hagelberg@bsag.fi

 


Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja Viking Malt on uusinut Itämeri-sitoumuksensa. Viking Maltin tuotantolaitoksia löytyy Suomen ohella Ruotsista, Tanskasta, Liettuasta ja Puolasta. Ohraa Viking Maltin tarpeisiin kasvaa yhteensä n. 2 600 kmkokoisella alueella, joten Viking Maltilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti Itämeren tilaan kestävän maatalouden toimien kautta.

Viking Maltin edellinen sitoumus piti sisällään Suomessa käyttöön otetun tila-auditointijärjestelmän, jonka avulla viljelijät ja tavarantoimittajat pääsivät kehittämään viljelymenetelmiään entistä ympäristöystävällisemmiksi. Nyt uusitussa sitoumuksessa vastaava järjestelmä otetaan käyttöön myös Liettuassa ja Puolassa, jossa Viking Maltin sopimusviljelijät ovat vahvasti edustettuina.

“Viking Maltin tavarantoimittajat ovat paitsi taitavia, myös sitoutuneita vähentämään lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden tarpeetonta käyttöä. Meidän on näin mahdollista parantaa sekä mallasohran laatua että tuottavuutta, vastaten samalla kestävällä tavalla tuotetun ohran kysyntään”, sanoo Viking Malt-konsernin hankintajohtaja Jacob Andersen.

“Olemme erityisen iloisia uuden sitoumuksen kansainvälisyydestä. Itämeren valuma-alue on laaja ja tiheästi asutettu, joten on tärkeää saada kaikki sen valtiot yhdistämään voimansa meren pelastamiseksi”, iloitsee BSAG:n projektijohtaja Riku Venhola.

Uuden, kolmevuotisen sitoumuksen aikana Viking Malt selvittää myös mahdollisuuksia osallistua Carbon Action -hiilipilottiin. Carbon Action on BSAG:n ja Ilmatieteenlaitoksen yhteinen projekti, jossa tutkitaan maatalousmaan kykyä sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.


eQ Varainhoito ja Baltic Sea Action Group, BSAG, ovat aloittaneet yhteistyön, joka mahdollistaa Itämeri-työn tukemisen rahastosijoittamisen kautta. Sijoittamalla eQ:n Sininen Planeetta -sijoitusrahaston BSAG-osuussarjaan eQ ohjaa hallinnointipalkkiosta peräti 85 % BSAG:n Itämeri-työhön.

eQ Sininen Planeetta –rahastoon voi valita lahjoittavan rahastosarjan, jonka vuotuinen hallinnointipalkkio on 1,75 % p.a. Sijoittaja maksaa sijoituksestaan vuosittain 0,25 % enemmän kuin rahaston normaali 1,50 % p.a. ja tämä 0,25 % lahjoitetaan BSAG:lle. eQ maksaa BSAG:lle lisäksi 1,25 %, mikä kuusinkertaistaa sijoittajan lahjoituksen. Sijoittamalla 10 000 euroa eQ Sininen Planeetta –rahastoon sijoittajan lisäkustannus on 25 euroa vuodessa, mutta BSAG saa yhteensä 150 euroa.

Baltic Sea Action Group ja eQ uskovat innovatiivisiin ratkaisuihin kamppailussa ympäristöongelmia vastaan, ja haluavat toimia tienraivaajana ympäristönsuojelun rintamalla. Yhteistyössä eQ:n kanssa luotu rahoitusmalli on esimerkki ennakkoluulottomasta aloitteesta – rahastosijoittamisen yhteydessä voi samalla sijoittaa kaikkia hyödyttävään kohteeseen, Itämeren ja maapallon tulevaisuuteen. BSAG:n näkökulmasta vaihtoehtoja tukemiseen on nyt kaksi – lahjoita tai sijoita.

”Yhteistyö eQ:n kanssa on BSAG:lle uudenlainen keino saada ihmisiä innostumaan Itämeri-työn tukemisesta. Samalla se on esimerkki BSAG:n toimintatavasta Itämeren pelastamiseksi; ennakkoluuloton ote uusiin aloitteisiin ja laaja-alainen yhteistyö nopeuttaa toimia hitaasti elpyvän meremme hyväksi”, sanoo BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.

”eQ:n laajasta rahastovalikoimasta Sininen Planeetta –rahasto sopii temaattisesti erinomaisesti BSAG-yhteistyöhön – se on kestävän teknologian osakerahasto”, kertoo eQ Varainhoidon toimitusjohtaja Mikko Koskimies. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti yhtiöihin, joille maapallon resurssien kestävä hyödyntäminen on keskeinen osa toimintaa. ”Sininen planeetta -rahasto sopii ympäristötietoiselle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa pitkäjänteisesti ja olla mukana tekoälyn, datan hallinnan ja teollisen internetin (IoT) kehityksen etulinjassa”, Koskimies toteaa.

Pääset tutustumaan eQ:n Sininen Planeetta -sijoitusrahaston BSAG-osuussarjaan täältä.


Noin 90 henkilöä osallistui Maaperäillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko paneelikeskustelun ajan.

ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki järjestivät tiistaina 4.12.2018 Maaperäillan Lohjan Kisakalliossa. Tapahtumassa oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua. Asiantuntijoina toimivat agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Maaperäillan paneelikeskustelussa oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin saivat Maaperäillassa asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, syyskasvien viljelyn merkitystä pintamaan hallinnassa, maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitujen merkitystä, peltojen tiivistymisen välttämistä sekä toimivan peltomaan mikrobistoa. Huomionvaraista on lisäksi se, että maaperänhoito on myös vesienhoitoa!

Maaperäillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Tilaisuutta katseli etänä noin 50 henkilöä. Lähetyksen tallenne on vielä nähtävissä ProAgrian Youtube- sivuilla, tästä linkistä. Asiantuntijoiden esitykset ovat myös nähtävillä ProAgrian sivuilla, tästä linkistä.

Maaperäilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, mistä innostuneena hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Talvella luvassa on asiaa maatalouden vesien hallinnasta, mikä on ajankohtainen teema erityisesti rannikkoalueen pienillä savimaiden jokivarsilla.


LAHJOITA