Baltic Sea Action Groupin hallitus on nimittänyt Michaela Ramm-Schmidtin säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi 9.10.2019 alkaen, Johan Schmidtin lopetettua säätiön palveluksessa.

Johdamme yhdessä säätiötä, toisiamme täydentävänä työparina.

Michaela on vetänyt BSAG:n yritysyhteistyötä tämän vuoden tammikuusta alkaen ja on mm. tiiviisti mukana Carbon Action -työssä. Hän jatkaa edelleen näissä tehtävissä, mutta uuden nimityksen myötä hänen tehtäväkenttänsä laajenee, pitäen sisällä myös vastuun säätiön hallinnosta.

Michaelalla on vankka ja monipuolinen kokemus johtamisesta, joten uskomme hänen pärjäävän hienosti tehtävässään. Michaela on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja hän viimeistelee parhaillaan Executive MBA-tutkintoa Henley Business Schoolissa. Viimeiset vuodet hän on tehnyt töitä vastuullisen liiketoiminnan parissa. Kuulemme lähiaikoina lisää hänen ajatuksistaan blogin muodossa.

Kiitos yhteistyöstä tähän asti ja jatketaan samalla innolla tulevaisuudessakin!

Itämeri-terveisin,
Laura Höijer
sisältöjohtaja
Baltic Sea Action Group

Baltic Sea Action Groups styrelse har utnämnt Michaela Ramm-Schmidt till stiftelsens nya verkställande direktör fr.o.m. 9.10.2019 som en följd av att Johan Schmidt har slutat hos oss. Vi leder stiftelsen tillsammans som ett kompletterande arbetspar.

Michaela har ansvarat för BSAG:s företagssamarbete från början av detta år och hon deltar aktivt bl.a. i Carbon Action -arbetet. Hon fortsätter med dessa uppgifter även inom den mera omfattande nya rollen som också innefattar ansvar för stiftelsens förvaltning.

Michaela har en stark och mångsidig erfarenhet av ledarskap så vi tror att hon kommer att lyckas fint i sin nya uppgift. Michaela är juris magister till utbildningen och hon slutför som bäst en Executive MBA -examen vid Henley Business School. Hon har jobbat med ansvarsfull affärsverksamhet de senaste åren. Vi får snart höra mer om hennes tankar i form av en blog.

Tack för samarbetet hittills och låt oss fortsätt med samma iver också i framtiden!

Med Östersjö-hälsningar,
Laura Höijer
Direktör för innehåll
Baltic Sea Action Group

Maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta pitivät yhteisen julkisen kuulemisen Pikku Parlamentissa 1.10. aiheella Maatalousmaa ratkaisijana ilmastonmuutokseen hillinnässä ja sopeutumisessa. Tilaisuudessa kuultiin Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) maankäyttöraportin johtavaa kirjoittajaa Jean-François Soussanaa ranskalaisesta INRA- tutkimuslaitoksesta sekä suomalaisia Carbon Action ja stn MULTA -hankkeissa vaikuttavia tutkijoita.

IPCC:n hiljattain julkaistussa maankäyttöraportissa todetaan, että maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen kannalta: mikäli haluamme pysyä edes kahden asteen tavoitteessa, päästöjen vähentämisen ohella maaperän hiilinieluja on pakko lisätä. Maaperän hiilivarastoon ja kasvukuntoon liittyvät asiat on nostettu esille myös hallitusohjelmassa ja aihe oli pääaiheenamyös EU:n maatalousministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä 22.-24.9.2019, osana Suomen puheenjohtajakautta Euroopan Unionin neuvostossa. Valiokuntien julkinen kuuleminen 1.10. vetikin salin täyteen asiasta kiinnostuneita ihmisiä ja keskustelu oli vilkasta.

Soussana totesi muun muassa, että maaperän hiilen varastointipotentiaali on helpoin ja edullisin käyttöön otettavissa oleva keino saada hiilidioksidia pois ilmakehästä. Hän korosti, että ruuantuotannon ei tarvitse kärsiä maaperän hiilensidonnasta, vaan jopa päinvastoin, koska maaperän hyvä kunto parantaa äärisäiden kestävyyttä.

Tilaisuudessa kuultiin myös suomalaisella Carbon Action -alustalla ja stn MULTA -hankkeessa toimivia huippututkijoita: tutkimusprofessori Jari Liskiä Ilmatieteen laitokselta, professori Kristiina Reginaa Luonnonvarakeskuksesta ja erikoistutkija ja viljelijä Tuoma Mattilaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Jean-François Soussana tapasi Carbon Action -väkeä Suomen vierailullaan

Jari Liski esitteli hiilen sidonnan todentamisjärjestelmän kehittämistä. Kristiina Regina kiteytti suomalaisen maatalouden erityiseksi ilmastohaasteeksi turvepeltojen päästöt, jotka ovat nyt yli 50 % maatalouden kokonaispäästöistä. Regina esittikin haasteen politikoille: turvepeltojen raivaus tulisi lopettaa ja osa alasta pitäisi suoraan omistaa päästövähennyksille. Tuomas Mattila kertoi hiiliviljelyn käytännön menetelmistä suomalaisilla tiloilla, joista jo sata on mukana Carbon Actionin kautta myös stn MULTA -hankkeessa.

Myös Jean-Francois Soussana on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman stn MULTA -hankkeen yhteistyökumppani ja hän oli yllättynyt, miten pitkälle aiheessa on jo edetty.

”Olen todella vaikuttunut siitä, kuinka nopeasti olette kehittäneet tämän alustan. Ja olette tehneet sen hyvin käytännöllisellä tavalla yhdistämällä viljelijät ja tiedemiehet elävään laboratorioon, jossa työskennellään yhdessä ja opitaan toisiltaan. Tätä haluamme mainostaa myös muissa maissa”, Soussana totesi Suomen EU puheenjohtajuuskauden yhteydessä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistumisen jälkeen. Soussanan kanssa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä muun muassa 4/1000 -aloitteen ja Circasa EU -projektin puitteissa.

Maa- ja metsätalous sekä Ympäristövaliokuntien julkisen kuulemisen pöytäkirja, esitysliitteineen löytyy täältä.

Tilaisuuden verkkotallenne löytyy täältä.

Tilaisuus oli Suomen EU-puheenjohtajakauden oheistapahtuma. Tilaisuuden järjestivät yhdessä eduskunnan kanssa Maa- ja metsätalousministeriö ja BSAG. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä EDSCE2019 -kiertotalouspäivien kanssa.

Kohta saadaan taas tuoretta kaurapuuroa! Tiesitkö, että kaura on syväjuurinen kasvi? Se voi parantaa maan kasvukuntoa, napata vettä ja ravinteita syvältä maasta, sekä viedä hiiltä syvälle maahan.
Kuva: Eija Hagelberg / BSAG

Uudistusmielistä syksyä!

Muutos lienee ainoa pysyvä asia myös ruuantuotannossa. Se on sekä vahvuus että heikkous, uhka että mahdollisuus. Muutokseen on joka tapauksessa sopeuduttava, tai putoaa kelkasta. Kuluttajien vaihtelevat toiveet ja vaatimukset, arvaamattomat sääolosuhteet, muutaman vuoden välein päivittyvä maatalouspolitiikka, muuttuva ilmasto ja niin edelleen – on siinä haasterypästä ruuan tuottajille ja muille maataloussektorilla työskenteleville. Kestävästi tuotettu, korkea ja korkealaatuinen sato on aina juhlan aihe, joten kippis kaikille onnistujille!

Hyvää satoa kerääville yhteistä lienee ainakin uudistumishalu ja oman oppimisen kehittäminen. Uusia avauksia tarvitaan jatkuvasti, oli kyse sitten uusista satokasveista, oheiskasveista, kasvinsuojelusta tai viljelyjärjestelmistä. Kestävä maatalous -termin rinnalle on viime aikoina hiipinyt kunnianhimoinen termi regeneratiivinen eli uudistava maatalous. Tästä kuullaan vielä paljon lisää, joten kannattaa ottaa termiä haltuun.

BSAG:ssa seurataan innokkaasti regeneratiivisen maatalouden uusia avauksia maailmalla. Muualle sopivat toimintamallit saattavat tarvita pientä hiomista soveltuakseen tänne meille, joten siksi käytännön kokeilut ovat suorastaan välttämätön osa uudistumista. On siis syytä opiskella aktiivisesti uutta ja ravistella omia luutuneita näkemyksiään, niin muutostakin sietää paremmin.

BSAG sekä sen alla toimivat Carbon Action, Järki ja SuMaNu toivottavat uudistavaa, uudistuvaa ja avarakatseista syksyä uutiskirjeen lukijoille.

Agrometsätalouden mahdollisuudet ovat moninaiset pellolla tehtävistä toimista metsään asti. Kuvassa taustalla Qvidjan tilan tryffelitarha. Etualalla pakurikäävän ymppäämistä koivupölleihin opastaa Suomen Agrometsä Oy:n Henri Lokki. Kuva: Sanna Söderlund / BSAG

Peltometsäviljely: mahdollisuuksien maailma, tulevaisuuden toivo

Agrometsätalouden potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsijänä nostettiin voimakkaasti esiin tuoreessa IPCC:n maankäyttöä tarkastelevassa raportissa. Lisäksi agrometsätalous tuottaa monimuotoisuutta luonnolle ja mahdollistaa viljelyn monipuolistamisen. Suomen agrometsätalousverkosto järjesti 17.6.2019 Paraisilla Qvidjan tilalla peltometsäviljelyseminaarin, johon kokoontui yli 60 kiinnostunutta kuulijaa.

Lue juttu tästä.

Suosittu seminaari saa jatkoa 12.9.2019 Livian ammattiopistolla Kaarinassa. Tähän Tuorlan seminaariin on tulossa alan huippunimiä, kuten yksi peltometsäviljelyn guruista Iso-Britanniassa: viljelijä ja neuvoja Stephen Briggs.

Ilmoittaudu viimeistään 4.9.2019 täällä.

Kuva: Frank Steinmann

Carbon Action ja SuMaNu esillä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tilaisuuksissa

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden EDSCE (European Days For Sustainable Circular Economy) Kestävyyspäivät järjestetään Finlandia-talolla 30.9.-1.10. Tapahtuman sivut löytyvät täältä.

Kestävyyspäivien puhujiin lukeutuu mm. maaperän hiilen varastoinnin huippuasiantuntija Dr. Jean François Soussana, joka kuuluu myös Carbon Action -alustalla toimivan stn MULTA -hankkeen kansainväliseen tutkimusverkostoon. Dr. Soussana on yksi IPCC:n maankäyttöä koskevan raportin pääkirjoittajista, minkä lisäksi hän on keskeinen toimija hiilen varastoimista peltomaahan ajavassa 4/1000 -aloitteessa.

EDSCE-tilaisuuden avajaispäivänä 30.9. esitellään Carbon Actionia tapausesimerkkinä osana paneelikeskustelua, johon osallistuvat mm. Dr. Soussana sekä Sitran Mari Pantsar-Kallio.

Samana päivänä SuMaNu -hanke on esillä tilaisuuden sivutapahtumana ’’Circular economy in agriculture – how to advance nutrient circulation, soil quality and healthy environment’’. Tapahtuman päätteeksi tarjotaan lounas Carbon Action -hiilitilojen tuotteista.

Lisäksi 2.10 on sivutapahtumana vierailu Qvidjan kokeilutilalle, jossa voi tutusta mm. Carbon Actionin kenttäkokeisiin.

Tapahtumien ilmoittautuminen on edelleen auki, mutta kannattaa toimia nopeasti! Huomioithan, että sivutapahtumiin pitää ilmoittautua erikseen.

Pölyttäjäkasvit ja erilaiset pölyttäjiä suosivat elinympäristöt ovat ruuantuotannon edellytyksiä. Niille soisi enemmän huomiota myös EU:n maankäytön suunnittelussa sekä yhteisessä maatalouspolitiikassa. Kuvassa hunajakukkaa.
Kuva: Eija Hagelberg / BSAG

Hallitusohjelman hyvät ympäristö- ja ilmastotavoitteet näkyviin maatalouspolitiikkaan

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ohjelmakaudelle 2021-2027 on edennyt kansallisten toimeenpanostrategioiden viimeistelyvaiheeseen ministeriön kokoamassa työryhmässä. Työryhmä sai eväitä työhönsä pääasiassa alkuvuoden aikana järjestetyistä yli 30:stä sidosryhmätyöpajasta, joiden muistiot on nyt julkaistu maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.

Hallitusohjelma nostaa vahvasti esille peltojen hiilen sidonnan ja ravinteiden kierrätyksen edistämisen. Työpajoista syntyikin konkreettisia kehitysehdotuksia koskien näiden tavoitteiden edistämistä. Nämä ovat sekä elinkeinolle, että koko yhteiskunnalle kestäviä ja tehokkaita keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen varautumiseksi, vesien tilan ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi sekä huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Nyt täytyy yhdessä varmistaa, että ohjauskeinot tukevat hallitusohjelman toimeenpanoa. On nähtävissä huolestuttavia merkkejä, että osa maista on haluttomia tekemään suuria uudistuksia kansallisissa toimeenpanostrategioissa. Nämä strategiat pääpiirteissään valmistuvat vuoden loppuun mennessä. CAPin uudistamista ja kestävöittämistä on jatkettava, jotta saamme paitsi hallitusohjelman, myös yhteisiä ympäristö- ja ilmastotavoitteita toteutettua. Suomella on EU:n puheenjohtajamaana hieno mahdollisuus vaikuttaa neuvoston yhteiseen kantaan. Myös Euroopan Parlamentti ja MEPit voivat niin tahtoessaan jättää oman jälkensä.

stn MULTA -hanke käynnistyi virallisesti kick-off -tilaisuuden myötä 16.8.2019. Kuva: BSAG

stn MULTA -hankkeessa pureudutaan yhteisvoimin ruokajärjestelmän kestävyyteen

Carbon Action -alustalla toimiva Strategisen tutkimuksen rahoittama stn MULTA (Maanviljelyn monihyötyiset ratkaisut ilmastokestävään ruokajärjestelmään) -hanke käynnistyi virallisesti elokuussa kick-off -kokouksen myötä. Ilmatieteen laitoksen, BSAG:n, Helsingin yliopiston, Zürichin yliopiston, Suomen Ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen muodostaman stn MULTA -tutkimuskonsortion myötä Carbon Action -alustan monitieteinen tutkimusverkosto laajenee entisestään. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö ja tutkimus maaperän hiilensidonnan todentamisesta ja hiiltä sitovan viljelyn edistämisestä.

Hankkeesta lisää Carbon Actionin kotisivuilla.

Uutinen hankkeesta täällä.

Muuttuvissa olosuhteissa kamppailevaa maataloutta tutkitaan pelloilla ja laboratoriossa. Tutkimustulosten jalkauttaminen viljelijöille, neuvojille ja muille maatalouden ammattilaisille on jäänyt vähäiseksi. MAANEUVO-hanke tarttuu tähän haasteeseen. Kuva: Eija Hagelberg / BSAG

MAANEUVO-hanke helpottaa tieteellisen tutkimuksen viemistä käytäntöön

Carbon Action -alustalla toimivassa MAANEUVO-hankkeessa hiiliviljelyyn liittyvä tieteellinen tutkimus tuodaan kansantajuisesti viljelijöiden ja maatalouden neuvojien käyttöön. Hanketta rahoittaa Maa- ja vesitekniikan tuki ry, ja BSAG:n ohella mukana ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suomen Ympäristökeskus, sekä ProAgria Etelä-Suomi.

Hankkeesta lisää Carbon Actionin kotisivuilla.

Uutinen hankkeesta täällä.

Monimuotoisuuden vaikutusta peltomaan hiilensidontaan tutkitaan parhaillaan Viikissä. Koeruutuja on yhteensä 60. Kuva: Jussi Heinonsalo / Helsingin yliopisto

Tutkimus monimuotoisuuden vaikutuksesta pellon hiilensidontaan on käynnistynyt

Maj ja Tor Nesslingin rahoittama ’’Luonnon monimuotoisuuden vaikutus pellon hiilensidontaan’’ -hanke on käynnistynyt vauhdikkaasti. Hanke on Ilmatieteen laitoksen, BSAG:n, Helsingin yliopiston, Zürichin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen. Viikin Koe- ja tutkimustilan alueelle keväällä perustettu monivuotinen kenttäkoe vertaa neljää eri monimuotoisuuden tasoa ohran monokulttuuriviljelyyn.

Hankkeesta lisää Carbon Actionin kotisivuilla.

Hiiliviljelystä kiinnostuneet Carbon Action -yritystalustan edustajat pääsivät tutustumaan Qvidjan koetilaan kesäkuussa. Kuva: Michaela Ramm-Schmidt / BSAG

Carbon Action -yritysalusta laajenee

Carbon Action -yritysalusta on laajentunut, kun mukaan liittyivät Apetit ja Fazer. Yritysalustan kesäkuulumisia pääset lukemaan tästä.

Qvidjassa hiiliviljelijät tutkivat maaperän rakennetta Tuomas Mattilan johdolla.

Kuva: Anna Klemelä / BSAG

Hiiliviljelijät maanläheisinä kesäretkellä

Carbon Action -hiiliviljelijöiden kesäretki suuntautui Varsinais-Suomeen, jossa tutustuttiin neljään eri hiilitilaan. Paraisilla Qvidjan tilalla paneuduttiin erityisesti maaperän saloihin, juuriin ja nurmiin. Kaksipäiväisen retken toisena päivänä kierrettiin Carbon Actionissa mukana olevan Livian ammattiopiston Tuorlan opetusmaatilan peltoja. Lopulta tutustuttiin Loimaalla Tuomas Levomäen tilaan, sekä Koneviestin viljelymenetelmäkoekenttään agronomi Jussi Knaapin esityksen myötä. Viimeinen etappi oli lihanautoja kasvattava Luomu-Heikkilä. Hienoja hiilitiloja kaikki tyynni, lue lisää.

Siuntion Maaperäpäivässä ihmeteltiin myös rengaspaineita. Paineen lasku pienentää tiivistymisriskiä ja on siksi erittäin suositeltavaa. Ja tietenkin pellolle mennään silloin, kun rakenne kestää parhaiten, sen kaikki tiesivätkin. Kuva: Sanna Söderlund / BSAG

Kiehtova maaperä taas kerran!

Jo kolmatta kertaa maaperätiimimme iskuryhmä järjesti menestyksekkäästi maaperän salaisuuksiin sukeltaneen tilaisuuden Gårdskullan tilalla läntisellä Uudellamaalla 27.6. Tilaisuus oli koko päivän mittainen ja asiantuntijaluentojen jälkeen päästiin tositoimiin kaivelemaan maata ja näkemään sadevesisimulaattorin toimintaa. Maaperätiimi koostuu seuraavista tahoista: ProAgria Etelä-Suomi, BSAG, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki.

Lue juttu tästä.

Hiiliviljelijä Timo Ikolan (oik.) tilalla Isossakyrössä. Paikalla myös hiiliviljelijät Pasi Ketelä ja Uusitalon varttuneempi isäntä. Kuva: Sanna Söderlund / BSAG

Hiiliroadtrip vei Suomen ympäri

Carbon Actionin työmyyrät Jenni Jääskeläinen, Eija Hagelberg ja Sanna Söderlund hyppäsivät autoon ja kiersivät vajaan viikon pituisen lenkin tutustumassa erilaisiin Carbon Action -hiilitiloihin. Matkan varrelle osui 13 upeaa hiilitilaa, ja viimeisessä aktiivinen isäntä oli järjestänyt tapahtumankin vierailun ympärille! Ikimuistoinen reissu kirvoitti tukkukaupalla ideoita ensi kesälle, joten tiedossa on huikea laajennusosa kesällä 2020! Voit lukea minimatkapäiväkirjaa tästä (käytettävyys on paras mobiililaitteella)

Metrin syvyydestä otetut maaperänäytteet kertovat maaperän ja maankäytön historiasta.
Kuva: Antti Lähde / BSAG

Metrin maanäytteiden otto alkamassa valikoiduilla hiilitiloilla

Syyskuun alussa aloitetaan metrin maanäytteiden otto valikoiduilta Carbon Action -tiloilta. Muut näytteenotot ja mittaukset intensiivitiloilla alkoivat jo elokuun alussa. Samalla viljelijät ovat päässeet kertomaan paitsi tilansa historiasta, myös kokemuksistaan Carbon Action -alustalta.

”Alkuun kaikki tuntui todella erilaiselta ja uudelta verrattuna siihen viljelyyn mihin on aina tottunut ja oppinut. Nyt tästä hiilen sidonnasta on jo tullut haaste, johon haluaa ehdottomasti tarttua. Ihan uusia ajatuksia herännyt ja voisi sanoa, että muuttanut koko ajatusmaailmaa.” Lisää hiiliviljelijöiden mietteitä luettavissa täältä.

Kuva: Petri Lyytikäinen

Uudistuksia Järki-hankeperheen sekä Carbon Action -alustan kotisivuilla

Kestävän maatalouden parissa työtä tekevän Järki-hankeperheen kotisivut ovat siirtyneet BSAG:n kotisivujen alle. Sinne on koottu kuvaukset menneistä Järki-hankkeista, sekä niihin liittyvää materiaalia. Uudistunut Järki-osio löytyy täältä.

Myös nopeasti laajenevan Carbon Action -alustan kotisivuille on tullut paljon uutta. Carbon Actionin sivuille pääset tästä.

Osallistumalla tapahtumiin oppii takuulla aina jotain uutta. Kuvassa Maveka-hankkeen järjestämän viljelijämatkan osallistujia Brunnbyn maatalousnäyttelyssä Ruotsissa heinäkuussa. Kuva: Eija Hagelberg / BSAG

Muita tulevia tapahtumia

7.9. Lasten maatalousnäyttely Mansikki Jokioisilla

9.9. Nature Friendly Farming -työpaja Brysselissä

5.10. Itämeri Maraton Hangossa. Juoksun ohella Hangossa on tarjolla erilaista Itämereen liittyvää ohjelmaa. Maratonin osallistumismaksuista osa lahjoitetaan BSAG:n Itämeri-työhön. Lue lisää.

8.10. Laidunseminaari Helsingissä

6.-11.10. Comparing organic and conventional agricultural cropping systems – What can be learned from the DOK and other long-term trials? –konferenssi Sveitsissä

26.11. Toimiva, tuottava peltomaa
– onko peltosi viljelyvarma myös tulevaisuudessa?
Viljelijäseminaari Tammelan Mustialassa 26.11.

29.11. Ilmastoviisas maatilayritys – suuri ilmastokeskustelu maatilan roolista ja ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillinnässä -tilaisuus Helsingissä
Säätytalolla klo 9.30-12.30 järjestettävässä tilaisuudessa julkaistaan Ilmastoviisas maatilayritys -kirja. Keskustelussa mukana alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja maatilayrittäjiä.

Kuva: Elena Belle / BSAG

Lukuvinkit

EIP-AGRI Focus Group: Moving from source to sink in arable farming -loppuraportti

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta, julkaistu 27.8.2019 (Suomen ympäristökeskus)

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) uusi raportti ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä

BLOGI: Maaperästä ratkaisu moneen
Maaperän mikrobiologina uransa aloittanut BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer valottaa mitä maaperä merkitsee hänelle, ja miten monipuolisesti maaperä liittyy BSAG:n toimintaan.

BLOGI: Hiiliviljelijän matkassa
Carbon Action -alustan opiskelijajäsen Jenni Parviainen oli mukana seuraamassa hiilitilan maanäytteiden ottoa.

Carbon Action edistää täyttä höyryä tuoreen IPCC:n maankäyttöä koskevan raportin suosituksia.

Maaperä ilmastotalkoissa -julkaisu
BSAG:n, Nesslingin säätiön ja Ympäristötiedon foorumin toukokuussa yhdessä järjestämän Eloisa pelto -seminaarin puheenvuoroista koottu julkaisu viljelymaan roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Soil Association: The Agroforestry Handbook
Viljelijöille ja neuvojille suunnattu käsikirja peltometsäviljelystä.

Langiksen vuonna 2015 alkanut Itämeri-sitoumus on saatu onnistuneesti päätökseen. Sitoumuksen keskiössä on ollut mittaamissovellusten jatkuvatoimisuus sekä kustannustehokkuus.

Sitoumuksen aikana Langis suunnitteli liuenneen fosforin mittaamiseen tarkoitettua mittalaitetta. Suunnittelutyö eteni jouhevasti ja vuoden 2016 aikana laitteesta valmistui ensimmäinen prototyyppi. Tätä optiseksi mittausmoduuliksi kutsutta mittalaitetta voidaan käyttää veden liuenneen fosforipitoisuuden mittaamiseen.

Mittalaitteen kehityksessä on ollut mukana myös teknisen alan opiskelijoita. Kaksi Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijaa teki innovaatioprojektin, jossa testattiin menetelmän tarkkuutta ja soveltuvuutta haluttuun mittausympäristöön. Toinen opiskelijatyö oli Eila Myllylän laaja diplomityö Langiksen rakentamaan automaatioon liittyen. Myllylän työssä tarkasteltiin automaattisen menetelmän tarkkuutta. Molemmista opiskelijatöistä saatiin hyviä tuloksia ja laitteen kehitystyötä pystyttiin jatkamaan nopeasti.

Tällä hetkellä projekti on siinä pisteessä, että yksinkertainen laboratorioanalysaattorin valmistaminen on mahdollista. Muu automatisointi ja näytteenkäsittely on vielä hankalaa, ja esimerkiksi luonnonvesissä on likaa ja muuta orgaanista ainetta, jotka muodostavat haasteen määritykselle.

BSAG:n ja Langiksen mahdollisissa tulevaisuuden yhteistyöprojekteissa onkin tarkoituksena edistää menetelmän kaupallista sovellusta eri toimintaympäristöihin.

Käytännössä mittalaitetta voitaisiin käyttää esim. fosforin mittaamiseen peltojen valumavesistä, ympäristökuormituksen seurannassa, kalanviljelylaitoksissa, jätevedenpuhdistamoissa, biolietteiden käsittelyssä, elintarviketeollisuudessa ja muissa teollisten jätevesien puhdistusratkaisuissa.

”Näemme ympäristönvalvontaan ja teollisiin jätevesiin liittyvissä sovelluksissa suurta potentiaalia liiketoimintamme kannalta. BSAG:n kautta olemme päässeet kiinni aiheiden kannalta relevantteihin sidosryhmiin ja informaatioon”, kertoo Langiksen toimitusjohtaja Erkki Räsänen.

Vaikka yrityksen Itämeri-sitoumus on saatu virallisesti päätökseen, BSAG:n ja Langiksen yhteistyö jatkuu. Uuden sitoumuksen hahmottelu on jo aloitettu ja esimerkiksi ympäristökuormituksen seurannassa on identifioitu potentiaalisia testikohteita sovellukselle.

”BSAG on ollut erittäin tyytyväinen Langiksen Itämeri-sitoumukseen. Mittaamisteknologian kehittäminen on keskiössä ympäristökuormituksen seurannassa niin maataloudessa kuin teollisissa ratkaisuissa. Laadukkaan mittausdatan kautta voidaan kohdentaa myös entistä tarkempia korjaavia toimenpiteitä”, kertoo BSAG:n projektipäällikkö Nicholas Wardi.

Maaperästä oma ura ponnisti. Metsäntutkimuslaitoksella (Metla) tutkin maaperämikrobiologiaa. Sitä sai ihan rauhassa tutkia, se kun ei ollut kovasti yleisessä keskustelussa pinnalla. Päinvastoin, monesti aihettani kummasteltiin. Muistanpa erään maastokeikan ohjaajani Aino Smolanderin kanssa. Lada sammui tien varteen. Paikalle tulleet tiepalvelun miehet kovasti ihmettelivät, kun takaluukku oli täynnä maapusseja: eikö teillä tytöillä maata ole Helsingissä? Tutkimustemme tarkempi selittely ei auttanut yhtään. Enkä osannut sukulaisillekaan selittää miksi maaperämikrobiologia oli niin tärkeää, että siitä tein gradun lisäksi myös väitöskirjan vuonna 1999. En osannut ilmiöittää. Ja se Lada, siinä otimme riskin. Lähdimme Metlan ns. lyhyen matkan Ladalla Punkaharjulle, kun ns. pitkän matkan Ladat olivat kaikki varattuja. 

Koko urani olen toiminut ympäristöalalla, mutta seuraavan kerran maaperä nousi vahvasti keskiöön vasta vuonna 2017 kun Saara Kankaanrinta pyysi minut Carbon Action pilotin ohjausryhmään. Sitra oli lähtenyt rohkeasti käynnistysrahoittamaan BSAG:n ja Ilmatieteenlaitoksen yhteishanketta. Carbon Action oli edelläkävijä. Se nosti alusta asti vahvasti esille samoja asioita, kun tuore IPCC:n maankäyttöä tarkasteleva raportti: maaperästä löytyy ratkaisu moneen. Ruokajärjestelmä pitää saada kestävämmäksi. Sitomalla hiiltä maatalousmaahan, hillitsemme ilmastonmuutosta, parannamme maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. Autamme ruuantuotantoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tavoitteena oli myös ilmiöittää. Ja saada aikaan systeeminen muutos. 

Oli hienoa aloittaa BSAG:ssa viime lokakuussa, ja päästä sukeltamaan aiheeseen oikein syvälle. Aiheen tärkeyteen on herätty laajasti. Ilmiöittäminen on onnistunut. Carbon Action pilotista on tullut alusta, jossa on monia hankkeita. Tutkijaporukka on laajentunut, maaperämikrobiologian lisäksi mm. mallinnusta, kasviekologiaa ja taloustieteitä. Yrityksiä on tullut mukaan konkreettiseen yhteistyöhön, viimeisimpänä tulijana Fazer. Myös rahoittajia aihe kiinnostaa. BSAG on saanut strategisiksi kumppaneiksi yksityisiä tutkimusta rahoittavia säätiöitä. Pitkäjänteisyyttä ja työrauhaa tuo juuri ennen kesälomia saatu strateginen rahoitus. Hallitusohjelma myös tukee työtämme. IPCC:n maankäyttöraportin julkistuksen jälkeen on ollut hienoa huomata, kuinka maaperä on noussut laajasti esille myös mediassa. Systeemiseen muutokseen on vielä matkaa. Yhdessä – hallitusohjelman ja IPCC raporttien viitoittamana – kaikki on mahdollista. 

Professori ja Carbon Management and Sequestration Center’in johtaja Rattan Lal on alusta asti ollut mukana Carbon Action’ssa. Hänen tuoreita mietteitä: 

’’We should encourage the policy makers that this process of restoring degraded soils and ecosystems is a win, win, win option” “It’s a bridge to the future.” 

  https://www.yesmagazine.org/soil-farming-greenhouse-IPCC-2019-08102019/

Laura Höijer

Sisältöjohtaja, Baltic Sea Action Group

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) maankäyttöä tarkasteleva raportti on karua luettavaa niin ilmastonmuutoksen kuin ruokaturvan tulevaisuuden kannalta. Maailmanlaajuisesti ruokajärjestelmä tuottaa 25 – 30 % kasvihuonepäästöistä ja samaan aikaan ihmisen omat toimenpiteet ilmastonmuutoksen kiihdyttäminä köyhdyttävät maaperää huolestuttavalla vauhdilla. Raportti nostaakin maankäytön ja ruoantuotannon merkityksen yhtä keskeiseksi kuin fossiilisten polttoaineiden vähentämisen. Ruoantuotannon ja maankäytön päästöjä on yhtä lailla vähennettävä.  

Huomattavaa on, että IPCC:n raportin mukaan päästöjen vähentämisen lisäksi on välttämätöntä saada varastoitua hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään maatalouden keinoin. Muuten emme pysty pysäyttämään lämpenemistä Pariisin sopimuksen tasolle.  

Tutkimme ja edistämme juuri tätä regeneratiivista, uudistavaa maataloutta ja maaperän hiilen varastoitumista Carbon Action –alustan hankkeissa. Yhdessä tutkijoiden, maanviljelijöiden ja yritysten kanssa tuotamme tietoa ja käytännön kokemusta, johon on erittäin kova tarve maailmanlaajuisesti. 

Hiiliviljelyn etu on, että se on monihyötyistä. Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. Samalla luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin sietokyky lisääntyvät, ja maaperän kyky pidättää vettä ja kiintoainesta paranee. Hiiliviljelyn etu on myös se, että se auttaa ruuantuotantoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ongelmat kietoutuvat yhteen, onneksi myös ratkaisut. 

Eräs IPCC:n raportissaan esiin nostama ratkaisu hiilensidonnan sekä monimuotoisuuden ja sadontuottokyvyn lisäämiseksi on agrometsätalous, kuten esimerkiksi peltometsäviljely. BSAG on ollut etujoukoissa edistämässä tätä asiaa Suomessa. Vaikka peltometsäviljelyn menetelmät ovatkin laajalti käytössä monissa muissa maissa, ei niitä voida suoraan kopioida Suomen olosuhteisiin.  

Suomalainen tutkimus voi tuottaa kipeästi tarvittavaa tietoa maaperän hiilen varastoitumisesta ja maatalouden toimenpiteistä, joilla sitä voidaan edistää. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa on vahva kirjaus hiilinielujen vahvistamiseksi. Suomi voi tässä olla pilottimaa ja näyttää, miten tieteen eri osaajat ja käytäntö kohtaavat. 

Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö ovat tuottaneet IPCC-raportin viesteistä infografiikkaa: 

Kesällä Itämeri oli taas monissa otsikoissa. Kesän alussa SYKE kertoi, että sinileväkukintojen riski olisi kesällä suuri Suomen merialueilla. Tämä johtui siitä, että vedessä oli paljon ravinteita, potentiaalia kukinnoille. Se kuinka pahaksi tilanne kehittyy, riippuisi kesän keleistä.  Lämmin ja aurinkoinen sää kasvattaa kukinnat voimakkaiksi. Ja näinhän siinä kävi. Heinäkuun loppuun osui helleviikko. Juuri kun uimakelit olivat parhaimmillaan, monille uimarannoille ilmestyi – viime kesästä tutut – sinilevästä varoittavat kyltit. Sinilevät tykkäävät harmillisesti samanlaisista keleistä kuin useimmat lomailijat.

Heinäkuussa saimme lukea monipuolisesti juttuja Itämerestä. Ruotsin SVT uutisoi kuinka Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on laajentunut uusiin ennätyslukemiin (kannattaa katsoa video!). Ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista Itämereen kerrottiin ansiokkaasti sekä Helsingin Sanomien artikkeleissa (Pinnan alle ja Pohjanlahden lämpeneminen) että SYKEn tiedotteessa. Itämeren kauneutta korosti YLE luonto sarja, ’’Sukella Itämeren syvyyksiin’’. Sarjalla valotettiin vedenalaisten kuvien kautta syitä vaalia Itämerta ja sen monimuotoisuutta.

Lomalla luin myös tuoreen ’’Itämeri ja ihminen’’ (Kai Myrberg & Matti Leppäranta 2019) kirjan. Hieno ja opettavainen kirja, historiasta nykypäivään. Kirjassa Itämerta kuvailtiin tarinan kautta potilaana: ’’Jos potilas Itämeri menisi vaivoineen lääkärin puheille, lääkäri toteaisi heti alkuun, että potilaalla on synnynnäinen keuhkoahtauma (kapeat Tanskan salmet), joten hänellä ei ole paras mahdollinen hapen saanti. Toiseksi, potilas on ylipainoinen (liikaa ravinteita maalta), joten sisäelimet ovat kovilla (sisäinen kuormitus).’’

Tätä havainnollistavaa tarinaa voisi täydentää. Entä ilmastonmuutos? Potilaalle tulee fysiologisia oireita, kuumetta (vesi lämpenee), elimistön nesteiden suolojen pitoisuudet muuttuvat (veden suolaisuus vähenee). Lisäksi se lihoo entisestään (lisää ravinteita maalta). Ilmastonmuutos tuo valtavan stressin tälle jo valmiiksi haavoittuvassa tilassa olevalle potilaalle.

Mikä voisi lisätä stressin sietokykyä? Kurkataan potilaan pinnan alle. Mikä ylläpitää elimistön toimintaa? Pinnan alla elää ainutlaatuinen eliöstö, joka ylläpitää meren ekosysteemin toimintaa. Monimuotoisuus vakauttaa. Helppoa eliöstöllä ei kuitenkaan ole. Ylipaino (rehevöityminen) ja fysiologiset muutokset (ilmastonmuutos) kun ajavat näitäkin toimintoja ahtaalle.

Minkälaista kuuria lääkäri määrää potilaalle? Keuhkoahtaumalle ei harmi kyllä voi tehdä mitään. Laihduttaa kannattaa, se kun vähentää myös sisäelimiin kohdistuvaa rasitusta ja parantaa elimistön kuntoa ja toimintaa. Eikä se riitä, että syö entistä vähemmän. Lisäksi pitää parantaa kuntoa ja lievittää stressiä.

Lisäksi lääkäriä huolestuttaa myös potilaan haitallisten aineiden väärin- ja sekakäyttö.

Mitä BSAG:ssa teemme tämän ainutlaatuisen potilaan eteen?

Voimakkain potilaan tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vesiensuojelutoimista huolimatta. Maatalouden rooli korostuu.

BSAG on jo usean vuoden ajan pitänyt kestävää maataloutta ja ravinteiden kierrätystä toiminnan ytimessä. Isoimpana hankkeena tällä hetkellä on monihyötyinen Carbon Action. Regeneratiivinen, hiiltä sitova viljely hillitsee ilmastomuutosta ja parantaa maan rakennetta sekä pellon tuottavuutta. Hyvinvoiva maaperä pidättää tehokkaasti vettä ja ravinteita, mikä vähentää rehevöittäviä ravinnevalumia. Potilas saa siis samalla kertaa useampaa lääkettä. Potilas laihtuu ja stressi lievittyy.

Monipuolinen biologia, kuten rikas suoliston mikrobisto, on tärkeä terveyden edellytys. Monimuotoisuuden turvaaminen on Itämerenkin terveyden ja ylipäätään elämän edellytys. Säätiössä sukellamme pinnan alle. Yhteistyöhankkeessa konkreettisesti edistämme vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Potilaan elimistön kuntoa suojellaan, vakautetaan.

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Potilas Itämeren tilan heikkeneminen on jatkunut vuosikymmeniä. Elpyminen voi viedä yhtä kauan.

Laura Höijer

Sisältöjohtaja, Baltic Sea Action Group

Den biologiska mångfalden blir allt sämre och konkreta åtgärder behövs snarast för att hejda utrotandet av arter. Mångfalden är hotad även i Östersjöns sköra och unika ekosystem. Baltic Sea Action Group (BSAG) inleder nu ett samarbetsprojekt i vilket man kommer att använda sig av befintligt, heltäckande VELMU-material för skyddandet av undervattensmiljön. Bevarandeplanen för pilotprojektet på ön Gullkrona kommer att byggas upp genom dykning i höst.

Projektet kommer att ha ett nära samarbete med programmet för inventeringen av den marina undervattensmiljön (VELMU) och Ålands vatteninventeringsprojekt. Förutom BSAG är följande centralt engagerade med i projektet; professor i Östersjöforskning Alf Norkko (Helsingfors universitet, Tvärminne zoologiska station), forskningsprofessor och VELMU-programmets koordinator Markku Viitasalo (Finlands miljöcentral) samt specialforskare Sonja Salovius-Laurén, projektforskare Henna Rinne och biträdande professor Christoffer Boström från Åbo Akademi.

Ålandsbankens Östersjöprojekt kommer att fungera som finansiär samt strategisk partner. Målet är ett långsiktigt samarbete. Ålandsbanken har beviljat finansiering på 80 000 euro för projektets första år.

”Förlusten av den biologiska mångfalden kan jämföras med det hot som klimatförändringarna medför både för planeten och mänsklighetens framtid. Dessa problem hänger också samman med Östersjön. Ålandsbankens Östersjöprojekt har länge finansierat projekt som främjar Östersjöns tillstånd och vi ser detta samarbete med BSAG som en unik möjlighet att påverka tillståndet i den marina miljön samt främja Östersjöns välmående”, säger Anne-Maria Salonius, direktör för affärsområdet Finland på Ålandsbanken.

”Vi vill främja skyddandet av ekologiskt viktiga arter och livsmiljöer”, säger Laura Höijer, innehållsansvarig på BSAG. ”Målet är att öka medvetenheten om den marinbiologiska mångfaldens betydelse, samt visa hur även enskilda individer kan delta i skyddandet av den marina miljön.”

En inriktning på skyddandet av den marina miljön kräver information om var de värdefulla havsmiljöerna finns. I Finland finns goda möjligheter till detta, eftersom VELMU-programmet redan i 15 år har samlat information som gjort det möjligt att kartlägga de bästa områdena vad gäller undervattensmiljöns mångfald.

”Ungefär en tiondel av havsområdet i Finland har skyddats, men enligt undersökningar baserade på materialet i VELMU-projektet finns nästan tre fjärdedelar av de betydande undervattensmiljöerna utanför de nuvarande skyddsområdena. En väl inriktad ökning på bara en procent av det skyddade havsområdet skulle dock kunna fördubbla skyddsnivån, och införliva en hel del ekologiskt viktiga arter och livsmiljöer i skyddsområdet”, säger forskningsprofessor Markku Viitasalo.

De viktigaste nyckelarterna för undervattensmiljön i Östersjön, såsom blåstång, blåmussla och bandtång, upprätthåller det marina ekosystemet genom att tillhandahålla livsmiljö, näring och skydd för ett antal andra organismer. Övergödningen har försvagat framgången för dessa arter, och klimatförändringen påverkar dem alltmer negativt genom att förändra de marina förhållandena för de viktigaste arterna.

När det gäller skyddandet av den biologiska mångfalden är det nödvändigt att mildra både övergödning och klimatförändringar, men det är också nödvändigt att skydda livsmiljöerna för nyckelarter från andra mänskliga påtryckningar.

”De flesta av de mest värdefulla områdena ligger i grunda vatten, i närheten av öarnas stränder. Dessa är ofta privatägda områden. Vår utmaning är att få ägarna till vattenområdena – privatpersoner, kommuner och företag – att bli inspirerade att skydda dessa områden. Syftet med det här projektet är att uppmärksamma hur man rent praktiskt kan förverkliga skyddandet, samt hur vi följer upp det”, förklarar Laura Höijer på BSAG. ”Fördelarna för naturen är uppenbara, men ur de privata landägarnas syn är det även viktigt att veta vilka eventuella begränsningar skyddandet kan medföra för användningen av vattenområdet.”

Den nyligen öppnade och bland båtfolk populära ön Gullkrona fungerar som pilotprojekt. Enligt VELMU:s kartläggning hittills finns det en värdefull livsmiljö omkring ön.  Olika arters förekomst klargörs genom en grundligare forskning i början av hösten 2019. Efter det definieras genom samarbete vilka skyddsåtgärder som bör tas, och fiskelaget tar beslut om själva genomföringen. Tanken är att följa upp de skyddade områdena även i fortsättningen. Kartläggningen planeras i samarbete med Velmu och Forststyrelsen ansvarar för genomförandet.

Möjligheterna till privat skyddande konkretiseras inte bara genom Gullkrona, utan också genom att utnyttja Skärgårdscentret Korpoströms forsknings- och konstverksamhet samt övrig kommunikation från BSAG.

”Ett omfattande samarbete i projektet kommer att möjliggöra långsiktiga och varierande skyddsinsatser som påverkar Östersjöns tillstånd långt in i framtiden ”, sammanfattar Höijer.

Mer information:

BSAG:

Laura Höijer, Innehållsansvarig, + 358 50 586 2680

Ålandsbanken:

Anne-Maria Salonius, direktör för affärsområdet Finland + 358 40 733 1106

Crista Tammela, kommunikations- och marknadsföringschef, + 358 40 646 3501

TIEDOTE 7.8.2019

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja konkreettisia toimia lajikadon pysäyttämiseksi tarvitaan kiireesti. Monimuotoisuus on uhattuna myös Itämeren herkässä ja ainutlaatuisessa ekosysteemissä. Baltic Sea Action Group (BSAG) käynnistää yhteistyöhankkeen, joka käyttää jo olemassa olevaa, kattavaa VELMU-aineistoa vedenalaisen meriluonnon käytännön suojeluun. Pilottikohteena olevan Gullkronan saaren suojelusuunnitelmaa rakennetaan sukelluksin tänä syksynä.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) ja Ahvenanmaan vedenalaisympäristöjen inventointihankkeen kanssa. BSAG:n lisäksi hankkeessa ovat keskeisesti mukana Itämeritutkijat professori Alf Norkko (Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema), tutkimusprofessori ja VELMU-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo (Suomen ympäristökeskus SYKE) sekä erikoistutkija Sonja Salovius-Laurén, projektitutkija Henna Rinne ja apulaisprofessori Christoffer Boström (Åbo Akademi).

Hankkeen rahoittajana ja strategisena kumppanina toimii Ålandsbankenin Itämeriprojekti. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö. Ålandsbanken on myöntänyt hankkeen ensimmäiselle vuodelle 80 000 EUR rahoituksen.

”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudelle ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva uhka. Nämä ongelmat linkittyvät myös Itämereen. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on pitkään tukenut Itämerien tilaa edistäviä hankkeita ja näemme tämän yhteistyön BSAG:n kanssa ainutlaatuisena mahdollisuutena vaikuttaa meriluonnon tilaan ja edistää Itämeren hyvinvointia”, toteaa Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Anne-Maria Salonius.

”Haluamme edistää ekologisesti tärkeiden lajien ja elinympäristöjen suojelua”, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer kertoo. ”Tavoitteena on lisätä tietoisuutta meriluonnon monimuotoisuuden merkityksestä, sekä näyttää miten yksityisetkin tahot voivat osallistua meriluonnon suojeluun.”

Meriluonnon suojelun kohdentaminen vaatii tietoa siitä, missä meriluonnon arvoalueet sijaitsevat. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska VELMU-ohjelmassa on jo 15 vuoden ajan kerätty tietoa, jonka perusteella vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden huippualueet on koottu kartalle.

”Noin kymmenesosa Suomen meripinta-alasta on suojeltu, mutta VELMU-aineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan melkein kolme neljäsosaa merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää nykyisten suojelualueiden ulkopuolelle. Vain yhden prosentin tarkasti kohdennettu lisäys suojeltuun meripinta-alaan voisi kuitenkin tuplata suojelutehon, ja tuoda paljon ekologisesti tärkeitä lajeja ja elinympäristöjä suojelun piiriin”, tutkimusprofessori Markku Viitasalo sanoo.

Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät avainlajit, kuten rakkohauru, sinisimpukka ja meriajokas, ylläpitävät meren ekosysteemin toimintaa tarjoamalla, elinympäristön, ravintoa ja suojapaikkoja lukuisille muille eliöille. Rehevöityminen on heikentänyt näiden lajien menestystä, ja ilmastonmuutos ajaa niitä yhä ahtaammalle muuttamalla meren olosuhteita avainlajeille epäedullisiksi.

Monimuotoisuuden suojelemisen kannalta sekä rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä, mutta lisäksi on suojeltava avainlajien elinympäristöt muilta niihin kohdistuvilta ihmispaineilta.

”Valtaosa arvokkaimmista alueista sijaitsee matalissa vesissä, saarten rantojen läheisyydessä. Nämä ovat usein yksityisessä omistuksessa olevia alueita. Haasteenamme onkin ratkaista, kuinka vesialueiden omistajat – yksityiset tahot, kunnat ja yritykset – saadaan innostumaan vesialueiden suojelusta. Hankkeen tarkoituksena onkin havainnollistaa, kuinka suojelun käytännössä voi toteuttaa, ja mitä siitä seuraa”, Laura Höijer BSAG:sta toteaa. ”Hyödyt luonnolle ovat ilmeiset, mutta yksityisten maanomistajien kannalta on tärkeää myös tietää, mitä rajoitteita suojelu mahdollisesti tuo vesialueen käyttöön.”

Vasta avattu ja veneilijöiden keskuudessa suosittu Gullkronan saari toimii hankkeen ensimmäisenä pilottikohteena. Saaren ympärillä on VELMUn tähänastisten kartoitusten mukaan arvokasta elinympäristöä. Lajisto selvitetään tarkemmilla tutkimuksilla alkusyksystä 2019. Tämän jälkeen yhteistyössä määritellään suojelutoimenpiteet, ja kalastuskunta päättää niiden toteuttamisesta. Suojeltujen alueiden tilaa on tarkoitus seurata jatkossakin. Kartoitukset suunnitellaan yhteistyössä VELMUn kanssa ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Yksityisen suojelun mahdollisuuksia havainnollistetaan paitsi Gullkronan saaren kautta, myös Saaristokeskus Korpoströmin tutkimus- ja taidetoimintaa hyödyntäen ja BSAG:n muulla viestinnällä.

”Laaja-alainen yhteistyö projektissa mahdollistaa pitkäjänteisiä ja Itämeren tilaan monin tavoin vaikuttavia suojeluponnistuksia pitkälle tulevaisuuteen”, Höijer summaa.

Lisätietoja

BSAG:

Laura Höijer, sisältöjohtaja, +358 50 5862680

Ålandsbanken:

Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja, +358 40 733 1106

Crista Tammela, viestintä- ja markkinointijohtaja, +358 40 646 3501