Alkoholijuomien valmistukseen ja jakeluun erikoistunut Altia uusii Itämeri-sitoumuksensa. Uusi sitoumus tuo Altian sopimusviljelijät osaksi BSAG:n, Ilmatieteenlaitoksen ja Sitran yhteistä Carbon Action -hiilipilottia. Carbon Actionissa tutkitaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa maaperän kykyä sitoa hiiltä ilmakehästä, mikä on tällä hetkellä ainoa tunnettu keino kääntää ilmastonmuutosta. Hiiltä sitova, hyvärakenteinen maa pidättää myös ravinteita tehokkaasti, jolloin ravinnekuormat Itämereen pienenevät.
”Olemme iloisia, että yhteistyö Altian kanssa jatkuu uuden sitoumuksen muodossa. Altian viljelijöiden osallistuminen Carbon Action -pilottiin on luontevaa jatkoa Altian edelliselle sitoumukselle, ja hyödyttää varmasti sekä viljelijöitä, ilmastoa, että Itämerta”, sanoo BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.
Uudessa sitoumuksessa valikoidut Altian sopimusviljelijät osallistuvat tiloineen Carbon Action -pilottiprojektiin, jossa he varaavat osan peltoalueestaan koealueeksi seuraavan viiden vuoden ajaksi. Altia sitoutuu maksamaan maanäytteiden analysoinnista koituvat kustannukset. Altia myös tiedottaa sopimusviljelijöilleen projektin tuloksista, kuten maatalousmaan hiilensidontakykyä parantavista viljelymenetelmistä.
”On tärkeää löytää laajaan käyttöön soveltuvia viljelyteknisiä ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joilla maan kasvukuntoa voidaan ylläpitää ja parantaa. On hienoa päästä tutkimaan tätä yhdessä sopimusviljelijöidemme ja Baltic Sea Action Groupin kanssa osana Carbon Action -pilottia”, kertoo Altian Category Sourcing Manager Kari Kiltilä.
Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa toimivan Altian yhteistyö BSAG:n kanssa alkoi vuonna 2015. Edellinen sitoumus päättyi vuoden 2017 lopussa. Siinä keskityttiin vedenkäytön vähentämiseen, sekä kannustamaan Altian sopimusviljelijöitä kestävään ja ravinnetehokkaaseen maatalouteen.
Ensimmäinen Baltic Sea Action Groupin organisoima ja Ympäristöministeriön rahoittama Maan puolustuskurssi järjestettiin 14.-16.8.2018 Qvidjan tilalla Paraisilla. Kolmena päivänä järjestetyn kurssin tavoitteena oli perehdyttää kutsuvieraat maaperän hyvinvointiin, sekä maaperän tärkeyteen Itämeren suojelussa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Terve maaperä pidättää ravinteita tehokkaasti, minkä lisäksi se kykenee sitomaan ja varastoimaan hiiltä ilmakehästä. Hiilen varastoiminen pysyvästi maaperään on ainoa tällä hetkellä tunnettu keino kääntää ilmastonmuutosta.
Kimmo Tiilikainen tervehti Maan puolustuskurssin osallistujia Qvidjan kartanolla torstaina.
Torstaina ennen varsinaisen kurssipäivän alkua Qvidjassa vieraillut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tervehti tulijoita kartanon pihamaalla.
”Maailmanlaajuisesti viljelyssä on alettu mennä väärään suuntaan, minkä vuoksi Maan puolustuskurssin kaltaista perusasioiden kertausta tarvitaan. Meillä ei ole varaa päästää ravinteita huuhtoutumaan pelloilta vesistöihin! Maatalous voisi tarjota ratkaisun myös ilmastonmuutokseen”, sanoi Tiilikainen.
Monokulttuureista monimuotoisuuteen
Monimuotoisuus nousi kurssipäivän aikana esiin lukuisia kertoja, ja näkyi jopa kurssin osallistujissa; Qvidjassa maaperätietoutta olivat vastaanottamassa niin toimittajat, poliitikot, kansalaisaktiivit kuin taiteilijatkin. Ilmastonmuutoksen kaltaiset isot ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä, joten myös ratkaisujen etsimiseen tarvitaan monipuolista ja laaja-alaista osaamista.
BSAG:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta perehdytti kurssilaiset paitsi maapalloa tällä hetkellä uhkaaviin ympäristöongelmiin, myös maaperän rooliin näiden ongelmien ratkaisussa. Nykymuotoinen intensiivinen maanviljelytapa perustuu monokulttuureihin, voimakkaaseen maanmuokkaukseen ja keinolannoitteisiin. Samalla teollinen lihantuotanto on paisunut maailmalla massiiviseen kokoluokkaan. Intensiivinen maanviljely ja teollinen lihantuotanto köyhdyttävät monimuotoisuutta, voimistavat eroosiota, aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja perustuvat monissa maissa eettisesti kestämättömään orjatyövoiman käyttöön. Lisäksi huonokuntoisesta viljelymaasta vapautuu hiilidioksidia, sen sijaan että se sitoisi ja varastoisi sitä ja hidastaisi näin ilmastonmuutosta. Nämä kaikki ongelmat kietoutuvat yhteen ja ruokkivat toisiaan.
”Luonto on tehnyt esimerkiksi mikrobien muodossa tuotekehittelyä jo miljardien vuosien ajan, mutta ihminen sotkee luonnon prosesseja omalla toiminnallaan. Monimuotoiset ekosysteemit ovat vastustuskykyisiä, ja esimerkiksi mikrobistoltaan runsas, terve maaperä kykenee sitomaan hiiltä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Monimuotoisuus onkin sekä ympäristötyön tavoite, että keino. Tässä työssä maanviljelijä voikin olla ongelman ratkaisija”, Kankaanrinta totesi.
Saara Kankaanrinta muistutti, että aikoinaan esimerkiksi DDT:tä pidettiin ihmiselle ja ympäristölle harmittomana aineena.
BSAG:n toinen perustajajäsen Ilkka Herlin loi katsauksen menneeseen. Sotateknologian ja tehomaanviljelyn yhteenkietoutunut historia istui luontevasti Maan puolustuskurssin henkeen. Sodat ja maaperän kasvukunnon heikkeneminen linkittyvät toisiinsa myös nykyhetkessä, sillä esimerkiksi Syyrian sota ja muut konfliktit saivat alkunsa maaperän köyhtymisestä.
Kokonaiskuva luonnon monimutkaisista toimintaprosesseista alkoi hämärtyä 1800-luvulla, kun maatalouden ilmiöitä ryhdyttiin tarkastelemaan laboratorio-olosuhteissa. Laboratorioissa kehitettiin myös ensimmäiset teolliset typpilannoitteet ja hyönteismyrkyt, joiden kehitys kulki 1900-luvulla käsi kädessä sotateollisuuden kehityksen kanssa.
Suomea koetelleet lukuisat elintarvikekriisit johtivat tukijärjestelmien perustamiseen. Näin haluttiin jatkossa taata valtion ruokaomavaraisuus. Sittemmin tuotantotavat ja yhteiskunnalliset olot ovat muuttuneet, mutta tukijärjestelmät ovat pysyneet ennallaan.
”Olisimme ruoantuotannossa tukevammalla pohjalla, jos se perustuisi maaperän hyvinvointiin, ravinteiden kierrätykseen, sekä biologiseen typensidontaan. Meillä on moraalinen velvollisuus yrittää muuttaa vallitsevia toimintatapoja”, Herlin painotti.
Maaperää tutkittiin kaikilla aisteilla
Alustusten jälkeen jalkauduttiin Qvidjan pelloille. Päästösäästö-koekentällä tutkitaan erilaisten orgaanisten maanparannusaineiden vaikutusta ravinnepäästöihin ja maaperän pieneliötoimintaan. Aurinkoisessa säässä osallistujat pääsivät todistamaan hyvä- ja huonolaatuisen peltomaan eroja agronomi Juuso Joonan opastamana. Maan mururakennetta tunnusteltiin omin käsin, ja erilaatuisten maaperänäytteiden tuoksua vertailtiin.
Hyvälaatuinen peltomaa on täynnä mikrobitoimintaa, ja siinä elää monimuotoinen joukko erilaisia maaperäeliöitä. Kasvit kasvavat tällaisessa maassa hyvin, ja niiden tiheä juuristo yhdessä mikrobien erittämien aineiden kanssa liimaa maamurut tiiviisti yhteen. Tällainen maaperän rakenne estää rankkasateillakin maata huuhtoutumasta pois pellolta. Tämä on eduksi sekä viljelijälle että Itämerelle, sillä huuhtoutuessaan maa vie mukanaan etenkin vesistöjä rehevöittäviä fosforiravinteita. Hyvälaatuinen maa myös pidättää runsaasti vettä. Huonorakenteisessa maassa mikrobitoiminta on vähäistä, ja maa huuhtoutuu helposti sateiden mukaan.
”Maaperän mikrobiston sekä kasvien yhteytyksen maksimointi jatkuvalla kasvipeitteisyydellä, ja häirinnän eli maanmuokkaustoimien minimointi on avain peltomaan hyvinvointiin. Maankäytössä on tarkoituksenmukaisempaa matkia luonnon omia prosesseja, kuin taistella luontoa vastaan”, Joona kiteytti.
Juuso Joona havainnollistaa hyvä- ja huonolaatuisen maaperän eroja. Huonolaatuinen maa liukenee veteen, hyvälaatuinen pysyy kasassa.
Ansa Palojärvi johdatti kurssilaiset mikrobien maailmaan, ja niitä päästiin tarkastelemaan lähietäisyydeltä mikroskoopin avulla. Maaperä voi tarjota pienelläkin alueella lukuisia erilaisia elinympäristöjä mikroskooppisen pienille mikrobeille. Tämä edesauttaa mikrobiston monimuotoisuutta, joka puolestaan on avainasemassa maaperän toiminnassa.
Kasveille erityisen tärkeitä maaperämikrobeja ovat juuristossa elävät sienet. Ne saavat kasveilta näiden valmistamia sokereita, ja vastapalveluksena tehostavat kasvin veden- ja ravinteidensaantia. Joidenkin kasvien, kuten apiloiden ja palkokasvien, juurissa elävät bakteerit puolestaan pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tämä ns. biologinen typensidonta on yksi tärkeimmistä terveen maaperän tarjoamista ekosysteemipalveluista, ja vähentää tarvetta teollisten typpilannoitteiden käyttöön. Kolmas tärkeä maaperämikrobien ryhmä ovat erilaiset hajottajat, jotka hajottavat maaperän kuollutta orgaanista ainesta ja vapauttavat siihen sitoutuneet ravinteet kasvien käyttöön.
”Kaikki kasvit eivät pysty muodostamaan symbiooseja sienten ja typensitojabakteerien kanssa. Tällaisille kasveille on eduksi elää monimuotoisessa ympäristössä, jossa lähistöllä kasvaa myös mikrobien kanssa symbioosissa eläviä kasveja”, Palojärvi kertoi.
Mikrobikasvustoja petrimaljoissa.
Päivän lopuksi tutustuttiin vielä BSAG:n, Sitran ja Ilmatieteenlaitoksen yhteiseen Carbon Action -hiilipilottiin. Qvidjan pellot ovat mukana pilottihankkeessa, jossa tutkitaan hiilen sitoutumista peltomaahan. Kurssilaisille esiteltiin Ilmatieteenlaitoksen mittauskalustoa, jolla selvitetään hiilidioksidin sitoutumista ja vapautumista ympäröivästä maasta. Mittauksissa huomioidaan tuulen suunta, sademäärä ja maan kosteus, sekä voidaan paikantaa, missä ja mihin vuorokaudenaikaan hiiltä sitoutuu tai vapautuu. Laitteiston tuottamasta aineistosta nähtiin muun muassa vahingossa liian lyhyeksi leikatun nurmen vaikutus hiilensidontaan; parturoinnin jälkeen ilman hiilidioksidipitoisuudessa ei enää ollut nähtävissä samanlaista laskua, kuin aikaisemmin. Liian lyhyt nurmi ei siis enää yhteyttänyt erityisen tehokkaasti, jolloin myös hiilensidonta hidastui.
Kaikki kolme kurssipäivää sujuivat ongelmitta, ja palaute oli kiittävää. Maan puolustuskurssin ilmoitettiinkin ”ylittäneen jo ennalta korkeat odotukset”. Seuraava etappi on Brysselissä myöhemmin syksyllä järjestettävä kurssipäivä, jossa maaperäteemoja viedään Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ympäristöministeriö on rahoittanut Maan puolustuskurssia 38 500 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.
Baltic Sea Action Groupin organisoima ja Ympäristöministeriön rahoittama Maan puolustuskurssi on suunnattu suomalaisille päättäjille, ja sille pääsee osallistumaan BSAG:n kutsumana. Päivän mittaisia kursseja järjestetään kolme kappaletta ajalla 14. – 16. elokuuta, ja kurssipaikkana toimii Qvidjan tila Paraisilla. Kurssilla perehdytään maaperän ominaisuuksiin ja toimintaan, ja osallistujat pääsevät tutustumaan maaperään ja sen eliöstöön esimerkiksi lapioprofiilinäytteiden avulla. Kurssin puhujina toimivat mm. BSAG:n perustajat Ilkka Herlinja Saara Kankaanrinta, sekä joukko alan tutkijoita. Myöhemmin syksyllä Brysselissä järjestetään vielä neljäs kurssipäivä.
Hyvinvoiva maaperä on ruokaturvan perusta, minkä lisäksi se pystyy sitomaan itseensä hiiltä ilmakehästä, sekä pidättämään ravinteita. Näin ollen maaperällä on tärkeä rooli taistelussa ilmastonmuutosta ja Itämeren rehevöitymistä vastaan. Maaperässä elää myös uskomattoman monimuotoinen eliöstö, joka on avainasemassa edellä mainituissa maaperän tarjoamissa ekosysteemipalveluissa.
”Maan puolustuskurssin tarkoituksena on nostaa maaperän hyvinvointi osaksi Itämeri- ja ilmastotyötä. Nyt on korkea aika havahtua ja ryhtyä toimiin, sillä maaperän kunto heikkenee hälyttävästi ympäri maailmaa”, Saara Kankaanrinta toteaa.
Nykyisin vallitseva viljelytapa perustuu liian yksipuoliseen viljelyyn epäorgaanisten lannoitteiden, maanmuokkauksen ja torjunta-aineiden avulla. Maaperä ja maamikrobit eivät pääse aktivoitumaan ravinteiden käsittelyyn, koska kasvi saa ravinteensa suoraan ulkoapäin käyttökelpoisena. Kasvi kasvaa, mutta ajan kuluessa maaperä heikkenee. Köyhtynyt maaperä päästää ravinteet huuhtoutumaan vesistöihin. Lisäksi lannoiteteollisuus kuluttaa paljon fossiilista energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
”Itämeren hyvinvointia ajava BSAG järjestää Maan puolustuskurssin, sillä maalla tapahtuvat asiat vaikuttavat mereen. Maaperän kuntoa parantamalla voimme myös hidastaa ilmastonmuutosta, joka on Itämerenkin suurin uhka”, Kankaanrinta jatkaa.
Toimiva maaperä varastoi hiiltä kasvien yhteyttämisen ja mikrobien avulla. Hiilen palauttaminen maaperään pysyvästi on ainoa tunnettu keino kääntää ilmastonmuutosta. Viljelykäytäntöjen tulisi hyödyntää monimuotoisuuden tehokkuutta ja parantaa maata vuosi vuodelta. Jos maaperä on biologisesti toimiva, se sitoo hiiltä ilmasta ja pitää päästöt minimissä, eli ravinteet pellossa.
”Maan mikrobien ja kasvin yhteistyö toimii, jos emme heikennä olosuhteita tekemällä yksipuolisia ja heikkoja ekosysteemejä. Sekä maa- että metsätaloudessa tulisi pyrkiä jatkuvaan kasvipeitteisyyteen, syväjuurisiiin kasveihin ja monilajisuuteen satokasveissa ja viljelykierrossa. Pitäisi toimia harmoniassa luonnon kanssa, eikä jatkuvassa konfliktissa”, Kankaanrinta sanoo.
Ympäristöministeriö on rahoittanut Maan puolustuskurssia 38 500 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.
Noin puolet Carbon Action -hiilipilotin sadasta viljelijästä kokoontui 26.6. – 27.6.2018 ensimmäiseen lähikoulutukseen Katajistonrantaan Aulangolla. Koulutuksessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa hiiltä varastoivista viljelymenetelmistä, maan mikrobiologiasta, pellon kasvukunnosta, laidunnuksesta ja ilmastonmuutoksesta sekä pohdittiin sitä, kuinka toteuttaa hiiliviljelyä omalla tilalla. Lounaasta lounaaseen kestänyt koulutus oli tiivistahtinen asiapaketti, joka sai monet viljelijät toivomaan pian lisää tietoa.
Koulutuksen ensimmäisestä puheenvuorosta vastannut Ilmatieteen laitoksen tutkijaprofessori Jari Liski on huolissaan ilmastonmuutoksesta, sillä se on suurin uhka maapallolle ja sen elämälle. Hän kertoo, että maaperän potentiaali hiilen varastoijana on suuri, ja oikeiden viljelytoimenpiteiden avulla voidaan saada ylimääräistä hiiltä varastoitumaan ilmakehästä peltomaahan. Kouluttajana toimineen erikoistutkijan ja maanviljelijän Tuomas Mattilan mukaan hiilen varastoinnissa tärkeintä onkin yhteyttämisen maksimointi, mikrobitoiminnasta huolehtiminen sekä maahan saadun hiilen pitäminen maassa.
Hiilipilotissa mukana olevat sata maatilaa tuottavat tutkimukselle välttämätöntä tietoa käytännön viljelytoimista ja hiilen varastoitumista edistävistä menetelmistä. Hiiliviljelijöiden on myös hypättävä hieman tuntemattomaan valitessaan omille pelloilleen toimenpiteitä, sillä kuten kouluttajat Mattila sekä agronomi, Maanviljelijä Juuso Joona totesivat: ”Voitte olla ensimmäisiä – tai ehkä jo kolmansia – jotka Suomessa kyseistä menetelmää kokeilevat”.
Juuso Joona Carbon Action viljelijäkoulutuksessa
Koulutukset jatkuvat syksyllä, jolloin vuorossa on webinaareja ja toinen lähikoulutus, johon osallistuvat ne viljelijät, jotka eivät olleet kesän koulutuksessa mukana. Tulevien koulutusten aiheet sekä vierailukohteet muotoutuvat yhteistyössä viljelijöiden kanssa.
Hiilipilotti on BSAG:n, Ilmatieteen laitoksen ja Sitran yhteinen hanke. BSAG vastaa Hiilipilotin kokonaisuuden lisäksi viljelijäyhteistyöstä ja sadan maatilan koulutuksesta, Ilmatieteen laitoksen roolina on paitsi tehdä hiilen varastoitumiseen liittyvää tutkimusta, myös koordinoida tieteellistä yhteistyötä monen tahon kesken, ja Sitra toimii kahden ensimmäisen vuoden rahoittajana.
Baltic Sea Action Groupin asiamiehenä viimeiset kymmenen vuotta toimineen Mathias Bergmanin seuraajiksi on valittu Johan Schmidt sekä Laura Höijer. Maaliskuussa käynnistynyt haku tuotti n. 40 erittäin korkeatasoista hakemusta. Pitkän prosessin päätteeksi säätiön hallitus päätyi harvinaislaatuiseen ratkaisuun valitessaan yhden asiamiehen sijasta toisiaan täydentävän työparin.
”Yhden sijasta kahden hakijan valinta on poikkeuksellista, mutta BSAG on ennenkin toiminut tarvittaessa uudenlaisilla tavoilla. Itämeren pelastaminen on kunnianhimoinen tavoite, eikä aikaa ole hukattavaksi. Myös tästä syystä kahden huippuosaajan valinta on perusteltua. Samalla hakemusten yleisesti korkea taso osoitti, että Itämeri koetaan merkitykselliseksi ja BSAG:n työn vaikuttavuutta arvostetaan”, iloitsee säätiön hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.
Johan Schmidt on aikaisemmin vetänyt uusien bisnesten yksikköä Nokialla, toiminut ison asianajotoimiston toimitusjohtajana, sekä julkaissut kaksi romaania. Hän aloittaa BSAG:n toimitusjohtajana 1.8. Laura Höijer on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja mikrobiekologian dosentti, ja toimii Ympäristöministeriön tutkimusjohtajana. Höijer on Ympäristöministeriön pestistään virkavapaalla seuraavat kaksi vuotta, ja aloittaa BSAG:n sisältöjohtajana 1.10.
”On hienoa, että säätiön johtoon saatiin kaksi näin vahvaa osaajaa. Voin siirtyä eläkkeelle iloisin ja turvallisin mielin tietäen, että BSAG jatkaa taitavissa käsissä”, kommentoi Mathias Bergman.
Laura Höijer ja Johan Schmidt valittiin Baltic Sea Action Groupin johtoon.
Miksi hait juuri BSAG:lle?
Johan Schmidt: Suhteeni Itämereen on henkilökohtainen ja haluan antaa oman panokseni sen hyväksi. BSAG:n rooli ja toimintatavat ovat sellaiset, joihin uskon.
Laura Höijer: Olen koko työurani toiminut ympäristöalalla, niin tutkijana, rahoittajana, yksityisellä sektorilla kuin hallinnossa. Tärkeintä työssä minulle on aina ollut työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa. Olen aina ollut erittäin vaikuttunut BSAG-säätiön uudenlaisesta tehokkaasta ja vaikuttavasta ympäristötyöstä.
Mitä odotat työskentelystä BSAG:lla?
J.S.: Mahdollisuutta tehdä työtä yhdessä muiden kanssa, jotka kokevat Itämeren tärkeäksi.
L.H.: Konkreettisia positiivisia ja vaikuttavia toimia ympäristön tilan parantamiseksi, tutkimustiedon hyödyntämistä, innostavia ihmisiä sekä hyvää ja rakentavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Millaisena näet BSAG:n roolin yhteiskunnassa?
J.S.: BSAG:n mission mukaisesti olemme muutoksen katalysaattori ja ratkaisujen etsijä. Haluamme pitää Itämeren hyvinvointiin liittyvät kysymykset esillä, ja ennen kaikkea työstää asioita, joihin tuomme lisäarvoa tai joiden koemme liikkuvan liian hitaasti suhteessa niiden merkitykseen.
L.H.: Erittäin tärkeänä. Paljon on käynnissä hyviä hankkeita, mutta Itämeren pelastustoimia tulisi nopeuttaa ja yhteistyötä entisestään lisätä eri tahojen välillä. Siinä BSAGIlla on keskeinen rooli. Entistä tärkeämpää on myös hakea ratkaisuja yhteenkietoontuneisiin ympäristöongelmiin kuten Itämeren tilaan, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen.
Mitä pidät pomon tärkeimpänä ominaisuutena?
J.S.: Kykyä innostaa ja motivoida.
L.H.: Vaikea nimetä yhtä. Jos muutama: empatiakyky ja kyky innostaa porukka lentoon.
Miten uskot oman taustasi vaikuttavan työhösi BSAG:lla?
J.S.: Uskon, että tuon uusia näkökulmia BSAG:n toimintaan ja erilaisten ratkaisujen löytämiseen. Toivon, että voimme ennestään syventää yhteistyötämme elinkeinoelämän kanssa, ja myös aktiivisesti osallistua eri rahoitusmallien luomiseen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeintä on kuitenkin pitää katse olennaisessa: Mikä on itse kunkin toimenpiteen merkitys ja vaikuttavuus.
L.H.: Olen erittäin hyvin verkostoitunut ympäristöalalla. Ymmärrän substanssia ja mekanismeja mikrobitasolta politiikkavaikuttamiseen asti. Aivan mahtavaa että oma rakas vanha väikkäriaihe, maaperämikrobit, on nousseet ’kuumaksi aiheeksi’ päästöjen vähentämisessä Itämeri- ja ilmastotyössä.
Mikä on itseäsi eniten vaivaava Itämeren ongelma?
J.S.: Sinilevä, koska se on niin konkreettinen ja vaikuttaa suoraan omaan elämään ja tekemiseen. Sinilevän näkee. Syvällisemmällä tasolla se, että Itämeressä on useista maailman laajimpia hapettomia merenpohja-alueita, ja sen sedimenteissä makaa vuosikymmenien ravinnepäästöt, jotka happikadon lisääntyessä irtaantuvat ja ruokkivat ongelmaa. Meillä on suuria haasteita sekä uusien päästöjen vähentämisessä että jo tapahtuneiden hallitsemisessa.
L.H.: Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta kaikista vesiensuojelutoimista huolimatta. Ilmastonmuutos tuo lisähaastetta. Tekemistä siis riittää.
Kyllä minua itseäni myös eniten vaivaa rehevöityminen. Asia konkretisoituu, kun pitää varoittaa lapsia uimasta. Sinilevät ja parhaat uimakelit kun usein osuvat samoihin aikoihin.
Millaisin keinoin Itämeri pelastetaan?
J.S.: Löytämällä ratkaisut sekä uusien päästöjen vähentämiseen että jo tapahtuneiden päästöjen neutralisoimiseen tai poistamiseen. Osa ratkaisuista ovat ilmeisiä ja tahdosta kiinni, toiset edellyttävät tutkimusta ja kokeiluja. Toivon, että löytyneitä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muualla kuin Itämeressä.
L.H.: Tarvitaan konkreettisia toimia, työtä, aikaa ja rahaa. Etenkin tarvitaan rakentavaa hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tunnetusti saasteet eivät tunnista valtioiden rajoja, joten ravinnekuormituksen vähentämisessä keskeistä on kansainvälinen yhteistyö. On hyvä muistaa, että jokainen meistä voi auttaa Itämerta oman toiminnan ja kulutusvalintojen kautta. Tämä ei toki koske vain ravinnekuormitusta, vaan myös kemikaaleja ja muoviroskia. Ympäristökasvatuksella ja esimerkin voimalla vaikutetaan siihen, miten tulevat sukupolvet suojelevat merta. Tämän huomaan hyvin lapsieni kohdalla.
Mikä on mielestäsi uhkaavin tämänhetkisistä ympäristöongelmista, ja miksi?
J.S.: Ilmastonmuutos. Se on ihmiskunnalle eksistentiaalinen kysymys, joka vaikuttaa kaikkeen.
L.H.: Ilmastonmuutos, sillä se vaikuttaa kaikkeen, ja tuo myös lisähaastetta Itämeren suojeluun. Toisena haluan kyllä nostaa esille luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, se uhkaa meidän kaikkien hyvinvointia.
Millaiset asiat herättävät toivoa maapallon pelastumisesta?
J.S.: Ongelmien vakaavuuden tiedostaminen ja yhä kasvava tahto tehdä niille jotain. Tosin prosessi on toistaiseksi ollut valitettavan hidas.
L.H.: Vuoden aikana olemme päivittäneet ministeriön strategian ja käyneet laajasti sidosryhmiä läpi. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, kansallisesti ainakin tahtotilaa on laajasti eri toimijoilla.
Mikä inspiroi sinua elämässä?
J.S.: Oivaltamisen mahdollisuus: kysymykseen paneutuminen ja ”Heurekan” etsiminen. Yhdessä tehdessä tästä tulee yhteinen inspiraation lähde.
L.H.: Perhe, etenkin omat tyttäret, ystävät ja urheilu. Uusimpana ilona koiranpentu, kun vaan oppisi sisäsiistiksi.
Mikä taideteos/kulttuurituote/uutinen tms. on viimeksi tehnyt vaikutuksen?
J.S.: Helsingin Ateneumissa oleva näyttely Fantastico! Näyttely esittelee ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikaan Italiassa syntyneen, maagisena realismina tunnetun suuntauksen taideteoksia. Näyttely jatkuu elokuuhun.
L.H.: Viimeksi vaikutuksen on tehnyt Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtumassa puhunut UN Womenin maajohtaja Fadumo Dayib. Hän upeasti omien henkilökohtaisten kokemustensa kautta avasi koulutuksen merkitystä tasa-arvon ja taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa. Taisi olla allergiakausi vielä päällä, kun itse kunkin piti kaivaa nenäliinat esille.
BSAG:n uusin sitoumusraportti on julkaistu. Raporttiin on koottu kaikki Itämeri-sitoumukset, jotka on tehty vuoden 2015 tammikuusta vuoden 2018 tammikuuhun. Yhteensä raportti kattaa 30 sitoumusta. Raportissa tarkastellaan sitoumuksen tehneitä organisaatioita, sekä sitoumusten painopisteitä. Lopuksi arvioidaan mahdollisia nousevia trendejä tulevissa sitoumuksissa.
Valtaosa sitoumuksista on yksityiseltä sektorilta, mutta myös julkinen sektori on tehnyt jonkin verran sitoumuksia. Suurin osa sitoumuksista keskittyy Itämeren rehevöitymisen torjumiseen. Ravinteet ja niiden kierrättäminen ovat vahvassa roolissa useassa sitoumuksessa. Tämä lienee seurausta paitsi BSAG:n onnistuneesta kampanjoinnista ravinteiden kierrätyksen saralla, myös Suomen valtion panostuksesta ravinteiden talteenottoa ja uusiokäyttöä tukeviin toimenpiteisiin.
Euroopan merkittävin fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä konferenssi European Sustainable Phosphorus Conference, ESPC3, pidettiin 11.-13.6. Helsingissä BSAG:n ja European Sustainable Phosphorus Platformin ESPP:n järjestämänä. Konferenssi oli merkittävästi laajempi kuin edelliset kaksi ESPC:tä ja keräsi nyt yhteen 300 asiantuntijaa 30 maasta. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä konferenssin laajenemisesta kattamaan koko ravinteiden kierrätyksen kentän fosforin lisäksi.
Itämeren alue on edelläkävijäalue ravinteiden kierrätyksessä mm. koko valuma-alueen kattavan HELCOM-yhteistyön sekä esimerkiksi Suomen valtion toimien kautta. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 Baltic Sea Action Summitissa tähtäämään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mikä on näkynyt mm. ravinteiden kierrätykseen keskittyvien pilottiratkaisujen rahoituksena. Näitä toivat esille konferenssin tukijoina toimineet ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Tulevaisuuden suunnan näyttäjinä olivat mukana Euroopan komission DG Environment ja DG Research sekä HELCOM ja sisarorganisaationsa Rhine Commission. Tärkeisiin puheenaiheisiin lukeutui se, miten ravinteiden kierrätys on mukana seuraavalla kaudella EU:n tutkimuksen ja kehityksen rahoitusohjelmassa Horizon Europessa, joka jatkaa Horisontti 2020:n työtä. Tilaisuudessa lanseerattiin myös YK:n ympäristöohjelman Our Phosphorus World –hankkeeseen liittyvä kutsu tieteenharjoittajille.
Tilaisuuden järjestivät yhdessä Baltic Sea Action Group ja European Sustainable Phosphorus Platform, ESPP sekä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Tilaisuutta sponsoroivat Easymining, Kemira ja Yara.
Lisää tilaisuudesta voi lukea osoitteessa www.phosphorusplatform.eu/ESPC3 . ESPP tulee julkaisemaan konferenssin annin myös tulevassa SCOPE Uutiskirjeessään. Tapahtuman videotaltioinnit ovat katsottavissa osoitteissa:
Vesilaitosyhdistyksen (VVY) uudessa Itämeri-sitoumuksessa vesihuoltolaitokset kampanjoivat yhdessä kohentaakseen kiinteistön omistajien tietoisuutta hulevesistä ja kiinteistöillä tehtävien toimenpiteiden merkityksestä ympäristölle.
VVY:n Selvitä vastuu -kampanja
Kiinteistöjen vaikutus hulevesien määrään ja laatuun on merkittävä monissa kaupungeissa. Rankkasateiden aiheuttama hetkellinen virtaamapiikki aiheuttaa suuren ongelman hulevesijärjestelmälle ja sekaviemäriverkostoille. Viivyttämällä sateen aiheuttamia hulevesiä kiinteistöissä vesi valuisi pidemmän ajan kuluessa viemäriverkostoihin ja vähentäisi kaupunkitulvia ja viemäreiden hallittuja ohijuoksutuksia vesistöihin.
VVY:n edellinen Itämeri-sitoumus pytty-kampanja päättyi onnistuneesti vuoden 2017 lopulla. Kampanjassa opastettiin kuluttajia, että viemäriä ei pidä kuormittaa turhalla kemikaalien käytöllä.
Lucrativo tuottaa yritysvastuun sekä kestävän tuotemuotoilun ja konseptoinnin palveluita. Yrityksen tavoitteena on olla osa kansainvälistä yhteistyöverkostoa kestävien ratkaisujen luomiseksi, sekä edistää vastuullisen yhteiskunnan kehitystä.
Sitoumuksen keskiössä on tukea toimenpiteitä, jotka vähentävät ravinnevalumia Itämereen koko ruokaketjussa, sekä mahdollistavat uusia innovaatioita sedimenttien puhdistamiseen.
Yritys pyrkii sitoumuksessaan edesauttamaan edellä mainittuja tavoitteita tekemällä yhteistyötä BSAG:n kanssa kiertotalouden saralla tapahtumien muodossa ja kehittämällä Lucrativon omaa digitaalista palvelumallia ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Tämän lisäksi yritys tuo BSAG:n tueksi oman lainsäädännöllisen osaamisen niin Suomessa kuin EU:ssa.
Euroopan merkittävin fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä konferenssi European Sustainable Phosphorus Conference, ESPC3, pyörähtää tänään käyntiin Helsingissä. Tapahtuman tavoitteena on jakaa tietoa niin tutkimuksesta kuin teknisistä ja käytännön innovaatioista ja vahvistaa yhteistä näkemystä fosforin ja ravinteiden kestävästä käytöstä. Suomi on sitoutunut tähtäämään ravinnekierrätyksen mallimaaksi ja on siksi erityisen suotuisassa asemassa globaalien ratkaisujen löytymiseen.
Fosfori on ruoantuotannolle elintärkeä ravinne, mutta samalla rajallinen luonnonvara. Louhitusta fosforista vain muutama prosentti päätyy kuluttajan lautaselle. Fosforia hukataan koko tuotantoketjun matkalla, mutta myös kulutuksen jälkeen jätevesien myötä. Fosforin rajallisuus on globaali ongelma, mutta EU-maita rajallisuus haittaa erityisesti, sillä EU-maat ovat lähes täysin riippuvaisia fosforin tuonnista EU:n ulkopuolelta. ESPC3:n kokoontuneet 300 kansainvälistä asiantuntijaa ja poliittista päättäjää esittelevät ja etsivät keinoja fosforin ja muiden ravinteiden kestävään käyttöön, kierrätettävyyteen ja riittävyyteen.
Itämeren alue on edelläkävijäalue ravinteiden kierrätyksessä mm. koko valuma-alueen kattavan HELCOM-yhteistyön sekä esimerkiksi Suomen valtion toimien kautta. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 Baltic Sea Action Summitissa tähtäämään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mikä on näkynyt mm. ravinteiden kierrätykseen keskittyvien pilottiratkaisujen rahoituksena.
ESPC3-konferenssissa esitellään niin alan globaalien jättiläisten kuin pienten toimijoidenkin ratkaisuja. Tällaisia ovat mm. metsätalouden sivuvirtojen ravinteiden hyötykäyttö, poistokalastus, kompostoinnin lämmöntuoton hyödyntäminen, jätevesien fosforin talteenotto uusin menetelmin.
Tilaisuuden järjestävät yhdessä European Sustainable Phosphorus Platform, ESPP ja Baltic Sea Action Group sekä Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö. Tilaisuutta sponsoroivat Easymining, Kemira ja Yara.
